ASUNTOA MYYMÄSSÄ

Syksy on ollut kiireinen. Äidin kuoleman jälkeen en ole ehtinyt, hieman kärjistetysti sanoen, muuta kuin käymään koulussa ja sen jälkeen kotona syömässä ja nukkumassa. Nyt äiti on saatettu hautaan, perunkirjoitus on hoidettu ja äidiltä jääneet käyttökelpoiset tavarat ovat lähes kaikki saaneet uuden kodin. Lisäksi olen veljeni kanssa remontoinut ja siivonnut äidin 73,5 neliön kerrostalokolmion myyntikuntoon.

Vuonna 2006 rakennetussa talossa sijaitseva 5. kerroksen asunto oli onneksi vanhempieni jälkeen pääosin hyvässä ja siistissä kunnossa. Ainoastaan toisen makuuhuoneen ja olohuoneen tapetit olivat auringonvalon vuoksi palaneet siihen kuntoon, että päätimme repiä ne pois ja maalata seinät. Myös eteisen käytävä oli siinä kunnossa, että seinät oli maalattava uudelleen; äidin sinitarroin kiinnitetty postikorttikokoelma oli jättänyt alkuperäiseen maalipintaan ikäviä jälkiä, jotka eivät lähteneet pesemällä pois.

Remontti ei tietenkään sujunut niin helposti, kuin olin kuvitellut. Makuuhuoneen tapettien poisto kävi kivuttomasti, mutta olohuoneen tapetit istuivat seinässä harvinaisen tiukasti. Kun viimein tapetit oli saatu irti, piti erityisesti olohuoneessa tehdä melkoinen määrä kittausta ja hiontaa, että seinistä saatiin maalauskelpoiset. Seinät olivat täynnä mitä omituisimpia röpelöitä ja epätasaisuuksia, jopa siinä määrin, että ylitasoitus olisi ollut seinien tasoitukseen järkevin vaihtoehto. Sitä en lähtenyt tekemään, koska en ole vielä riittävästi sitä opiskellut ja harjoitellut.

Mutta saimme kuin saimmekin seinät maalauskuntoon. Sen jälkeen tuli ongelmia seinämaalin kanssa. Koska emme halunneet sijoittaa remonttiin mitään suuria rahasummia, ostimme aluksi Biltemasta edullista, valkoista seinä- ja kattomaalia. Tämä oli virhe. Maali oli paksua ja sen levittäminen seinään telalla oli todella vaikeaa! Maali nahkottui muutamissa minuuteissa, mutta oli uudelleen maalattavissa vasta kahdeksan tunnin kuluttua. Työ edistyi hitaasti. Maalattuani makuuhuoneen seinät kolmeen kertaan tulimme veljeni kanssa siihen tulokseen, että nyt riittää! Maali meni vaihtoon, sillä en saanut seiniin tasaista maalipintaa tällä maalilla sitten millään. Eikä siinä onnistunut veljenikään.

Vaihtoehdoksi löytyi Rustasta valkoinen Nyans seinämaali. Tämän saman maalin sävyllä koala maalasin keväällä tyttären vuokrayksiön seiniä ja nyt tämän toisenkin maalauskokemuksen jälkeen voin kyllä lämpimästi suositella Nyansin maaleja! Maali on helposti levittyvää, peittää kahdella maalauskerralla (toki maalattava pinta vaikuttaa tähän) ja kuivaa kahdessa tunnissa uudelleen maalattavaksi.

Miksi maalasimme seinät valkoiseksi? Tätä varmasti ihmettelevät ne henkilöt, jotka tuntevat sisustustyylini, en ole suurten valkoisten pintojen ystävä. Valkoinen valikoitui väriksi tässä tapauksessa siksi, että asunto on menossa meille tuntemattomille ihmisille, joiden sisustusmausta meillä ei ole aavistustakaan. Tarkoitus oli tehdä asunnosta siisti, sellainen, jossa ei välttämättä tarvitse heti tehdä remppaa, jos ei halua. Useimpia ihmisiä valkoiset seinät miellyttävät. Jos uusi omistaja ei ole valkoisen ystävä, seinät ovat nyt siinä kunnossa, että ne on helppo maalata mieleisellään sävyllä tai tapetoida.

Remontti on nyt siis taputeltu, asunto on myynnissä Etuovi.comissa ja ensimmäiset näytöt on pidetty. Myymme asuntoa itse. Alla muutamia kuvia.

Esittelykuvien ottaminenkaan ei ollut maailman yksinkertaisin asia, koska sen enempää veljeni kuin minäkään emme ole ammattikuvaajia. Kännykällä otetut kuvat onnistuivat osittain, mutta veljeni mielestä ikkunoiden ja seinien välinen kontrasti oli liian suuri. Yritimme tuoda seinille lisää valoa veljeni studiovaloilla. En ole kuitenkaan koskaan käyttänyt kuvatessani mitään ylimääräisiä valoja, joten en osannut oikein kuvata niiden kanssa. Valmiit kuvat olivat kolkkoja ja tunnelma kylmä. Lopulta kaivoin esiin vanhan järjestelmäkamerani, ylläolevat kuvat on otettu sillä. Ylimääräistä valoa on käytetty ainoastaan saunan ja pesuhuoneen kuvissa.

Jos olet kiinnostunut siististä kerrostaloasunnosta Jyväskylässä, niin minulle voi laittaa viestiä. Asunnossa on 3 h + k + vh + ph/wc + s + erillinen wc + p. Lisätietoja löytyy Etuovi.comista tai kysymällä minulta.

VÄRIKÄS MAKUUHUONE

Tyttären muutettua kotoa pois meni useamman huoneen sisustus uusiksi, myös makuuhuoneemme. Sain lopultakin siirrettyä työpöytäni pois makuuhuoneesta yläkerran uuteen työhuoneeseen ja näin makuuhuoneeseen vapautui tilaa mm. vanhoille sähköuruilleni. 

Äidiltä peritty ja itse kunnostettu lipasto toimi aiemmin askartelutarvikkeiden säilytyskalusteena, nyt se saa palvella jonkinlaisena meikkipöytänä ja yöpöytänä. 

Lipaston päälle sopi mukavasti tyttäreltä lainattu valopeili sekä itse tekemäni ristipistotyöt. Sain viimein seinälle myös vanhat valaisimet, jotka ovat peräisin lapsuuskodistani. Valaisimet ovat luultavasti 60-70 -luvun tuotantoa. Seinävalaisinten kaveriksi sommittelin lasteni tekemiä grafiikkatöitä.

Lipaston paikalle siirsin yläkerran käytävästä tumman hyllykön, johon mahtuu mukavasti kirjoja ja koriste-esineitä. Tuolille hyllykön edessä ei oikeastaan olisi tilaa, mutta sitä tarvitaan Maestron puolipitoisten vaatteiden säilytykseen :)

Alla vielä yleisnäkymä makuuhuoneeseen ovelta. Makuuhuoneen turkoosi tapetti jakaa varmasti mielipiteitä (kuten moni muukin värivalinta kodissamme), mutta itse pidän paljon tuosta turkoosin ja tumman puun yhdistelmästä. Tapetti on ollut paikoillaan useita vuosia enkä ole vielä siihen kyllästynyt. Lattian kirsikanväriset laminaatit sen sijaan joutaisivat vaihtoon...

Kotimme on värikäs ja meillä on paljon itse tehtyjä tekstiilejä, mm. makuuhuoneessa päivä- ja torkkupeitto sekä koristetyynyjen päälliset olen itse ommellut. Räsymatot on kutonut enoni vaimo Kangasalta. Makuuhuonetta sisustaessani en ostanut mitään uutta, vaan käytin kotoa löytyvää tavaraa. Makkari on nyt mieleiseni, tuo lipastonurkkaus on ehdoton suosikkini!

Mitä sinä pidät tämäntyyppisestä värimaailmasta ja sisustustyylistä?

JOS ET VOI PEITTÄÄ, KOROSTA!

Blogini on ollut tauolla reilun kuukauden, vaikka mitään taukoa ei ollut tarkoitus pitää. Niin vain kävi. Kevät on ollut raskas, työharjoittelu rakennustöiden parissa on vaatinut veronsa. Lisäksi lähipiiriimme kuulunut meille tärkeä ja rakas ihminen nukkui pois lyhyen ja yllättävän sairausjakson jälkeen. Väsyneenä ja surullisena blogin päivitys ja sisustaminen eivät ole olleet listaykkösenä. 

Työhuone saatiin kuitenkin valmiiksi ja kunhan se on sisustettu, laittelen siitä kuvia. Työhuoneen myötä meni myös kolmen muun tilan sisustus uusiksi. Yksi näistä on olohuoneemme, jonne tuli yllättävän paljon tilaa, kun Maestron työpöytä ja iso työtuoli siirrettiin sieltä pois. Tilalle löytyi vanha senkki anopin vintiltä ja somisteeksi senkin päälle kukkia ja isäni vanha putkiradio.

Uusiksi meni myös olohuoneen värimaailma! Olen jo pitkään katsellut karsaasti olohuoneemme 90-luvun lopulla laitettuja tapetteja. Koska en vielä vähään aikaan pääse niistä eroon, päätin noudattaa yhtä sisustamisen kultaisista säännöistä: Jos et voi peittää, niin korosta. Idea tähän lähti oikeastaan pöytäliinasta, jonka ostimme eräällä kotimaanmatkalla ja joka päätyi olohuoneen pöydälle. Se sointui tapetteihin niin kivasti, että ajatus huoneen värimaailman muutoksesta alkoi itää.

Tuumasta toimeen! Kaivoin vintiltä pääväriltään keltaisen maton, joka oli aikoinaan lastenhuoneessa. Ikkunaan ripustin siniset verhot, joissa on samaa sinisen sävyä kuin matossa. Keltaiset/oranssit tapetit sointuvat nyt kokonaisuuteen. Olohuone on lämpimän värikäs. Tämä väripläjäys on varmasti monelle liikaa, mutta omaan mielialaani tämä istuu nyt hyvin.

Tällä sisustuksella mennään olohuoneessa nyt ainakin kesän yli. Syksyllä sitten katsotaan tilannetta uudelleen.

Hyvää alkavaa kesää kaikille ja onnea kaikille uusille ylioppilaille ja ammattiin valmistuneille!

HITAASTI ETENEVÄ REMPPA

Yläkertaan tulevan työhuoneen remontti on edennyt hitaasti. Aloitin rempan huhtikuun alussa heti kun tytär oli saanut kimpsunsa ja kampsunsa rahdattua uuteen kotiinsa, eikä vieläkään ole valmista. Aluksi tuli ongelmia lattian hionnan kanssa ja sen jälkeen tökki katon maalaus. Nämä molemmat hommat jäivät Maestron kontolle. Seinät sentään olen saanut nyt maalattua ja tapetoitua!

Seinien sävyä mietittiin vielä uudelleen katon maalaamisen jälkeen. Ripustin muutamia värilastuja katon rajaan ja sitten yhdessä Maestron kanssa pähkäilimme, mikä sävyistä sopisi katon hieman luonnonvalkoiseen taittavaan sävyyn sekä tapettiin. Alla olevasta kuvasta näkyy kattoon tullut hieman röpelöinen ja karkea kuvio, mikä tekstuurimaalilla pitikin saada aikaan.

 Uudeksi sävyksi valikoitui Tikkurilan "merisavu". Päädyimme tähän vaaleaan, vihertävään sävyyn, koska halusimme säilyttää huoneen valoisuuden ja raikkauden. Tämä sävy ei tapetin rinnalla näyttänyt tunkkaiselta, kuten moni muu sävy. 

Maalasin huoneen ikkuna- ja päätyseinät kahteen kertaan. Maalia kului lähes 3,6 litraa. Oviseinän tapetoin, pari rullaa tapettia riitti hyvin yhdelle seinälle. Kuvion kohdistamisen kanssa oli aluksi ongelmia, mutta siitäkin selvittiin!

Käsittelemättä on enää lattia. Yritän saada öljyvahan lattiaan tulevana viikonloppuna. Remonttia on jarruttanut mm. se, että en työpäivien jälkeen ole enää kotona jaksanut remontoida. Olen toista viikkoa ollut maalaamassa vanhan kerrostalon kellarissa seiniä, lattioita ja kattoja, työ on fyysistä ja siten myös uuvuttavaa. Lähipiirissä sattunut sairastapaus on myös hidastanut tahtia ja nostanut stressitasoja.

Mutta eiköhän remppa viikonloppuna etene! Kun lattia on käsitelty, huone onkin sitten lattialistoja vaille valmis!

VÄRIÄ MAKUUHUONEESEEN

Olen nyt saanut tarpeekseni harmaudesta, johon pienesti jossakin vaiheessa hurahdin. Elämä on tarpeeksi harmaata muutenkin, kunhan taas päästään tuonne loka-marraskuulle. Pitääkö sitä harmaata olla vielä sisälläkin? Ei kiitos, minulle riitti...

Meillä on ollut makuuhuoneessa harmaa kappaverho ja harmaa sänkypeite. Eilen ne vaihtuivat värikkäämpiin. Ostin Eurokankaasta päiväpeitekankaan, jossa värejä riittää! Mutta vaikka kangas on värikäs, se ei kuitenkaan ole räikeä.

Aluksi etsin vihreää sänkypeitettä, sillä vihreä olisi käynyt kivaksi väripariksi makkarimme turkooseille seinille. Sellaista ei tietenkään kaupoista löytynyt. Alueen marketeissa on tarjolla vain sitä iänikuista harmaata, beigeä, mustaa ja roosaa. Netistä tilaamalla olisi vihreänkin peitteen saanut, mutta haluan nähdä kankaan luonnossa ja hypistellä sitä ennen ostopäätöstä - varmistua värisävyistä ja kankaan laadusta. Siksi marssin Eurokankaaseen.

Eurokankaassa ainoa vihreä päiväpeitekangas oli hyvin haalea vihreä. Ei kiitos haaleutta tänne! Sitäkin on ihan riittävästi ympärillä muutenkin. Ainoa värikäs ja silmää miellyttävä kuosi oli tuo, jonka sitten ostin ja ompelin päiväpeitteeksi.  

Päiväpeiton vaihdettuani vaihdoin myös koristetyynyjen päälliset, maton ja verhot. Haaveissa on vihreät verhot, samaa vihreää, jota on myös tuossa päiväpeitteessä. Toistaiseksi utuisen siniset verhot saavat kelvata. Matonkin voisin vaihtaa vihertävään, tai ehkä virkkaan maton itse - saa nähdä. Matto, jossa olisi turkoosia ja vihreää, olisi kiva.

Sängyn yläpuolella oleva iso taulu menee vaihtoon jossakin vaiheessa. Tuleva taulu on valmiina, mutta vain mielessäni. Se pitää siis ensin maalata. Aiheena tulee olemaan "Enkelihevoseni". 

Meillähän makuuhuoneessa on myös minun työtilani, joka vie noin 1/3 makuuhuoneesta. Tilaa ei ole riittävästi. Ihannetilanne olisi se, että työtila ei olisi makuuhuoneessa lainkaan, mutta kaikkea ei voi saada. Siivoamalla sain työnurkkaukseni jonkinlaiseen kuosiin. Pöydällä lojuu silti edelleen tavaraa, mm. maalausvälineitä, koska niille ei muualla ole tilaa - voi tätä tilanpuutetta... Yhdellä ja samalla pöydällä teen maalaushommia, räplään tietokonetta ja ompelen. Ja tiedän, että tämä on monelle muullekin arkipäivää! Kaikilla ei ole edes tätä yhtä työpöytää vaan työpöytänä toimii keittiön ruokapöytä...

Kirpparilta bongasin tuon lattialla olevan ison korin. Siellä ovat nyt kaikki keskeneräiset käsityöprojektini, jotka aiemmin lojuivat muovi- ja kangaskasseissa vähän siellä sun täällä. Kori on kätevä, sen voi helposti nostaa esim. imuroinnin ajaksi vaikka sängylle.

Makuuhuoneessa tekemäni muutokset ovat pieniä, mutta huoneen ilme muuttui silti täysin. Samalla tuli siivottua, mikä aina piristää ja lisää kodin viihtyisyyttä.

Vaihdatko sinä kotisi sisustusta vuodenaikojen mukaan? Minulla ainakin vuodenaikojen vaihtuminen vaikuttaa siihen, millaista tunnelmaa kotiini kaipaan.

HERKKUSIENELLÄ LÄMPÖÄ SEINÄÄN

Kesällä tuttavani pyysi minulta neuvoa seinien värin valinnassa. Hän oli perheineen äskettäin ostanut omakotitalon, jonka seinät olivat valkoiset ja perheen mielestä valjut. Värivalintaan kaivattiin kuitenkin apua.

Perheellä on keittiössä iso taulu, jonka sävyjä haluttiin myös uuteen kotiin. Poimin Tikkurilan värikartan värilastujen avulla taulusta sävyn Herkkusieni (G467). Tuttavani ihastui tähän värisävyyn ja tauluseinä maalattiin sitten Herkkusienellä.

Alla kuva tauluseinästä valkoisena (vasen kuva) ja maalauksen jälkeen  (oikealla). Kuvissa ero ei ole suuren suuri, mutta selvästi on nähtävissä se, kuinka Herkkusieni tuo lämpöä tauluseinään. Sävy ei kuitenkaan ole niin tumma, että se tekisi tilasta tunkkaisen tai ahtaan oloisen. Eron entiseen huomaa kuvista helpoiten, kun katsoo esim. seinän ja katon rajaa tai huoneen nurkkaa, jossa toisella seinällä on värinä valkoinen. 

Perhe oli harkinnut tätä samaa sävyä myös olohuoneeseen, mutta isännän mielestä sävy oli liian "vaaleanpunainen". Tämän sävyn kaveriksi on onneksi löydettävissä paljon kauniita sävyjä. Vähemmän punertava sävy olisi esim. Tikkurilan Ajopuu (V484) tai Mulperi (H484). Näistä sävyistä Mulperi on lähempänä Herkkusientä, mutta ei aivan niin punertava vaan värikartassa selvästi enemmän harmaaseen taittava. Mulperi on tummempi ja sopisi hyvin vaikka tehosteseinälle.

Värien valinta on haastavaa hommaa, sillä värin sävyyn vaikuttaa niin moni asia: valaistus, maalattava pinta, katsoja silmä... Pienillä värilastuilla väri näyttää usein hyvinkin erilaiselta kuin isolla pinnalla. Sen vuoksi kannattaa joko hankkia pieni purkki testimaalia tai ainakin vähän isompia värilastuja, joiden avulla värisävyjä voi mallailla. Näin säästyy pahimmilta yllätyksiltä.

Kivaa viikon jatkoa!

PASTELLIA KEITTIÖÖN

Selailin keväällä kauppojen kangastarjontaa ja törmäsin Pentikin Pastelli-kankaaseen. Kuosi ihastutti. Tarkoitukseni oli ostaa kangasta noin metri ja laittaa se kehystettynä eteiseen tauluksi valkoisen ryijyn paikalle. Kävi kuitenkin niin, että myymälässä oli tarjolla 1,5 m pala edullisemmin kuin mitä metri kangasta suoraan pakasta olisi maksanut. Ostin tuon palan ja enhän minä sitten raaskinut leikellä sitä tauluksi... 

Eteiseen syntyi akryyliväreillä taulu "Pumpulitaivas" (kiitos kaikille taululle nimeä ehdottaneille!) ja Pastelli-kangas päätyi keittiöön verhoiksi.

Kangas sopii mielestäni oivallisesti keittiömme väreihin. 

Olen huomannut, että musta-harmaa-valkoinen-violetti/vaaleanpunainen-väriyhdistelmä miellyttää minun silmääni. Aika moneen maalaukseenkin tuo violetti eksyy kuin itsestään. Se on mielenkiintoista, koska jos minulta kysytään mitä värejä haluan käyttää sisustuksessa mustan ja valkoisen lisäksi, vastaisin "vihreää ja sinistä". Violettia en mainitsisi. Mutta tunnehan näissä väriasioissa valintoja ohjaa, eikä sitä todellakaan aina tiedosta ja pysty sanoiksi pukemaan, mistä oikeasti pitää. Sisustamisessa voi onneksi värien kanssa mennä täysin fiilispohjalla! Ei ole oikeaa tai väärää.

Ja kyllä sitä vihreääkin meiltä löytyy... Ja sinistä. Kuten kuvasta näkyy!

Mukavaa helteistä elokuuta kaikille!

ARABIAN TUUNAUSTA JA TILKKUILUA

Isompien sisustusprojektien ollessa vielä jäissä olen tuunaillut esineitä, maalannut ja ommellut. Sain viimein ommeltua loppuun mm. punavalkoisen tilkkupeiton, joka on jo ainakin vuoden odotellut tikkausta ja reunojen kanttausta. 

Tikkaukset tein käsin, koska ison peiton tikkaaminen ompelukoneella ei minulta onnistu. Ei ole tilaa eikä oikein taitojakaan. Käsin tikkaaminen on hidasta, mutta lopputulos miellyttää ainakin omaa silmääni.

Käsin tikkaamisessa olisi järkevintä käyttää vahattua lankaa, mutta sellaista minulla ei ole. Tyydyin virkkauslankaan, johon matkan varrella tuli solmu jos toinenkin. Nyt peitto on kuitenkin valmis ja jos se ei muille kelpaa, niin Ansku-koiralle ainakin!

Tilkkupeitto ei istu väriensä puolesta parhaalla mahdollisella tavalla olohuoneeseemme, mutta saa olla siellä toistaiseksi tuomassa väriä elämään! Ehkä opin jossain vaiheessa jopa tykkäämään punaisesta väristä sisustuksessa, tähän saakka se ei ole ollut suosikkejani.

Vaihtaessani kukkia multiin löysin vanhan Arabian lautasen. Tämä vanha lautanen on ollut jossain vaiheessa ruukunalusena, mutta nyt päätin ottaa sen parempaan käyttöön - tein siitä valokuvakehyksen. Lautanen on sen verran huonokuntoinen, että astiaksi siitä ei enää ole, mutta tuunailuun se soveltui loistavasti. Koreassa kehyksessä on nyt kuva edesmenneestä ponistani. 

Alun perin tarkoitus oli hankkia lautaseen ripustin ja laittaa se seinälle. Kuinka ollakaan, Maestron varastoista löytyi kuin vahingossa lautasteline, joka oli kuin tehty tälle Arabian lautaselle. Ponini kuva päätyi työpisteeni sälähyllyyn, jossa on jos jonkin näköistä rasiaa ja purnukkaa (pitäisi raivata tämä hylly jossain vaiheessa). Siellä se saa toistaiseksi olla.

Sana "toistaiseksi" vilahtelee tekstissäni aika usein. Tämä johtuu siitä, että sisustamisen suhteen tilanne on meillä tällä hetkellä väliaikainen. Tilaa ei ole kaikille toiminnoille tarpeeksi. Tyhjästä on vaikeaa neliöitä taikoa, mutta muuttamaankaan emme halua. Nuoriso kasvaa ja aikuistuu, pian tilaa löytyy, myös minun työpisteelleni. Siihen saakka asumme näin, toiminnot ja tavarat sullottuna vähän sinne sun tänne.

Mukavaa alkavaa viikkoa!

VUODENAIKOJEN VÄRIT, OSA III: talvi

Suomi on maa, jossa talvet ovat pitkiä ja pimeitä. Lumen ja pakkasen määrä vaihtelee, mutta pimeys, sen määrä on vakio vuodesta toiseen. Lähes joka syksy päivien lyhentyessä kaamosväsymys ja -masennus iskevät kyntensä minuun, joka rakastan kesää, aurinkoa, valoa, lämpöä - ja kesän huikean runsasta värimaailmaa.

Skandinaaviset värit ovat suomalaisten suosiossa. Monessa kodissa suositaan valkoista, mustaa ja harmaan eri sävyjä ja vaaleaa puuta. Eikä siinä mitään - tärkeintä on, että jokainen viihtyy kodissaan. Minä kaipaan kuitenkin ympärilleni voimakkaampia värejä ja tummaa puuta voidakseni hyvin. Siksi voin jälleen kerran todeta, että skandinaavinen sisustus ei ole minun juttuni. Voin kyllä sisustaa toiselle kodin skandinaaviseen tyyliin, mutta omaa kotiani en.

Talvisia kuvia on tullut otettua vähän, koska päivätyöni takia en pääse ulos valoisaan aikaan kuvaamaan kuin viikonloppuisin, eikä sää aina silloin suosi kuvaamista. Muutamia otoksia sain ja niistä on alla kollaasi sekä pienissä ympyröissä kooste kuvien väreistä: talven väreistä, siten, kuin minä ne olen kuvieni kautta nähnyt.

Oikea pallukkajono kuvaa mielestäni niitä paljon puhuttuja skandinaavisia värejä. Näitä värejä kutsutaan usein myös maanläheisiksi tai luonnonläheisiksi väreiksi. Puhdas valkoinen tuosta värijonosta puuttuu, sen kuuluisi ehdottomasti olla mukana. Puhdas, valkoinen hanki -voiko sen skandinaavisempaa ollakaan?

Vasen pallukkajono tuo esille sen, että talvessa on myös paljon sinisiä vivahteita. Kaikille lienee tuttu termi "sininen hetki". Sininen on yksi lempivärejäni ja tiedän monen muunkin suomalaisen sitä suosivan. Sinisen kaveriksi kaipaan kuitenkin myös muuta ja kotonani onkin paljon esimerkiksi vihreää. Myös tummaa puuta on paljon.

Olen joskus kokeillut vaaleaa sisustusta enkä voi sille mitään, että omassa kodissani se näyttää aneemiselta ja hailakalta. Voin ihailla toisten vaaleita, skandinaavisia koteja ja pitää niitä tyylikkäinä, mutta jos tuon saman tyylin oman kattoni alle, se ei toimi. Näin me ihmiset olemme erilaisia ja tarvitsemme ympärillemme erilaista värimaailmaa, kukin oman persoonamme mukaan.

Miten on sinun laitasi, ovatko nämä talven värit / skandinaaviset värit juuri se sinun juttusi? Mitkä ovat sinun lempivärisi sisustuksessa?

 

SISUSTUSTEKSTIILEJÄ MÖKILLE

Käsityöt ovat olleet minulle tärkeä ja rakas harrastus jo vuosikymmenien ajan. Olen neulonut, virkannut, ommellut ja huovuttanut. Olen värjännyt villalankoja luonnonkasveilla ja kokeillut kehräämistä. 

Nykyään tulee harvemmin ommeltua vaatteita, mutta sisustustekstiilejä teen mielelläni. Tällä hetkellä olen ihastunut erityisesti Marimekon ja Finlaysonin kankaisiin. Käväisin kesällä Eurokankaassa ja sieltä tarttui muutamia kankaita mukaani. Näistä kankaista ompelin mökille tyynyjä, verhoja ja pöytäliinoja. Tyynyt päätyivät makuusoppeemme, joka on myös Ansku-koiramme lempipaikkoja mökille. Tyynyjen joukossa on sininen tyyny, johon olen saanut kankaan lahjoituksena anopiltani. Mielestäni se istuu hyvin tuonne Marimekon ja Finlaysonin kankaista ommeltujen joukkoon.

Koska mökissä ei ole sohvaa ja TV on tuolla makuusopen nurkassa, toimii sänky sohvana ja tyynyt selkänojana. Tarvittaessa hankin tuonne vielä muutaman ison tyynyn lisää, jos nuo nykyiset eivät riitä.

Verhoja en ole vielä saanut ikkunoihin, koska ikkunoiden vaihto mökille on vielä kesken eikä verhotankojakaan ole vielä asennettu kuin tuvan kahteen isoon ikkunaan. 

Tuvan pöydälle sain kuitenkin jo laitettua ompelemani kaitaliinan. Halusin pöydälle myös tabletit. En kuitenkaan löytänyt kaupoista riittävän pieniä tabletteja, joten turvauduin vanhaan konstiin: kun kaupasta ei löydy mieleistä, on tehtävä itse. 

Virkkasin tabletit iltapuhteina ilman mitään sen kummempaa ohjetta. Tabletteihin käytetyt puuvillalangat löytyivät lankakorini kätköistä. Olen enemmän kuin iloinen, kun keksin näillekin langoille järkevää käyttöä! En enää edes muista, mihin tarkoitukseen nämäkin langat olin alun perin hankkinut!

Tuvan pöydällä on koristeena vanha öljylamppu, joka on ollut mökillä niin kauan kuin muistan. Käytössä se ei ole ollut vuosiin, tuskin enää on toimintakuntoinenkaan. Mutta kaunis se on ja muistona lapsuuden ajoista, jolloin mökillämme ei ollut minkäänlaista sähkövaloa. Kynttilänvalossa luin iltaisin Aku Ankkoja ja piirtelin paperinukkeja.

Toin mökille myös muutamia muita vanhoja esineitä, koska kotona niille ei ole sellaista paikkaa, että ne saisi esille: keltaisen Arabian teekannun, vanhan häämukin ja termoskannun. Tavaroiden joukossa on kirpparilta ostetuissa kehyksissä mökin rakentajien eli vanhempieni hääkuva. 

Seuraavassa päivityksessä kerron mökin ikkunoiden vaihdosta ja kattoremontista. Eli yksi osa lisää tulossa vielä kuitenkin mökin remontoinnista kertovaan sarjaan.

VUODENAIKOJEN VÄRIT, OSA I: kesä

Luonnosta löytyy värejä joka lähtöön ja luonto on inspiroinut ja inspiroi myös suunnittelijoita. Maan- ja luonnonläheiset värit ovat kaikille tuttuja käsitteitä ja moni sanoo suosivansa nimenomaan näitä värejä sisustamisessa. Luontoa hyödynnetään myös sisustustuotteiden ja rakennustarvikkeiden mainonnassa: esimerkiksi värikartoissa voi usein nähdä eri värisävyt luontoaihein nimettyinä: kaarna, usva, sammal, pilvi, mustaherukka, salvia… Näiden värikarttojen sävyt ovat usein vihertäviä, harmaita, harmaansinisiä, ruskeita, luonnonvalkoisia. Luonnonläheisin värein sisustamista mainostetaan trendikkäänä ja mainoksiin liitetään runsain mitoin mielikuvia, jotka johtavat lukijan luonnon äärelle.

Esimerkiksi Virtasen Neljän Öljyn maalia (kuva poimittu netistä), jota aiomme käyttää mökkimme ulkomaalauksessa (meillä on kokeiltavana värisävy nimeltä Kuutsalo), on saatavana valmistajan mukaan ”saariston väreissä”. Vastaavia esimerkkejä luonnon inspiroimista värikartoista löytyy myös sisäväreihin liittyen ja mm. keittiökalustetoimittajilta. 

Monet, jotka toivovat sisustukseensa luonnon- tai maanläheisiä värejä, kaihtavat ajatusta kirkkaista väreistä. Luonnonläheisiksi väreiksi mielletään helposti vain erilaiset harmaat, beiget, harmaanvihreät ja -siniset sekä valkoisen sävyt ja musta. Kuitenkin luonnosta löytyy myös kirkkaita värejä. Tässä neljän jutun artikkelisarjassa pohdiskelen, kuinka vuodenajat vaikuttavat meitä ympäröivään värimaailmaan ja kuinka luonnossa esiintyvät värisävyt vaihtuvat vuodenaikojen vaihtuessa. Jätän lukijoille mietintämyssyyn myös ajatuksen siitä, ovatko luonnonläheiset värit kaikkialla samat? Voiko tässä olla maantieteellistä vaihtelua? Onhan maisema väreineen aivan erilainen esimerkiksi Afrikassa kuin täällä Skandinaviassa. Vai onko? Ovatko värit samoja, muuttuvatko vain niiden valtasuhteet? Onko käsite ”maanläheiset värit” vain tietyn yhteisön piirissä muodostunut nimitys tietylle väriryhmälle, onko tällä nimityksellä loppujen lopuksi mitään tekemistä maan tai luonnon kanssa? Mutta meneekö liian syvälliseksi tämä pohdinta? Tästä aiheestahan voisi joku taide- ja sisustusalan opiskelija tehdä vaikka opinnäytetyön! 

Artikkelisarjan ensimmäisessä osassa tutkiskelen kesän värisävyjä. Olen koonnut alla olevaan kuvaan valokuvia, joita olen tänä kesänä napsinut lähiluonnosta. Kuvakollaasiin olen lisäksi poiminut pieniin ympyröihin ottamissani kuvissa esiintyviä värisävyjä.

Kuvat näyttävät ainakin minun silmääni hyvinkin värikkäiltä ja osittain värit jopa räikeiltä, jos ajattelee vaikkapa vasemmalla yläkuvassa lenteleviä oranssinvärisiä perhosia. Pieniä väripallukoita tarkasteltaessa kollaasista on kuitenkin helppo huomata, kuinka suurin osa näistä ns. kesän väreistä on hyvin hillittyjä. Joukossa on vain muutamia voimakkaampia värejä, esimerkiksi pinkki (pionista poimittu sävy) sekä jokunen kirkkaampi vihreä ja vaaleansininen. Suurin osa väreistä on murrettuja sinisiä, vihreitä ja ruskeita -juuri niitä sävyjä, joita usein kutsutaan maanläheisiksi väreiksi. Mutta: ainakin näin kesällä luonnosta löytyy kirkkaampia ja voimakkaampia värejä. 

Jos kuvissa esiintyvät sävyt voisi jaotella siten, että olisi mahdollista nähdä, kuinka monta prosenttia esimerkiksi kuvista poimittua oranssia kaikissa esitetyissä kuvissa (ja luonnossa) esiintyy, olisi tämä prosenttiosuus todennäköisesti aika pieni. Tämän voisi ehkä osoittaa myös tieteellisesti sopivan kuvankäsittelyohjelman avulla, tieteelliseen tutkimukseen tosin tarvittaisiin huomattavasti laajempi otos valokuvia, kuin mitä minulla tässä on esittää.

Huomioitava on myös se tosiseikka, että värit eivät digitaalisesti näytä välttämättä aivan samoilta kuin luonnossa. Myös se, kuinka ihminen näkee ja kokee erilaiset värisävyt, vaihtelee yksilöittäin.

Summa summarum: kesän värit ovat ottamieni kuvieni perusteella murrettuja vihreitä ja ruskeita, valkoisen sävyjä, erilaisia sinisiä ja harmaita, joukossa ripaus vaaleanpunaista, okrankeltaista, pinkkiä ja oranssia. Kirkkaita värejä löytyy, mutta suurin osa väreistä on hillitympiä. 

Haluaisitko sinä kotiisi värimaailmaltaan kesänläheisen sisustuksen? Minulle sopisi -tuota pinkkiä lukuun ottamatta 😊. Tai ehkäpä sekin menisi, vaikka leikkokukkakimpussa.

MILLAINEN SISUSTAJA SINÄ OLET?

Sisustustyylejä on moneen lähtöön ja mielipiteitä siitä, mikä on tyylikästä ja kaunista, vielä enemmän. Millainen sisustaja sinä olet? Vannotko skandinaavisen, vaalean sisustuksen nimiin vai sisustatko kotisi värikkäästi, vaikkapa kirpputorilta hankituin esinein? Suositko kierrätystä vai haluatko kaiken olevan uutta? Mikä sinua esimerkiksi alla olevista kuvista eniten miellyttää? Vai miellyttääkö mikään? (kuvat: Pixabay)

Erilaisia sisustustyylejä on esitelty kattavasti täällä. Jos oma tyyli on vielä hakusassa, voi sitä halutessaan kartoittaa esimerkiksi leikkaamalla lehdistä kuvia, joissa on omaa silmää miellyttäviä elementtejä ja värejä sisustukseen liittyen. Tai, vaihtoehtoisesti voi selailla internetin ihmeellistä maailmaa, ja tallentaa sieltä kuvia vaikka kuvakollaasiksi. Näin voi pikkuhiljaa muodostua käsitys siitä, mikä oma tyyli voisi olla, mitkä ovat omat suosikkivärit jne. Lopputulos voi joskus ylläättäkin! 

Omia suosikkejani alussa mainitsemassani artikkelissa esitellyistä tyyleistä ovat mm. teollinen (loft), elektinen (erilaisia tyylejä sekoittava), rustiikki ja vintage. Kun tarkastelen omaa kotiani, on vaikeaa määritellä, mitä tyylilajia se edustaa, joten elektinen lienee se eniten omaa tyyliäni kuvaava sana. Asioiden sijoittaminen johonkin tarkasti määriteltyyn lokeroon on toisinaan vaikeaa, eikä sisustamisessa välttämättä edes tarpeellista. Sisustusmaku voi vuosien kuluessa muuttua ja ainakin omassa kodissani näkyy vielä toistaiseksi makumieltymyksiä eri tyylikausilta. Tällä hetkellä silmääni miellyttävät mm. tiilipinnat, tumma puu ja tammi, takorautaesineet ja kaikenlainen "rouheus". Hämyinen tunnelma viehättää enemmän kuin valoisa. Vastakohtana rouheudelle pidän paksuista matoista, pitsiliinoista, viherkasveista ja erilaisista koriste-esineistä ja tauluista, joita on toisinaan esillä vähän liikaakin. Siivouksen helpottamiseksi yritän pitää esillä olevan tavaramäärän kohtuullisena, mutta aina se ei onnistu. 

Eräällä taidekurssilla opettaja totesi maalaustyötäni katsoessaan, että "sinun sisälläsi asuu pieni naivisti". Tämä näkyy varmasti kaikessa, mitä teen. Pidän väreistä, jopa hyvin voimakkaista väreistä. Suosikkejani ovat vihreä, sininen/turkoosi, musta, pienissä määrin harmaakin, sekä erilaiset keltaiset, oranssit ja murretut ruskeat. Kontrastia pitää olla, siksi myös valkoinen on minulle valkoinen on minulle tärkeä väri, sillä se toimii hyvin vahvojen värien raikastajana. Mutta vaikka valkoisesta pidänkin, en voisi kuvitella asuvani asunnossa, jossa kaikki on valkoista tai hyvin vaaleaa. Voin ihailla toisten kodeissa vaaleaa sisustusta, mutta kovin vaalean sisustuksen keskellä tunnen itse olevani liian värikäs ympäristöön verrattuna. Värikkäässä ympäristössä sen sijaan koen olevani "turvassa", maastoutuvani mukavasti värien keskelle huomaamattomaksi osaksi sisustusta. Sisustaminen on myös psykologinen juttu! 

Sisustamisessa käytännöllisyys, esimerkiksi helppo siivottavuus, on minulle tärkeää. Kunnostan vanhaa, kierrätän, teen itse paljon. Arvostan vanhoja esineitä ja käsityötä. Antiikin, desing-esineiden tai merkkituotteiden keräily tai hankinta eivät ole minulle ensiarvoisen tärkeitä. Tuotteiden hinta-laatu-suhteen on oltava kohdallaan, pelkästä merkistä tai siitä, että tuote on jonkun tietyn henkilön suunnittelema, en maksa. Voin ostaa kalliimmankin tuottee, jos se miellyttää minua ja on selkeästi tarkoitukseeni sopivampi kuin edullisempi tuote, mutta pelkän merkin vuoksi en tuotetta hanki. 

Jos minulla olisi suuri talo, jossa olisi useita huoneita, sisustaisin sinne erivärisiä ja -tyylisiä tiloja. Voisin laittaa sinisen kamarin, vihreän, punaisen... Joku tila voisi olla rustiikki, toinen maalaisromanttinen. Olisi mukavaa leikitellä väreillä ja erilaisilla tyyleillä. Toivoisin pääseväni toteuttamaan erilaisia sisustuksia, en vain sellaisia, joita omaan kotiini haluan. Haastavina ja mielenkiintoisina kohteina näen erityisesti vanhat rakennukset/huoneistot ja pienet tilat, joiden toimivuutta halutaan lisätä. Myös lastenhuoneita olisi hauska sisustaa ja päästää naivismi ja mielikuvitus valloilleen! Suunnittelijana haluaisin toimia oppaan tavoin, auttaa asiakasta löytämään tien siihen "ikiomaan juttuun", jolla kodista tulee juuri asiakkaan näköinen ja oloinen. Mikä sinulle on sisustamisessa tärkeää ja millaista apua sinä toivoisit sisustussuunnittelijalta saavasi, jos sellaisen puoleen kääntyisit?