SAIRAAT PELARGONIAT

Ostin muutamia vuosia sitten kesäalesta kolme pelargoniaa yhden euron kappalehintaan. Kukat ovat kiva sisustuselementti niin sisällä kuin ulkona kuistillakin, joten mielelläni niitä ostelen, jos edullisesti saan. Usein hieman rupuisiltakin näyttävät kasvit piristyvät, kun ne pääsevät hyvään multaan, isompaan ruukkuun ja saavat säännöllisesti hoitoa.

Pelargoniat kukkivat pari kesää, talvehtivat hyvin talven ja toisenkin ja keväällä alkoivat hyvissä ajoin puskemaan vihreää, jopa nuppujakin.

Sitten tapahtui dramaattinen käänne: punainen pelargonia alkoi kellastua ja punertua. Lehdet saivat syksyisen värin, vaikka kukka kukki ja näytti muuten voivan hyvin. Aluksi luulin, että olen kastellut kasvia liikaa. Tästä ei kuitenkaan ollut kyse.

Maestro löysi netistä syyn ongelmaan: pelargonialla oli sienitauti. Todennäköisesti oireiden syynä oli mullan kautta leviävä Pythium-sieni, joka aiheuttaa juuriston tummumista ja lehtien kellastumista ja tippumista. Tautiin ei käsitykseni mukaan ole muuta hoitoa kuin mullan ja ruukun vaihto. 

Myös kaksi muuta pelargoniaa sairastui. Niidenkin lehdet alkoivat kellastua eikä kukintakaan kovin loisteliasta ole ollut. Toisen (kuvassa vasemmalla) olen jo vaihtanut uuteen multaan ja uuteen ruukkuun, toisen annoin olla. Aika vaivaisilta näyttävät vielä molemmat, vaikka molemmissa on nyt nuppuja ja kukkia. Kuistilla oleva valkoinen pelargonia näyttäisi toipuvan ilman mullanvaihtoa. Miten lie käy tuolle toiselle sitten.

Punaisen pelargonian sain pelastettua multaa ja ruukkua vaihtamalla ja se näyttää nyt terveeltä. Enpä silti tiedä, viitsinkö enää ensi talvea pyöritellä näitä kasveja nurkissani. 

ALLERGIAYSTÄVÄLLINEN SISUSTAMINEN

Hyvä sisäilma on tärkeää kaikille, mutta erityisesti hengityselinsairauksia, esimerkiksi (pöly)allergioita ja astmaa, poteville: hengitysilman tulisi olla mahdollisimman puhdasta ja pölytöntä. Myöskään voimakkaat tuoksut (aromaattiset öljyt, tuoksukynttilät, voimakkaasti hajustetut pesuaineet ym.) eivät välttämättä sovi allergiakotiin. Sisustusesineistä löytyy onneksi myös tuoksuttomia vaihtoehtoja.

Tavarat paikoilleen ja kiertoon! Oikeantyyppisellä sisustamisella voidaan merkittävästi vaikuttaa kodin allergiaystävällisyyteen. Ensimmäinen askel pölyttömämpään kotiin on miettiä, onko kodissa liikaa tavaraa. Mitä enemmän on tavaraa, sitä hankalampaa on löytää kaikelle säilytystilaa. Kun säilytystilat täyttyvät, tavaraa alkaa kertyä tasoille, huonekalujen päälle ja lattioille. Tämä puolestaan vaikeuttaa siivousta. Jos siivous on tavarapaljouden vuoksi vaikeaa, siivouskerrat voivat harventua. Kotiin alkaa tavaran lisäksi kertyä likaa ja pölyä. (kuvat: Pixabay)

Pölyyn sitoutuu monenlaisia sisä- ja ulkoilman epäpuhtauksia: mikrobeja ja niiden itiöitä, siitepölyä, nokihiukkasia… Nämä kaikki voivat hankaloittaa allergisen ja astmaatikon elämää oireilua lisäämällä.

Jos siis haluat pölyttömämmän kodin, aloita siitä, että etsit tavaroille järkevää säilytystilaa ja laitat ylimääräisen tavaran kiertoon! Tavarat olisi hyvä säilyttää ovin varustetuissa kaapeissa, joko hyllyillä, hengareissa tai vaikkapa ulosvedettävissä koreissa. Säilytysjärjestelmiä on tarjolla monentyyppisiä. Jos kaappitila ei riitä, voi avuksi ottaa kannellisia laatikoita, joita nykyään löytyy monenlaiseen makuun. Kauniit laatikot voivat olla hauska sisustuselementti esimerkiksi lastenhuoneessa. Koriste- tai keräilyesineille voi hankkia lasivitriinin ja valokuvat voi kehystää seinälle tauluiksi. Avohyllyjä en suosittele allergiakotiin, niin muodikkaita kuin ne nykyään ovatkin esimerkiksi keittiöissä.

Tekstiilit ja kalusteet. Tekstiileistä irtoaa paljon pölyä. Makuuhuone on, kokemukseni mukaan, kodin pölyisin huone, vaikka nimenomaan makuuhuoneessa pitäisi satsata hyvään sisäilmaan. Allergiakotiin tulisikin valita mahdollisimman vähän pölyäviä tekstiilejä, erityisesti makuuhuoneeseen, ja pitää sänky pedattuna päivisin. Vuodevaatteiksi kannattaa valita tuotteita, jotka ovat Allergia- ja astmaliiton suosittelemia. Lakanoiden mankelointi/silitys vähentää niistä irtoavan pölyn määrää. Tyyny on hyvä vaihtaa 1-2 vuoden välein ja peitot ja patjat suositusten mukaisesti.

Paljon pölyä kerääviä samettikankaita en suosittele allergiakotiin. Myös ryijyjen, torkkupeittojen ja liinojen määrä olisi hyvä pitää maltillisena, koska ne sekä keräävät pölyä että voivat tuottaa sitä, materiaalista riippuen. Jos sisustustekstiilejä haluaa käyttää runsaasti, kannattaa valita sileäpintaisia, helposti imuroitavia ja puisteltavia materiaaleja, esimerkiksi puuvillaa, sintsiä tai polyesteriä. Paksujen nukkamattojen sijaan voi valita laadukkaan villamaton tai tiukkaan kudotun puuvilla- tai silkkimaton. Myös paperinarumatot ovat hyvä vaihtoehto. Huonekaluista esimerkiksi nahkasohva on helpompi pitää puhtaana ja pölyttömänä kuin kangassohva. Sileät kaapinovet ja väliovet keräävät vähemmän pölyä ja ovat helpommin pyyhittävissä, kuin uritetut ja koristeelliset. Myös irtokalusteiden kanssa on säilytettävä maltti, tiloja ei kannata kalustaa liian täyteen, koska liian täyteen ahdettu tila on vaikeasti siivottava sekä usein epäkäytännöllinen ja jopa turvatonkin, jos kulkureitit jäävät liian ahtaiksi. Ammattitaitoinen sisustussuunnittelija on oiva apu myös irtokalusteiden sijoittelua suunniteltaessa! (kuvat: Pixabay)

Pintamateriaalit. Kaikissa asunnoissa ei ole mahdollista itse vaikuttaa pintamateriaaleihin, mutta jos se on mahdollista, kannattaa pintakäsittelyssä suosia M1-merkittyjä tuotteita. M1-luokitus asettaa raja-arvot materiaalien ja kalusteiden orgaanisten haihtuvien yhdisteiden (VOC), formaldehydin ja ammoniakin päästöille. Näiden lisäksi arvioidaan tuotteen hajun hyväksyttävyys. M1-merkintä siis tarkoittaa, että tuote on vähäpäästöinen M1-vaatimusten mukaisesti eikä haise.  Kokolattiamatto ei mielestäni kuulu allergiakotiin. Lisätietoja rakennusmateriaaleista ja allergiasta löytyy mm. Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry:n sivuilta.

Viherkasvit. Viherkasvit ovat kaunis sisustuselementti. Yleisesti ottaen allergiakotiin ei suositella viherkasveja. Ihmiset ovat kuitenkin yksilöitä, joten ei allergian tai astman vuoksi tarvitse välttämättä luopua kasveista. Tarjolla olevasta, laajasta kasvivalikoimasta voi hyvinkin löytyä kasveja, jotka eivät lisää oireilua. Mikäli kukkamulta aiheuttaa oireilua, voi valita kasveja, joille sopii toisentyyppinen kasvualusta. (kuva: Outi Tolvanen)

Muutama sana myös siivouksesta, vaikka se ei sisustamiseen suoranaisesti liitykään. Markkinoilla on runsaasti erilaisia tuotevaihtoehtoja ja välineitä siivoukseen. Allergiakotiin suosittelen omasta kokemuksestani tuoksuttomia tai vain miedosti tuoksuvia pesuaineita. Desinfioivia aineita ei tarvita kuin korkeintaan WC-pöntön puhdistuksessa – tarvitseeko senkään olla steriili? Jos lika ei pääse pinttymään, pintojen puhdistukseen voi hyvin riittää imurointi ja pyyhintä nihkeällä mikrokuituliinalla. Vuodevaatteiden ja mattojen tuuletus on hyvä tehdä talvella, pakkassäässä. Keväällä ja kesällähän riesana ovat katu- ja siitepöly, syksy puolestaan on homeitiöiden kulta-aikaa. Jos ulkoilman hiukkasista huolimatta haluaa viedä matot ulos kesäisinkin, kannattaa matot viedä sisälle heti tamppauksen jälkeen eikä jättää niitä ulos pölyyntymään ja kostumaan. (kuva: Pixabay & Canva.com)

Elänkö itse, kuten opetan? Vastaus on, että en, vaikka yritystä onkin! Suutarin lapsella ei ole kenkiä, tässäkään asiassa. Mutta tavoitteena on meilläkin pölyttömämpi ja astmaystävällisempi koti ja ajan kanssa ehkä pääsenkin tavoitteeseeni. Varsinkin keväällä, katu- ja siitepölyaikana, siivouksen tärkeä merkitys korostuu meilläkin astmaoireiden lisääntyessä.

Muuta kysyttävää? Vastaan mielelläni aiheeseen liittyviin kysymyksiin oman ammattitaitoni ja koulutukseni puitteissa! 

VIHERKASVIT UUSIIN MULTIIN

Viherkasvit ovat loistava sisustuselementti, mutta vain, jos ne voivat hyvin. Omista huonekasveistani osa oli päätynyt aika kurjaan kuntoon. Tähän on monia syitä: talven pimeys, huoneilman kuivuus, epäsäännöllinen kastelu... Tyttäreni ylioppilaslahjaksi saama jouluruusu oli myös selvästi kärsinyt kuljetuksesta ja saanut kylmää. 

Käytin lauantaipäivän kasvien pelastustoimiin. Istutin jouluruusun uuteen multaan ja karsin kuivuneet osat pois. Jälkeenpäin sain tietää, että jouluruusu pitäisi altakastelusta, no, nyt kukka ei ole sellaisessa ruukussa, että se onnistuisi - eli luultavasti joudun istuttamaan sen vielä uudelleen. Katsotaan... Äidiltä kesällä saamani kirjopeipin istutin myös uuteen multaan ja parempaan ruukkuun. Viime vuona kesäkukkana toiminut kirjopeippini kupsahti, tänä vuonna olen näköjään osannut hoitaa sitä hieman paremmin. Välillä tosin kastelin sitä selkeästi aivan liikaa!

Muutamia vuosia sitten saamani tulilatva (oletan, että kyseessä on tulilatva) oli kasvattanut puolimetrisen haaran. Katkaisin sen ja laitoin vesilasiin juurtumaan. Jäljelle jääneen kasvin istutin uuteen ruukkuun, koska juurakko näytti hyvin puskevan uutta kasvustoa. 

Nuupahtaneimmat viherkasvit nostin keittiön pöydälle, jossa ne saavat hyvin valoa:

Olohuoneeseen noin vuosi sitten ostamani viirivehka oli kasvanut valtavasti. Juurakko hajosi helposti kolmeen eri osaan ja nyt minulla on siis kolme pientä viirivehkaa kasvamassa. Yksi jäi olohuoneeseen, loput nostin eteisen arkun päälle, jossa useimmat kasveistani ovat viihtyneet erinomaisesti. Tuo eteisen nurkkahan on viileämpi paikka kuin esim. olo- ja makuuhuoneemme, vanhassa talossa kun ollaan. Ehkä se on yksi syy siihen, miksi kasvit viihtyvät siellä. Valoakin tulee kahdesta ikkunasta.

 
Otin käyttöön myös vanhan saviruukun, jonka erään käsityölehden inspiroimana koristelin öljyväreillä noin kolmisenkymmentä vuotta sitten. Ihmeen hyvin koristelut ovat ruukussa kestäneet, vain pieniä kosteuden aiheuttamia vaurioita näkyy paikka paikoin.

Ja koska ruukkujen tuunaaminen ja yleensäkin kaikenlainen näpertely on isompia sisustusprojekteja odotellessa niin kivaa, koristelin vielä yhden saviruukun paperisilpulla liimalakka-tekniikkaa käyttäen...

Tähän ruukkuun istutan tuon juurtumaan laittamani tulilatvan, ellen muuta keksi. Ruukku on tosin lakattava vielä ensin, jotta koristelu varmasti kestää.

Nyt vain odotellaan ja seurataan, miten kasvit viihtyvät uusissa ruukuissaan. Ruukkujen suhteen on menty nyt kirpparimeiningillä, yhtään uutta en ostanut, vaan kaivelin vintiltä ja ulkovarastosta ja otin käyttöön, mitä käsiini sain. Vanhaan taloon sopii hyvin kerroksellisuus ja eriparisuus.

Myös jääkaapissa minulla on yksi istutusprojekti menossa... Mutta siitä lisää myöhemmin. Mukavaa viikkoa kaikille!

PIRISTYSTÄ KEITTIÖÖN

Keittiö näytti kovin tyhjältä ja värittömältä sen jälkeen, kun olin laittanut pois jouluverhot ikkunoista ja kynttiläasetelmat pöydältä. Mietin pitkään, millaiset verhot kevään ajaksi ikkunaan laittaisin, ja päädyin Vallilan koiraverhoihin. Tämä kuosi saa minut hyvälle tuulelle ja aihe sopii koiraperheeseen.

Pöydälle piti saada jokin asetelma. Koirateemaan sopi hyvin tyttäreni lahjaksi saama suloisen ruttuinen koirapatsas (tai oikeastaan rasia, koiran pää nousee kannen tavoin ja sisällä on säilytystilaa). Ostin keittiöön lisäksi muutaman paavalinkukan, jotka istutin tuunaamiini saviruukkuihin. Lisäksi tyttärellä sattui sopivasti olemaan syntymäpäivä, joten saimme myös leikkokukkia keittiötä piristämään.

Ikkunaan ripustin muutamia Ystävyyden lintuja, jotka ompelin itse. Ohje lintuun oli vuosia sitten Suuri Käsityö-lehdessä.

Ruokapöydän lasilevyn alle asettelin kolme virkattua liinaa. Kaksi liinoista olen virkannut itse luonnonvalkoisesta kalalangasta. Kolmas liina on puhtaan valkoinen, sen olen saanut äidiltäni. Liinan alkuperä ei ole tiedossa, mutta olettaisin, että on teollisesti tehty. Kaunis siitä huolimatta!

Tällä kattauksella menemme meillä kevättä kohti! Vaikka elämme vasta tammikuuta, linnut laulavat aurinkoisina päivinä jo täyttä kurkkua iloista titityytään, ja päivähän pitenee kaiken aikaa... Ihana kevät, sieltä se taas tulee pitkän odotuksen jälkeen!!!

TUUNATUT KUKKARUUKUT

Vuoden ensimmäinen sisustukseen liittyvä askartelu oli vanhojen saviruukkujen tuunaus.

Idea tuunaukseen lähti jälleen siitä ajatuksesta, että tavaran määrää nurkissa on vähennettävä ja askarteluun/sisustamiseen/käsitöihin on käytettävä kotoa löytyviä materiaaleja. Tuumailin, että käsiteltyäni käyttämättömät ruukut uuteen uskoon, saan 1) kasveille uusia, kivannäköisiä ruukkuja, 2) käytettyä loppuun laatikossa vuosia pyörineen decoupe-lakan, 3) käytettyä pois vanhoja öljyvärejä, joita en enää vuosiin ole käyttänyt maalausten tekemiseen ja 4) hyödynnettyä askartelupaperien jämiä, joista ei enää ole korttiaskarteluun, mutta joita en ole hennonnut heittää roskiinkaan. 

Decoupe-lakan kanssa kävi kuitenkin niin, että aine oli kuivahtanut pulloonsa ja oli siten roskiskamaa. Pihinä, tai sanotaanko kauniimmin taloudellisena ihmisenä, tulin siihen tulokseen, että on edullisempaa tehdä liima-lakka itse, kuin ostaa sitä kaupasta. Tuumasta toimeen! Maestron kanssa yhdessä sekoittelimme seuraavanlaisen liemen:

- 1,5 osaa puolihimmeää, vesiohenteista lakkaa 

- 1 osa Erikeeper-liimaa

- 1 osa vettä.

Testasin seosta ja se toimi hyvin erityisesti sanomalehtipaperin, ohuiden askartelu-papereiden ja ohuen puuvillakankaan kiinnittämiseen pahville ja puulle.

Vintilä löytyi kolme saviruukkua ja käsittelin ne kaikki. Isoimman ruukun pinnoitin sanomalehdestä revityillä palasilla ja pienempiin käytin askartelupapereiden jämiä. Ruukkujen yläosat maalasin öljyväreillä. 

Mitä pidätte lopputuloksesta? Kahta samanlaista ruukkua ei ole eikä tule... Otan nämä ruukut keväällä käyttöön, kun huonekasveille tulee taas mullanvaihdon aika. 

ETEISEN JOULUINEN VIHERNURKKAUS

Hiljalleen on aika ryhtyä luomaan jouluista tunnelmaa kotiin. Tänä vuonna aloitin tunnelmoinnin tuomalla jouluisia asioita eteisen vihernurkkaukseen, jossa oli mukavasti tilaa uusille sisustuselementeille. Appivanhemmilta saatu tonttu-ukko pääsi kesämajoiltaan vintiltämme tutulle paikalleen yläkerran portaikkoon. Ukkelin seuraksi hankin Minimanista huonekuusen ja pari kaunista, tummanpunaista suojaruukkua (kuvissa ruukkujen väri ei valitettavasti pääse oikeuksiinsa), toisen kuuselle ja toisen viherkasville, jolla ei ollut sopivaa suojaruukkua lainkaan.

En pidä kirkkaista valoista, erityisesti talvella haluan olla sisätiloissakin hämärissä. Siksi meillä poltellaan paljon tunnelmavaloja ja kynttilöitä pimeinä iltoina kirkkaiden yleisvalaisimien sijaan. Koska olen heikkona erilaisiin tunnelmavaloihin, valaisin huonekuusen  paristokäyttöisellä valosarjalla. Nyt kuusi on valoineen hyvä, mutta ei liian räikeä valonlähde eteiseen/portaikkoon pimeän tullen.

Eteisen seinällä oli seinävaatteena Kreikasta ostettu  puuvillamatto. Vaihdoin sen valkoiseen ryijyyn, jonka olen saanut parikymmentä vuotta sitten mökkinaapuriltani. Ryijy on jo sen verran vanha ja hauras, että se hieman repeytyi tankokujan kohdalta ripustustankoa pujotellessani, mutta kursin repeämät umpeen. 

Valkoinen ryijy pääsisi paremmin oikeuksiinsa, jos seinä olisi tummempi. Haaveilenkin siitä, että voisin tapetoida tuon seinänpätkän sekä portaikon korkean seinän tummalla tapetilla. Esimerkiksi harmaan ja mustan kirjava tiili- tai kivikuvioinen tapetti voisi olla kiva. Toistaiseksi joudun kuitenkin tyytymään tähän Tikkurilan parmesaani-sävyyn.

Eteisen vihernurkkauksessa on nyt hieman jo joulutunnelmaa. Joulukuun aikana nurkkaukseen voi vielä lisätä jouluisia elementtejä. Toistaiseksi nämä riittävät.

HUONEKASVIT JA ASUMISTERVEYS

Aika ajoin saan sisäilmamikrobiologian asiantuntijana vastata kysymykseen ”voivatko huonekasvit aiheuttaa sisäilmaan homeongelmaa?”. Vastaukseni on, että kyllä ja ei, riippuen siitä, mitä ongelmalla tarkoitetaan.

Huonekasvien kasvualustanahan on tyypillisesti multa, joka ei ole steriiliä, eikä sen sitä pidäkään olla. Mullassa on aina mikrobeja, myös homeitiöitä. Mullan homeitiöt muodostuvat kuitenkin ongelmaksi vasta siinä vaiheessa, kun mullan pinnalla on havaittavissa näkyvää homekasvua. Esimerkiksi puutarhureille tuttu kanelihome muodostaa mullan pinnalle oranssinruskeaa, jauhomaista kasvustoa. Jos mullan pinnalla näkyy kasvustoa, on mahdollista, että mullasta voi vapautua homeitiöitä huoneilmaan. Itiöintiin vaikuttavat mm. homelaji ja kosteusolosuhteet.

Mutta ennen kuin paniikki iskee, on muistettava se, että ei sisäilmakaan ole steriiliä. Sekä sisä- että ulkoilmassa esiintyy homeitiöitä, ne kuuluvat ihmisen luonnolliseen asumisympäristöön. Sisällä home muodostuu ongelmaksi vasta silloin, kun sitä on tavanomaista enemmän, tai jos sille on jo aiemmin herkistynyt. Oireiluun vaikuttavat voimakkaasti ihmisen omat henkilökohtaiset ominaisuudet. On ihmisiä, jotka voivat ns. ”työntää päänsä homepönttöön”, kuten eräs luennoitsija muinoin asian värikkäästi ilmaisi, saamatta mitään oireita. Osa ihmisistä puolestaan reagoi hyvinkin pieniin pitoisuuksiin. Tässä on kyseessä sama asia kuin missä tahansa allergiassa: heinäallerginen saa oireita kävellessään heinäpellon poikki, mutta se, jolla ei tätä allergiaa ole, ei oireita saa. Viherkasvien hankintaa harkitsevan on siis mietittävä, mikä tilanne on omalla kohdalla.

Homeen lisäksi mullassa voi olla myös muita mikrobeja, jotka aiheuttavat oireita. Mullalle oireileva voi korvata mullan muilla kasvualustoilla, esimerkiksi kookoskuidun, kaarnan, lecasoran, perliitin, molersaven, vermikuliitin ja hiilen sekoituksilla. Yksi vaihtoehto on jättää huonekasvit hankkimatta ja käyttää sisustuksessa korvaavia elementtejä, vaikkapa kuiva- tai leikkokukkia.

Myös itse kasvit voivat olla allergisoivia. Helposti allergisoivia kasveja ovat esimerkiksi lyyra- ja limoviikuna, traakkipuu, oleanteri, rahapuu, kiinanruusu, jukkapalmu, saniaiset sekä useat fiikukset. Kukkivista huonekasveista allergiaa aiheuttavat helposti krysanteemit ja gerbera. Allergiset ihmiset ovat usein herkkiä myös voimakkaille tuoksuille. Huonekasvien hankinnassa on hyvä huomioida tämäkin.

Palataan vielä hetkeksi homeasiaan. Vaikka huonekasvin mullassa kasvaisikin näkyvää homerihmastoa, se voi aiheuttaa oireilua, mutta se ei aiheuta ongelmia rakenteisiin. Homeitiöt eivät lähde kasvamaan esim. huonekalujen tai seinärakenteiden pinnoilla, ellei niille ole riittävästi kosteutta. Homehtunut kukkamulta ei siis aiheuta sen suurempaa ongelmaa sisäilmalle/rakenteille kuin esim. homehtunut leipä tai hedelmä.

Viherkasveja ei tarvitse homeen vuoksi myöskään hävittää. Mullanvaihto riittää ensiavuksi ja sen jälkeen kasville sopiva, oikeaoppinen kastelutapa ja -rytmi.

Toinen huonekasveihin ja asumisterveyteen liittyvä asia ovat VOC-yhdisteet, eli haihtuvat, orgaaniset yhdisteet. NASAn vuonna 1989 tekemässä tutkimuksessa todettiin, että monet huonekasvit kykenevät poistamaan ilmasta haitallisia yhdisteitä, esimerkiksi formaldehydiä. Drexelin yliopiston (Philadelphia, USA) vuonna 2019 tekemässä tutkimuksessa kuitenkin tultiin toisenlaiseen johtopäätökseen. Yliopiston tiedotteessa apulaisprofessori Michael Waring totesi, että vaikka kasvit ovat mahtavia, ne eivät puhdista sisäilmaa niin nopeasti, että sillä olisi vaikutusta kodin tai toimistojen sisäilman laatuun. Tutkijoiden mukaan aiempien tutkimusten perusvirheenä on ollut, että laboratorio-oloissa tehtyjä mittauksia on liikaa yleistetty tiloihin, joissa ihmiset normaalisti viettävät aikaa. Huonekasvit eivät kykene korvaamaan toimivaa ilmanvaihtoa, oli se sitten passiivinen tai koneellinen.

Mutta vaikka kasveista ei nykytiedon mukaan ilmanpuhdistajiksi olekaan, on niistä silti monenlaista iloa. Kasvit ovat kauniita ja lisäävät viihtyvyyttä, tuovat kappaleen luontoa myös sisätiloihin ja ovat monipuolinen sisustuselementti. Niitä voi hoitava ja niille voi jutella. Kasvit lisäävät myös huoneilman kosteutta, erityisesti gerbera, fiikus, sulkasaniainen, kulta- ja pensaspalmu, kultaköynnös, kääpiöbanaani, muratti ja traakkipuut mainitaan sisäilman kosteutta lisäävinä huonekasveina. Joidenkin lähteiden mukaan kasvit voivat sitoa itseensä ilmassa leijuvia hiukkasia ja sitä kautta parantaa sisäilman laatua. Kasvien hoito ja kasvatus on monille myös paljon iloa tuottava harrastus.

Minulla on tällä hetkellä kodissani yhdeksän huonekasvia. Enemmänkin niitä hankkisin, jos olisi tilaa. Minulla on todettu heinä- ja pölyallergia sekä astma, mutta en ole huomannut, että kasveista olisi minulle terveydellistä haittaa. Heinäkasveista sisätiloissa olisi, mutta niitä ei kotoani löydykään.

Jos sinulla on kysyttävää huonekasveihin ja asumisterveyteen liittyen, laita kommenttia, yritän vastata kysymyksiin parhaani mukaan!