VUODENAIKOJEN VÄRIT, OSA III: kevät

Kevät näyttää viimeinkin etenevän myös täällä Keski-Suomessa, vaikka vappua vietettiinkin perinteiseen tapaan aika viileähkössä säässä. Luonto alkaa pikku hiljaa vihertämään!

Olen maalis-huhtikuun aikana ottanut muutamia valokuvia koiran kanssa ulkoillessani ja koostin niistä pari kollaasia, joiden avulla voimme tarkastella keväistä värimaailmaa.

Se, mitä luonnonläheisillä ja maanläheisillä väreillä tarkoitetaan, riippuu todella paljon siitä maantieteellisestä ympäristöstä, jossa ihminen elää. Maaliskuussa Keski-Suomessa oli vielä hyvin talvista, joten värimaailma on sen mukaista: sinisen ja harmaan sävyjä, pääasiassa, joukossa ripaus erilaisia ruskeita ja vihertäviä sävyjä. Muualla päin Suomea värimaailma on todennäköisesti ollut toisenlainen, esimerkiksi rannikolla, jossa ilmastokin poikkeaa keskisuomalaisesta ilmastosta.

Huhtikuussa luonto on minun mielestäni rumimmillaan: joka puolella on ruskeaa ja harmaata, on lälliä, kuihtuneita ja maatuvia kasvinosia, roskaa. Mutta, kuten alla olevassa kollaasissakin näkyy, ympäristössä vilahtelee jo pilkahduksia raikkaasta vihreästä ja muista kesää lupailevista väreistä. Tämä lupaus, lisääntyvä auringonvalo, lämpö, lintujen laulu ja solisevat purot tekevät huhtikuusta minulle (rumuudesta huolimatta) yhden vuoden parhaimmista kuukausista!

Huhtikuiset värit ovat kuin huhtikuu itse: lempeän raikkaita ja osin jo lämpimiä, mutta eivät vielä räikeitä, kuten värit kesällä voivat olla.

Lasken toukokuunkin kevätkuukaudeksi. Toukokuussa värit alkavat olla kuitenkin jo niin kesäisiä heräävän luonnon myötä, että jätin toukokuiset kuvat tarkoituksella näistä kollaaseista pois.

Kuten sanottu, huhtikuu on minun lempikuukauteni. Mikä on sinun ja miksi?

 

VUODENAIKOJEN VÄRIT, OSA III: talvi

Suomi on maa, jossa talvet ovat pitkiä ja pimeitä. Lumen ja pakkasen määrä vaihtelee, mutta pimeys, sen määrä on vakio vuodesta toiseen. Lähes joka syksy päivien lyhentyessä kaamosväsymys ja -masennus iskevät kyntensä minuun, joka rakastan kesää, aurinkoa, valoa, lämpöä - ja kesän huikean runsasta värimaailmaa.

Skandinaaviset värit ovat suomalaisten suosiossa. Monessa kodissa suositaan valkoista, mustaa ja harmaan eri sävyjä ja vaaleaa puuta. Eikä siinä mitään - tärkeintä on, että jokainen viihtyy kodissaan. Minä kaipaan kuitenkin ympärilleni voimakkaampia värejä ja tummaa puuta voidakseni hyvin. Siksi voin jälleen kerran todeta, että skandinaavinen sisustus ei ole minun juttuni. Voin kyllä sisustaa toiselle kodin skandinaaviseen tyyliin, mutta omaa kotiani en.

Talvisia kuvia on tullut otettua vähän, koska päivätyöni takia en pääse ulos valoisaan aikaan kuvaamaan kuin viikonloppuisin, eikä sää aina silloin suosi kuvaamista. Muutamia otoksia sain ja niistä on alla kollaasi sekä pienissä ympyröissä kooste kuvien väreistä: talven väreistä, siten, kuin minä ne olen kuvieni kautta nähnyt.

Oikea pallukkajono kuvaa mielestäni niitä paljon puhuttuja skandinaavisia värejä. Näitä värejä kutsutaan usein myös maanläheisiksi tai luonnonläheisiksi väreiksi. Puhdas valkoinen tuosta värijonosta puuttuu, sen kuuluisi ehdottomasti olla mukana. Puhdas, valkoinen hanki -voiko sen skandinaavisempaa ollakaan?

Vasen pallukkajono tuo esille sen, että talvessa on myös paljon sinisiä vivahteita. Kaikille lienee tuttu termi "sininen hetki". Sininen on yksi lempivärejäni ja tiedän monen muunkin suomalaisen sitä suosivan. Sinisen kaveriksi kaipaan kuitenkin myös muuta ja kotonani onkin paljon esimerkiksi vihreää. Myös tummaa puuta on paljon.

Olen joskus kokeillut vaaleaa sisustusta enkä voi sille mitään, että omassa kodissani se näyttää aneemiselta ja hailakalta. Voin ihailla toisten vaaleita, skandinaavisia koteja ja pitää niitä tyylikkäinä, mutta jos tuon saman tyylin oman kattoni alle, se ei toimi. Näin me ihmiset olemme erilaisia ja tarvitsemme ympärillemme erilaista värimaailmaa, kukin oman persoonamme mukaan.

Miten on sinun laitasi, ovatko nämä talven värit / skandinaaviset värit juuri se sinun juttusi? Mitkä ovat sinun lempivärisi sisustuksessa?

 

VUODENAIKOJEN VÄRIT, OSA I: kesä

Luonnosta löytyy värejä joka lähtöön ja luonto on inspiroinut ja inspiroi myös suunnittelijoita. Maan- ja luonnonläheiset värit ovat kaikille tuttuja käsitteitä ja moni sanoo suosivansa nimenomaan näitä värejä sisustamisessa. Luontoa hyödynnetään myös sisustustuotteiden ja rakennustarvikkeiden mainonnassa: esimerkiksi värikartoissa voi usein nähdä eri värisävyt luontoaihein nimettyinä: kaarna, usva, sammal, pilvi, mustaherukka, salvia… Näiden värikarttojen sävyt ovat usein vihertäviä, harmaita, harmaansinisiä, ruskeita, luonnonvalkoisia. Luonnonläheisin värein sisustamista mainostetaan trendikkäänä ja mainoksiin liitetään runsain mitoin mielikuvia, jotka johtavat lukijan luonnon äärelle.

Esimerkiksi Virtasen Neljän Öljyn maalia (kuva poimittu netistä), jota aiomme käyttää mökkimme ulkomaalauksessa (meillä on kokeiltavana värisävy nimeltä Kuutsalo), on saatavana valmistajan mukaan ”saariston väreissä”. Vastaavia esimerkkejä luonnon inspiroimista värikartoista löytyy myös sisäväreihin liittyen ja mm. keittiökalustetoimittajilta. 

Monet, jotka toivovat sisustukseensa luonnon- tai maanläheisiä värejä, kaihtavat ajatusta kirkkaista väreistä. Luonnonläheisiksi väreiksi mielletään helposti vain erilaiset harmaat, beiget, harmaanvihreät ja -siniset sekä valkoisen sävyt ja musta. Kuitenkin luonnosta löytyy myös kirkkaita värejä. Tässä neljän jutun artikkelisarjassa pohdiskelen, kuinka vuodenajat vaikuttavat meitä ympäröivään värimaailmaan ja kuinka luonnossa esiintyvät värisävyt vaihtuvat vuodenaikojen vaihtuessa. Jätän lukijoille mietintämyssyyn myös ajatuksen siitä, ovatko luonnonläheiset värit kaikkialla samat? Voiko tässä olla maantieteellistä vaihtelua? Onhan maisema väreineen aivan erilainen esimerkiksi Afrikassa kuin täällä Skandinaviassa. Vai onko? Ovatko värit samoja, muuttuvatko vain niiden valtasuhteet? Onko käsite ”maanläheiset värit” vain tietyn yhteisön piirissä muodostunut nimitys tietylle väriryhmälle, onko tällä nimityksellä loppujen lopuksi mitään tekemistä maan tai luonnon kanssa? Mutta meneekö liian syvälliseksi tämä pohdinta? Tästä aiheestahan voisi joku taide- ja sisustusalan opiskelija tehdä vaikka opinnäytetyön! 

Artikkelisarjan ensimmäisessä osassa tutkiskelen kesän värisävyjä. Olen koonnut alla olevaan kuvaan valokuvia, joita olen tänä kesänä napsinut lähiluonnosta. Kuvakollaasiin olen lisäksi poiminut pieniin ympyröihin ottamissani kuvissa esiintyviä värisävyjä.

Kuvat näyttävät ainakin minun silmääni hyvinkin värikkäiltä ja osittain värit jopa räikeiltä, jos ajattelee vaikkapa vasemmalla yläkuvassa lenteleviä oranssinvärisiä perhosia. Pieniä väripallukoita tarkasteltaessa kollaasista on kuitenkin helppo huomata, kuinka suurin osa näistä ns. kesän väreistä on hyvin hillittyjä. Joukossa on vain muutamia voimakkaampia värejä, esimerkiksi pinkki (pionista poimittu sävy) sekä jokunen kirkkaampi vihreä ja vaaleansininen. Suurin osa väreistä on murrettuja sinisiä, vihreitä ja ruskeita -juuri niitä sävyjä, joita usein kutsutaan maanläheisiksi väreiksi. Mutta: ainakin näin kesällä luonnosta löytyy kirkkaampia ja voimakkaampia värejä. 

Jos kuvissa esiintyvät sävyt voisi jaotella siten, että olisi mahdollista nähdä, kuinka monta prosenttia esimerkiksi kuvista poimittua oranssia kaikissa esitetyissä kuvissa (ja luonnossa) esiintyy, olisi tämä prosenttiosuus todennäköisesti aika pieni. Tämän voisi ehkä osoittaa myös tieteellisesti sopivan kuvankäsittelyohjelman avulla, tieteelliseen tutkimukseen tosin tarvittaisiin huomattavasti laajempi otos valokuvia, kuin mitä minulla tässä on esittää.

Huomioitava on myös se tosiseikka, että värit eivät digitaalisesti näytä välttämättä aivan samoilta kuin luonnossa. Myös se, kuinka ihminen näkee ja kokee erilaiset värisävyt, vaihtelee yksilöittäin.

Summa summarum: kesän värit ovat ottamieni kuvieni perusteella murrettuja vihreitä ja ruskeita, valkoisen sävyjä, erilaisia sinisiä ja harmaita, joukossa ripaus vaaleanpunaista, okrankeltaista, pinkkiä ja oranssia. Kirkkaita värejä löytyy, mutta suurin osa väreistä on hillitympiä. 

Haluaisitko sinä kotiisi värimaailmaltaan kesänläheisen sisustuksen? Minulle sopisi -tuota pinkkiä lukuun ottamatta 😊. Tai ehkäpä sekin menisi, vaikka leikkokukkakimpussa.