Ennen joulua kävin vaihtamassa kuulumisia tuttavani luona ja tutustumassa samalla uuteen omakotitaloon, johon he olivat kesällä muuttaneet. Uusi talo oli trendikäs ja pienen perheen tarpeisiin riittävän suuri ja toimiva. Sisustus oli hyvin minimalistinen ja erityisesti silmääni pisti mattojen puuttuminen.
Tämä sai minut pohtimaan mattojen historiaa ja sitä, miksi
niitä on ryhdytty käyttämään ja käytetään yhä – onko matoille nykykodeissa
oikeasti tarvetta vai ovatko ne vain sisustuselementtejä esim. koristetyynyjen
tavoin?
Mattojahan on kudottu jo ainakin 2500 vuoden ajan ja niiden arvellaan olevan aasialaisten paimentolaiskansojen keksintöä. Näille paimentolaismatoilla
oli monia käyttötarkoituksia: niitä käytettiin nukkuma- ja istuinalustoina, lämmikkeenä
viitan tai takin tapaan, jopa satuloina. Paimentolaismatot oli helppo kääriä
rullalle ja ottaa mukaan, kun asuinpaikkaa vaihdettiin ja niitä jätettiin myös lapsille perinnöksi. Monissa kulttuureissa matot
olivat ja ovat yhä myös merkittävä itseilmaisun keino niitä kutoville henkilöille,
siis tekstiilitaidetta, sekä keino välittää kansan kulttuuria tuleville
sukupolville.
Räsymatto puolestaan on suomalainen mattoklassikko, jonka tarina alkoi varsinaisesti 1800-luvulla, ehkä jo aiemminkin, sillä vanhin tunnettu räsymatto on vuodelta 1798. Mattoja kudottiin kodeissa vanhoista vaatteista ja lakanoista, joita saatettiin värjätä kasvivärein. Matot olivat siis hyvin ekologisia, koska ne valmistettiin kierrätysmateriaaleista. Aluksi räsymattoja oli lähinnä varakkaimmissa kodeissa, mutta puuvillan yleistyessä räsymattoja ilmestyi myös työläiskoteihin. Mattoja käytettiin lämmittämään kylmiä lattioita, mutta myös esteettisistä syistä. Usein matoilla peitettiin lattiat kokonaan. Suuri määrä mattoja kertoikin talon varakkuudesta.
kuvat: Pixabay |
Entä nykyään? Miksi käytämme mattoja tai emme käytä? Itse koen, että matot ovat esteettisesti kauniita sisustuselementtejä, jotka tuovat tilaan pehmeyttä ja lämpöä. Matoton tila on mielestäni kylmä ja kolkko eikä kovin kodikas. Taloissa, joissa ei ole lattialämmitystä, matot toimivat lattioiden lämmikkeenä, aivan kuten jo 1800-luvulla. Matot myös suojaavat lattiaa lialta ja naarmuuntumiselta. Esimerkiksi lemmikkitalouksissa lattiat ovat usein kovilla ja matto on helpompi ja edullisempi uusia kuin vaikkapa parketti tai laminaatti. Matot myös parantavat kodin akustiikkaa, erityisesti kodeissa, joissa on korkeaa tilaa ja isoja ikkunoita.
Matottomuudellakin on puolensa. Jos kodin haluaa olevan mahdollisimman vähäeleinen ja virikkeetön, voi matottomuus olla vaihtoehto. Matoista on myös oma vaivansa: ne likaantuvat ja niitä pitää imuroida, tampata, tuulettaa ja pestä. Varsinkin keinokuituiset matot ovat hankalia puhdistaa, ne keräävät itseensä koiran- ja kissankarvat, hiukset ja muut kuidut. Lemmikit voivat olla varsinaisia mattotuholaisia ja jatkuva lemmikkien oksennusten ja muiden vahinkojen siivoaminen matoilta voi käydä hermoille siinä määrin, että on helpompi heivata matot pois kuin puhdistaa niitä jatkuvasti. Toisaalta matto, kuten muutkin tekstiilit, sitoo itseensä ilmassa leijuvaa pölyä. Parempi pölyhiukkanen matossa kuin hengitysilmassa, sanoo Pölymuija! Lemmikkieläintalouksiin löytyy myös hyviä ja helposti puhdistettavia mattovaihtoehtoja – niistä lisää toisella kertaa.
Kuva: Pixabay |
Itse en haluaisi ilman mattoja elää. Matot tuovat mielestäni sisustukseen lämpöä ja viihtyisyyttä. Mattoja ja muita sisustustekstiilejä vaihtamalla voi myös nopeasti muuttaa huoneen ilmeen ja tunnelman toisenlaiseksi. Myöskään akustiikan kannalta mattojen merkitystä ei sovi vähätellä.
Mitä mieltä te lukijat olette mattojen käytöstä? Ovatko
matot ehdoton kyllä vai voisiko matottomuus olla vaihtoehto ja jos voisi, niin
miksi? Olisi mielenkiintoista kuulla mielipiteitänne!
Mukavaa vuodenvaihdetta!