MUMMOLATYYLIÄ AITTAAN

Tytär toivoi syksyllä mökin aitan alakertaan "mökkimäistä" sisustusta ja päädyin ns. mummolatyyliin. Olen aina halunnut virkatun päiväpeiton, mutta en ole sellaista kotiini tehnyt, koska koiraperheessä se on epäkäytännöllinen - aittaan sellainen kuitenkin käy, koska siellä koiramme harvoin on. 

Päätin siis väkertää aitassa olevaan parisänkyyn virkatun päiväpeiton. Isoäidin neliöt ovat aina käyttökelpoisia, mutta halusin tällä kertaa virkata jotain muuta ja päädyin virkkaamaan Pajuneliöitä. Ohjeen löysin netistä, en valitettavasti enää muista, kenen blogissa ohje oli. Mutta googlettamalla löytynee!

Peitteeseen kului lankaa kilokaupalla! Käytin kaikki Seitsemän Veljestä-lankani, kaikki Seiskaveikan kanssa samaa vahvuutta olevat jämälangat ja jouduin ostamaan kaupasta lankaa lisääkin. Kaiken kaikkiaan virkkasin 306 Pajuneliötä. Enemmänkin olisin voinut virkata, mutta päätin kokeilla, miltä peitto näyttää sängyllä sellaisena kuin se nyt on. Tarvittaessa peittoa voi vielä leventää virkkaamalla lisää lappuja.

Alla muutama kuva lopputuloksesta. Aitan sängyn päälle en ole vielä päässyt peitettä sovittelemaan, se onnistuu vasta keväällä sen jälkeen, kun aitasta on siivottu kaikki roju pois... Aitta on siis käytännössä varastona tällä hetkellä!

Opiskelu on puristanut minusta mehut aika totaalisesti, mutta sen verran jaksoin migreenin helpotettua sunnuntaina maalailla, että sain muutaman pienen työn tehtyä. Aihe putkahti mieleen nukkuessa ja toteutin sen sekä akryylivärein (ensimmäinen kuva) ja akvarelleilla (toinen kuva). Molempien töiden koko on A4.

Näiden abstraktien töiden myötä toivotan kaikille mukavaa loppuviikkoa! 

ABSTRAKTIA

Maalaamisesta on tämän talven aikana tullut minulle entistäkin tärkeämpi harrastus ja henkireikä. Tein aiemmin hyvinkin yksityiskohtaisia töitä, mutta nyt maalaustyylini on muuttunut abstraktimpaan suuntaan ja tarkka valokuvista kopioiminen on jäänyt vähemmälle. Jokaisen yksityiskohdan kopiointia tärkeämpää minulle on tavoittaa maalauskohteen tunnelma ja luonne. Haluan myös, että maalaukseni herättävät katsojassa tunteita ja ajatuksia ja jättävät tilaa katsojan omalle mielikuvitukselle. Jos näin käy, voin katsoa onnistuneeni.

Edelleenkin saan usein innoituksen maalaukseen valokuvasta. Joskus idea uuteen työhön putkahtaa kuitenkin jostain alitajunnan syövereistä. Niin kävi uusimman työni kohdalla. Minulla oli mielessä kohtalaisen selkeä mielikuva työstä ja siitä, millainen siitä tulisi - työlle oli valmiina jopa nimi, "Fever". Kesken maalausprosessin työ alkoi kuitenkin viedä minua aivan uusille poluille. Tuli polttava tarve maalata valkoisia taloja. Niitäpä sitten maalasin ja näin valmistui alla olevassa kuvassa esitetty akryylimaalaus, "Iltanäkymä", kooltaan 50 x 50 cm.

Luonto ja eläimet ovat aina olleet minulle tärkeitä maalausaiheita. Nyt on kuitenkin jostain syystä mielessä pyörineet kaupunkimaisemat ja erityisesti korkeat talot. Liekö sillä jotain tekemistä sen kanssa, että opiskelen parasta aikaa rakennusalaa? Unissa talon kerrotaan kuvaavan ihmisen omaa minuutta - ehkä talot liittyvät muutokseen, jota elän? Jotainhan nämä ihmisen mielestä kumpuavat kuvat kertovat. Mielessäni on jo uusi työ ja toivon, että  ehdin aloittamaan maalausta vielä tämän viikonlopun aikana. Tavoitteena on saada myös yksi sisustamiseen liittyvä käsityö valmiiksi, laittelen siitä kuvia tänne myöhemmin.

Ensimmäinen opiskeluviikko on nyt takana, työturvallisuuskortti suoritettu ja jotain uuttakin opittu. Tuleva viikko menee sekin vielä pääosin teorian parissa, sen jälkeen päästään tositoimiin, eli harjoittelemaan vesieristeiden tekemistä ja laatoittamista. Kotona yläkerran WC odottaa uudistusta, toivon että saan koululta itselleni sellaiset eväät, että pystyn hoitamaan vessaremontin ilman Maestron apua! Ensi pitäisi kuitenkin saada WC:n sisustussuunnitelma valmiiksi... Projekteja riittää!

Kivaa viikonloppua!

UUSI MAALAUS ETEISEEN

Ihminen on vaihtelunhaluinen eläin, siksipä päätin maalata eteisen kukkanurkkaukseen uuden sisustustaulun. Idea tauluun tuli valokuvasta, jossa veden pintaan heijastuu rannan kasvillisuutta. Maalausprosessin aikana kuva alkoi elää omaa elämäänsä ja poikani sanoikin lopputuloksen muistuttavan "niitä homeita, joita ennen katselit mikroskoopilla". Kieltämättä maalauksessa on jotain samaa, kuin mikrobikasvustoissa... :) Se ei kuitenkaan estänyt minua laittamassa taulua seinälle.

Alla kuvia! Annoin maalaukselle nimeksi "Väreilyä". Työ on maalattu/piirretty gessolla pohjustetulle hiilipiirustuspaperille akryyliväreillä ja tusseilla.

Kummastako maalauksesta sinä pidät enemmän? Itse pidän paljon tästä uudemmasta, erityisesti sen väreistä!

Opinnot alkoivat tällä viikolla ja jatkuvat nyt noin neljän kuukauden ajan. Voi olla, että en tiiviiden opiskelupäivien vuoksi ehdi/jaksa kovin usein jatkossa päivittää tätä blogia, mutta laitan tänne juttuja aina kun pystyn. Pysytelkää mukana!

KAAPPI SININEN

Pieni seinälle asennettava nurkkakaappi on nyt valmis ja siitä tuli vaaleansininen! Oveen laitoin Lidlistä ostamaani kontaktimuovin tyyppistä kangastarraa - en muista, mikä tämän tuotteen virallinen nimi oli :) Hyvin tarttui ja tuli siisti, vaikka kangas oli hiukan venyvää sorttia. Lasi oli aiemmin ovessa kiinni listoin, nyt se kiinnitettiin akryylimassalla.

Alla muutama kuva. Maalin sävy on alemmassa kuvassa vääristynyt vihertäväksi, yläkuvassa sävy näyttää siltä mikä se oikeasti on, eli vaaleansininen. 

On se vaan ihmeellistä, miten ison muutoksen pieni tippa maalia tekee!!! Kaapista tuli niin söpö, että en ole enää lainkaan varma siitä, haluanko viedä tämän kesämökille aittaan... Juuri nyt kaappi ei kotiin mahdu, mutta eteiseen on tulossa kesällä pieniä muutoksia, ehkä pienelle nurkkakaapille siinä yhteydessä löytyy tilaa... Aika näyttää.

Talviunet on nyt nukuttu, on hyvä draivi päällä. Olen saanut loppuun useampia keskeneräisiä töitä, mm. pitkään roikkuneita käsitöitä. Pää pursuaa ideoita ja odotan kovasti opintojen alkamista. Olen harjoitellut myös WordPress-ohjelman käyttöä ja jossain vaiheessa tässä keväällä saan ehkä julkaistua omat kotisivut Design Odeamalialle. 

Mahtavaa viikonloppua kaikille!!!

KAAPPIPROJEKTI

Vaikka eletään vasta helmikuuta, on minulla mielessä jo kesä ja kesän projektit kesämökillä!

Piirtelin viime syksynä mökillä olevasta aitasta 3D-kuvia ja tein aitan alakertaan suuntaa antavan sisustussuunnitelman. Aitta on tarkoitus sisustaa tyttären toiveen mukaisesti ns. mummola-tyyliin ja sisustamisessa käytetään mahdollisimman paljon jo olemassa olevaa tavaraa ja kierrätystavaroita.

Yksi aittaan tulevista esineistä on Maestron 8. luokalla rakentama mäntypuinen nurkkakaappi. Maestro itse oli sitä mieltä, että kaappi joutaa roskalavalle, mutta minä halusin säästää sen. Pienellä tuunauksella siitä saisi kivan kalusteen aittaan.

Viime viikolla otin kaapin käsittelyyn. Alla muutama kuva kaapista alkuperäisessä asussaan:

Kaappi on nyt hiottu ja maalattu -väriä en vielä paljasta. Ovessa ollut jääkukkamaali oli mennyt huonoon kuntoon, joten rapsuttelin/pesin sen pois. Tilalle tuli muuta. Tällä hetkellä kaappi on saranoiden kiinnitystä vaille valmis, joten piakkoin pääsen kuvaamaan lopputuloksen... Tähän postaukseen kuva ei vielä ehdi. Sanottakoon kuitenkin, että pienellä vaivalla kaapista tuli aivan toisen näköinen ja se tulee sopimaan aivan täydellisesti aittaan!

Sitten vielä uutinen: aloitan maanantaina koulun! Opiskelen kevään ajan (noin 4 kk) huoneistosaneerausta. Halusin täydentää osaamistani ja kehittää itseäni, hain koulutukseen ja pääsin. Aivan mahtavaa! Odotan innolla opintojen alkua. Tiedossa on teoriaa mm. asbesti- ja haitta-aineista, pölynhallinnasta työmaalla ja määrälaskennasta. Käytännössä tulemme harjoittelemaan laatoitusta (märkätilat), panelointia, maalausta, tapetointia... Olen niin innoissani tästä! Maalaushommiahan olen jo paljon tehnytkin, mutta muu remontointi on tapahtunut Maestron kanssa yhdessä ja hänen johdollaan. Tavoitteeni on tuon koulutuksen jälkeen päästä tekemään alan töitä ja henkilökohtaisella rintamalla tehdä mökin uuden huussin sisustustyöt loppuun. 

Jos kymmenen vuotta sitten joku olisi sanonut minulle, että vuonna 2023 olet sisustussuunnittelija ja lähdet opiskelemaan huoneistosaneerausta, en olisi uskonut kertojaa. Tulevaisuudennäkymät olivat silloin aivan toiset kuin nyt, samoin elämäntilanne. Tilanteet kuitenkin muuttuvat ja unelmatkin muuttavat muotoaan ja tarkentuvat. Tässä sitä nyt ollaan, taas uuden kynnyksellä ja intoa täynnä! Pienin askelin kuljen kohti unelmiani. 

VAATEKAAPIT SIISTIKSI

Raivausinto jatkuu, koska tavaraa on edelleenkin liikaa tiloihin nähden. Nuoriso ei mielellään päästä minua tonkimaan nurkkiaan, mutta pojan vaatekaapin sain otettua työn alle.

Pojan pieni kaappi pursuili vaatteita ja sekalaista tavaraa. Puhtaita vaatteita oli mahdotonta enää sulloa kaappiin ja puolipitoiset lojuivat pojan sohvalla. Yhdessä pojan kanssa kävimme vaatteet läpi ja uskokaa tai älkää, kaapista lähti kaksi muovikassillista vaatteita kierrätykseen!!! Pari tavarahyllyä on vielä raivaamatta, mutta jonain päivänä vielä nekin syynätään...

Kaiken muun lisäksi kaapissa lattiatasolla oli vanha lelulaatikko, joka oli täynnä epämääräistä, sekalaista sälää. Kävimme läpi myös sen. Suurin osa laatikossa olleesta tavarasta oli roskaa! Rikkinäistä elektroniikkaa, vanhoja koulukirjoja ja monisteita, toimimattomia tussikyniä, muutama rikkinäinen silmälasikotelo, puhelinten kuoria, nuhruisia kynäpenaaleja... Lajittelin tavarat ja ne on nyt kierrätetty. Käyttöön tai jatkojalostukseen jäi laatikon sisällöstä vain noin 1/5. Kylläpä kannatti tätäkin laatikkoa pyöritellä kaapissa vuosikaudet, voi hyvänen aika sentään... Raivaaminen kannattaa!

Alla vielä kuva pojan vaatehyllyistä ennen raivausta ja sen jälkeen. HUOM! En ole mestari vaatteiden viikkaamisessa, tiedän, että vaatteet voisivat olla hyllyillä siistimminkin... Mutta pointti tässä on se, kuinka paljon tilaa hyllyille tuli lisää raivaamisen jälkeen. Romulaatikkokin päätyi tyhjänä vintille, kaappiin saatiin säilöön kenkälaatikoita (tyhjiä), jotka poikani jostain syystä (jota en ymmärrä) haluaa säilyttää. Ovatpahan nekin pois huoneen nurkasta pyörimästä, siivousta ovat hankaloittaneet.

Järjestelin myös makuuhuoneemme ison peiliovikaapiston. Maestron vaatteisiin en koskenut, mutta kaiken muun pistin uuteen uskoon. Koska omat vaatteeni olivat hyllyillä sikin sokin, enkä ikinä löytänyt juuri sitä vaatetta, jota olin etsimässä, ostin koreja ja lajittelin vaatteet niihin. Toimii! Samalla tuli käytyä vaatevarasto läpi. Kierrätykseen lähti kassillinen vaatteita sekä lisäksi pieni määrä sisustustekstiilejä. Säilytykseen jääviä lankoja, verhoja ym. varten ostin muovilaatikoita, jotka ovat mitoiltaan paremmin kaappiin sopivia kuin aiemmin käytössä olleet - hukkatilaa jää vähemmän.

Tavaroiden järjestys kaapissa ei ollut toimiva, joten muutin sitäkin. Tavaraa on edelleen liikaa, mutta tavarat ovat nyt minun kannaltani järkevämmässä järjestyksessä kuin aiemmin. 

Kaapin tilojen 100% hyödyntäminen vaatisi hyllyjen siirtoa ja mahdollisesti uusien korivaunujen hankintaa - ja tavaroiden karsintaa edelleen. Tämä olisi vaatinut panostusta myös Maestrolta, mutta hänellä ei ollut nyt sellaiseen aikaa muiden projektien vuoksi. Nämä minun tekemäni pienet uudistukset helpottavat kuitenkin meidän arkea ja isomman uudistuksen teemme sitten, kun olemme talossamme kahden. Siinä vaiheessa on helpompi hahmottaa, mitä ja millaisia säilytysratkaisuja tarvitsemme ja kuinka paljon.

Pölymuija toivottelee täältä tavarapaljouden keskeltä raivausintoa sinullekin! Tavaraa saa olla, mutta aika ajoin on fiksua käydä tavarat läpi ja laittaa pois ne, joille ei ole enää käyttöä.