Ennen joulua kävin vaihtamassa kuulumisia tuttavani luona ja
tutustumassa samalla uuteen omakotitaloon, johon he olivat kesällä muuttaneet.
Uusi talo oli trendikäs ja pienen perheen tarpeisiin riittävän suuri ja
toimiva. Sisustus oli hyvin minimalistinen ja erityisesti silmääni pisti mattojen
puuttuminen.
Tämä sai minut pohtimaan mattojen historiaa ja sitä, miksi
niitä on ryhdytty käyttämään ja käytetään yhä – onko matoille nykykodeissa
oikeasti tarvetta vai ovatko ne vain sisustuselementtejä esim. koristetyynyjen
tavoin?
Mattojahan on kudottu jo ainakin 2500 vuoden ajan ja niiden arvellaan olevan aasialaisten paimentolaiskansojen keksintöä. Näille paimentolaismatoilla
oli monia käyttötarkoituksia: niitä käytettiin nukkuma- ja istuinalustoina, lämmikkeenä
viitan tai takin tapaan, jopa satuloina. Paimentolaismatot oli helppo kääriä
rullalle ja ottaa mukaan, kun asuinpaikkaa vaihdettiin ja niitä jätettiin myös lapsille perinnöksi. Monissa kulttuureissa matot
olivat ja ovat yhä myös merkittävä itseilmaisun keino niitä kutoville henkilöille,
siis tekstiilitaidetta, sekä keino välittää kansan kulttuuria tuleville
sukupolville.
Räsymatto puolestaan on suomalainen mattoklassikko, jonka tarina alkoi
varsinaisesti 1800-luvulla, ehkä jo aiemminkin, sillä vanhin tunnettu räsymatto
on vuodelta 1798. Mattoja kudottiin kodeissa vanhoista vaatteista ja
lakanoista, joita saatettiin värjätä kasvivärein. Matot olivat siis hyvin
ekologisia, koska ne valmistettiin kierrätysmateriaaleista. Aluksi räsymattoja
oli lähinnä varakkaimmissa kodeissa, mutta puuvillan yleistyessä räsymattoja
ilmestyi myös työläiskoteihin. Mattoja käytettiin lämmittämään kylmiä
lattioita, mutta myös esteettisistä syistä. Usein matoilla peitettiin lattiat
kokonaan. Suuri määrä mattoja kertoikin talon varakkuudesta.
 |
kuvat: Pixabay |
Entä nykyään? Miksi käytämme mattoja tai emme käytä? Itse
koen, että matot ovat esteettisesti kauniita sisustuselementtejä, jotka tuovat
tilaan pehmeyttä ja lämpöä. Matoton tila on mielestäni kylmä ja kolkko eikä kovin kodikas. Taloissa,
joissa ei ole lattialämmitystä, matot toimivat lattioiden lämmikkeenä, aivan kuten jo
1800-luvulla. Matot myös suojaavat lattiaa lialta ja naarmuuntumiselta.
Esimerkiksi lemmikkitalouksissa lattiat ovat usein kovilla ja matto on helpompi
ja edullisempi uusia kuin vaikkapa parketti tai laminaatti. Matot myös
parantavat kodin akustiikkaa, erityisesti kodeissa, joissa on korkeaa tilaa ja
isoja ikkunoita.

Matottomuudellakin on puolensa. Jos kodin haluaa olevan
mahdollisimman vähäeleinen ja virikkeetön, voi matottomuus olla vaihtoehto.
Matoista on myös oma vaivansa: ne likaantuvat ja niitä pitää imuroida, tampata,
tuulettaa ja pestä. Varsinkin keinokuituiset matot ovat hankalia puhdistaa, ne
keräävät itseensä koiran- ja kissankarvat, hiukset ja muut kuidut. Lemmikit voivat
olla varsinaisia mattotuholaisia ja jatkuva lemmikkien oksennusten ja muiden vahinkojen
siivoaminen matoilta voi käydä hermoille siinä määrin, että on helpompi heivata
matot pois kuin puhdistaa niitä jatkuvasti. Toisaalta matto, kuten muutkin tekstiilit,
sitoo itseensä ilmassa leijuvaa pölyä. Parempi pölyhiukkanen matossa kuin
hengitysilmassa, sanoo Pölymuija! Lemmikkieläintalouksiin löytyy myös hyviä ja
helposti puhdistettavia mattovaihtoehtoja – niistä lisää toisella kertaa.
 |
Kuva: Pixabay |
Itse en haluaisi ilman mattoja elää. Matot tuovat mielestäni
sisustukseen lämpöä ja viihtyisyyttä. Mattoja ja muita sisustustekstiilejä
vaihtamalla voi myös nopeasti muuttaa huoneen ilmeen ja tunnelman
toisenlaiseksi. Myöskään akustiikan kannalta mattojen merkitystä ei sovi
vähätellä.
Mitä mieltä te lukijat olette mattojen käytöstä? Ovatko
matot ehdoton kyllä vai voisiko matottomuus olla vaihtoehto ja jos voisi, niin
miksi? Olisi mielenkiintoista kuulla mielipiteitänne!
Mukavaa vuodenvaihdetta!