LIPASTON UUSI ILME

Edesmenneeltä äidiltäni jäi muutamia huonekaluja, jotka otin huostaani, vaikka niille ei juuri sillä hetkellä käyttöä ollutkaan. Minkä hamsteri luonnolleen mahtaa! Matala valkoinen lipasto oli yksi näistä kalusteista. Mietiskelin, että lipastosta voisi tehdä allaskalusteen kesämökille, mutta lipastohan oli siihen käyttöön aivan liian matala.

Maalasin sen kuitenkin kotoa löytyvillä kalustemaaleilla kelta-mustaksi (keltaisen sävy Tikkurilan banaani). Vanhoista keittiökalusteista jääneistä vetimistä löytyi lipastoon sopivat kierrätysnupit. Lipasto seisoi uudessa asussaan aikansa talomme ns. kellarihuoneessa, kunnes sille viimein löytyi järkevä käyttötarkoitus yläkerran työhuoneesta.

Lipaston päällä on nyt Maestron levysoitin. Samalla saimme työhuoneeseen lisää säilytystilaa mm. tulostuspapereille ja muille toimistotarvikkeille. 

Lipaston paikallahan oli aiemmin matala sarjapöydän osa ja sen päällä ruma tulostin. Tulostin siirtyi kaappiin piiloon ja matala pöytä lähtee meikämaalarin käsittelyyn jossakin vaiheessa, saamaan uutta ilmettä. Minulla on koulussa tällä hetkellä menossa erikoismaalauskurssi ja olen hyvin innostunut niin seinien efektimaalauksesta kuin kalusteiden koristemaalauksestakin. Voipi olla, että jatkossa kalusteisiin ilmestyy kaikenlaisia koristekoukeroita... Ja kodin seinille erilaisia efektikokeiluja. Ideoita on!

Mutta tuo lipasto. Melkein roskalavalle päätyneestä halpiskalusteesta tuli vallan käyttökelpoinen ja pirtsakka kaluste työhuoneeseen. Kyllä kannatti, jälleen kerran.

YLÄKERRAN WC UUDISTUI

Viime keväänä aloitin yläkerrassa WC-remontin, joka valmistui ennen kesää. Kuvat ja blogipostaus WC:stä jäivät kuitenkin tekemättä - koska elämä on. Kevät kului työharjoittelussa ja korjausrakennusmaalausten näyttöä tehdessä. Kesäkauden olin töissä hautausmaalla viheralueiden hoidossa. Työ oli sen verran raskasta, että tietokoneen ääressä istumiseen ei jäänyt paukkuja. Myös oma pihaprojekti työllisti, joten blogille ei ollut aikaa.

Aikomukseni on nyt palata blogin ääreen ja teen sen kertomalla WC:n remontista. Laitetaanpa tähän alkuun muutama kuva siitä, miltä WC näytti remontin jälkeen.

 

Remontissa maalasin WC:n katon valkoisella (Nyans, sävy white), seinien yläosat harmaalla varastosta löytyneellä seinämaalin jämällä ja kaakelit Tikkurilan kaakelimaalilla, sävy indigo. Yhdelle seinälle laitoin vinyylipintaista tapettia, jonka löysin RTV:n valikoimista. Lattia jäi ennalleen. Silikonit uusittiin ja suurin työ olikin repiä vanhat silikonit irti! Laatoituksen alaosassa oli silikonia niin paksulti, että en ryhtynyt täyttämään railoa uudella silikonilla, vaan lattian rajaan asennetaan jossain vaiheessa lattialistat. Rumat vesiputket maalasin mustalla kalustemaalilla.

Tummansinistä silikonia en löytänyt, joten valitsin tummanharmaan. Jälkikäteen ajatellen musta olisi ollut parempi vaihtoehto.

Kaakeleiden maalaaminen vaati kärsivällisyyttä. Tummat värit peittävät usein huonosti, joten jouduin maalaamaan kaakelit kolmeen kertaan. Pinnasta tuli kuitenkin kivan tasainen  ja kohokuvioiset kukkalaatatkin peittyivät nätisti. Kuvioiden muoto toki näkyy, mutta se ei haittaa.

Tapettiin olen tyytyväinen, se tuo persoonallista ilmettä pieneen tilaan. Voimakaskuvioinen tapetti jakaa varmasti mielipiteitä, samoin tuo maalin sävy indigo. Kernaasti kuulisin mielipiteitänne valituista värisävyistä!

Pyyhkeille askartelin kyltit itse: tulostin kuvat ja tekstit paperille, laitoin kontaktimuovia päälle. Toimii.

Tässä vielä muutama kuva siitä, miltä WC näytti ennen remppaa. Kuvassa seinän yläosa näyttää valkoiselta, mutta oikeasti se oli sinertävä. Sävy ei sointunut yhteen sen enempää lattia kuin kaakeleidenkaan kanssa. Myös epämääräisen väriset kaakelit vaaleanpunaisine kukkineen ärsyttivät.

WC on toiminut hyvin ja kaakelimaali on kestänyt mm. roiskeiden pyyhintää kiitettävästi. Kannatti tämäkin remppa tehdä. Eikä maksanut kuin yhden tapettirullan, silikonien ja kaakelimaalipurkin verran.

KIERRÄTYSKALUSTEITA TYÖHUONEESEEN

Koska yläkerran WC:n remppa venyy ja paukkuu, laitan tänne välillä kuvia työhuoneestamme. Huonehan remontoitiin noin vuosi sitten, kun tyttäremme muutti omilleen. Koska tavaraa on, työhuone päätettiin tuolloin kalustaa niin pitkälle kuin mahdollista jo olemassa olevilla kalusteilla ja tekstiileillä. Näin toimittiinkin. 

Sen verran uusi työhuone houkutteli kuitenkin satsaamaan, että Maestro, joka autoharrastuksensa puitteissa mm. verhoilee auton penkkejä, päätti hankkia uuden teollisuusompelukoneen käytettynä ostamansa tilalle. Uudelle koneelle löytyi luonteva paikka työhuoneesta, aiempi kone oli sijoitettu kellariin askartelutiloihin (joissa ei ole kovin siistiä tehdä mitään ompelutöitä).

Ompelukoneen yläpuolelle jäi tyhjää tilaa, johon löytyi anopin vintiltä passeli kaluste: appeni nikkaroima keittiön yläkaapisto. Kaapin ovissa oli niin kaunis sinertävä sävy, että päätimme säilyttää kaapisto alkuperäisenä. Olen innokas kunnostamaan kalusteita, mutta tämä kaapisto on niitä harvoja kalusteita, jotka halusin jättää alkuperäiseen kuntoon.

Tilaa ei ole koskaan liikaa, eikä työhuoneessa varsinkaan ole koskaan liikaa laskutilaa. Maestro oli jo pitkään koettanut saada minua luopumaan isoäitini vanhasta mankelista, jolle ei ollut meillä käyttöä. Laite oli toimiva, mutta ei kovin turvallinen. Suostuin luopumaan siitä pitkin hampain ja kyynelten kera (miten hullua itkeä mankelin vuoksi...), mutta jalan halusin säästää. Ostimme puulevyä ja Maestro nikkaroi niistä ja metallijalasta minulle sivupöydän. Tasot käsittelin Osmo Colorin öljyvahalla, sävy tumma tammi. Olen erittäin tyytyväinen tähän sivupöytään! Nyt minulle on lisää laskutilaa ja paikka mm. akryylivärilaatikolle.

Työhuoneemme on iloinen sillisalaatti kalusteita eri aikakausilta, väriäkin löytyy. Mutta minä rakastan tätä huonetta, tämä on kodikas, lämminhenkinen ja inspiroiva. Sekä toimiva! Täällä on hyvä tehdä niin toimistohommia kuin ommella ja taiteillakin. Vanhat kalusteet henkivät historiaa ja niihin liittyy paljon muistoja. Parempaa ei meille voisi olla!

VÄRIN VALINTAA

Yläkerran WC:n katto ja seinien yläosat on nyt maalattu/tapetoitu. Katto raikastui ja seinät saivat harmahtavan sävyn. Kuvassa näkyy myös vinyylipintainen, pyyhittävä tapetti, jonka valitsin WC:hen. Mitäpä sanotte kuosista? Se on erikoinen, mutta sopii minusta hyvin WC-tilaan. 

Yksi syy, miksi valitsin juuri tämän tapetin, oli se, että siinä on sävyjä, jotka sopivat WC:n vaaleansiniseen kaakelilattiaan. Lattiaa ei nyt tarvitse maalata. Riittää, että käsittelen seinäkaakelit.

Kun tilassa on jo useampia värejä, voi olla toisinaan haasteellista valita näihin väreihin sointuvaa sävyä käsiteltävälle pinnalle. Oma tapani on noutaa kaupasta värikartan pieniä värinäytteitä suurempia lappusia ja testailla värien sopivuutta niillä. Näiden lappusten avulla Tikkurilan värikartasta valikoitui lopulliseen valintaan kaksi värisävyä: sininen Indigo ja vihreä Maininki.

Kuvassa vasemmalla Indigo ja oikealla Maininki. Sen lisäksi, että sävyn on sovittava tapetin sävyihin, sen on käytävä yksiin myös lattialaatoituksen ja seinämaalin kanssa.

Kummanko sävyn sinä valitsisit?

JUKEBOXIN TAIKAA

Muutamia viikkoja sitten meille tarjottiin mahdollisuutta ostaa edullisesti jukebox ja sekalainen valikoima siihen sopivia vinyylilevyjä. Maestro tarttui tilaisuuteen heti, koska oli jo aiemmin katsellut jukeboxeja "sillä silmällä". Itse hieman emmin tämän hankinnan kanssa, mutta loppujen lopuksi innostuin hankinnasta itsekin.

Laite ei toiminut ja se oli tiedossa jo ostopäätöstä tehdessä. Maestro on kuitenkin kätevä käsistään ja järkikin juoksee - pari iltaa pähkäiltyään ja ährättyään mies sai laitteen kuntoon. Nyt se toimii ja soi moitteettomasti. Laitteeseen asennettiin myös ledvalot tunnelmaa tuomaan. Väriä voi halutessaan vaihtaa tai sen voi laittaa vilkkumaan. Toistaiseksi meillä on ollut käytössä tuo rauhoittava sininen valo.

Tämän laitteen paikka on ilman muuta olohuoneessamme, on se sen verran upea ja erikoinen laite, myös sisustuselementtinä. Jouduimme siirtämään baarikaapin olohuoneesta kellarihuoneeseen, jotta jukeboxille saatiin tilaa, mutta baarikaappi oikeastaan sopiikin paremmin kellariluolaamme kuin olohuoneeseen... Jukebox on ollut nyt päivittäin käytössä ja tuo mukavaa, nostalgista tunnelmaa vanhaan taloomme.

Olohuoneen sisustus meni siis uusiksi juuri kun kuvittelin sen olevan valmis. Myös kellarihuoneen sisustus menee uusiksi. Ennen kuin pääsen järjestämään kellarihuonetta, on remontoitava yläkerran WC loppuun ja maalattava myös yläkerran käytävä ja mielellään myös portaikko. Eli sisustus- ja remontointihommia riittää...

Mutta on tämä jukebox vaan hauska laite! Olen vilpittömän iloinen, että tuli ostettua tämä.

Hyvää viikonloppua!

PIENIÄ SISUSTUSJUTTUJA

SPR:n kirpputori on minulle mieluinen vierailukohde. Tavarat on ryhmitelty selkeästi ja asetettu esille kauniisti. Jos etsinnässä on vaikkapa lasiesine, on valikoima helppo ja nopea käydä lävitse.

Viimeisimmällä kirpparikäynnillä löysin käyttökelpoisen kukkaruukun lisäksi uudistuneeseen olohuoneeseemme täydellisesti sopivat pöytätabletit. Ja halvalla: hintaa näillä hyväkuntoisilla tableteilla oli vain 40 snt/kpl! Toinen tableteista löysi paikkansa olohuoneen arkkupöydän päältä, tähän se kynttiläkippojen alle sopii hyvin. Toisen laitoin TV-tason päälle.

Välillä on mukavaa värkkäillä sisustusjuttuja myös itse, omin käsin. Ihan vain hyvin vuoksi virkkasin Seitsemän Veljestä-langasta työhuoneemme lukunurkkaukseen pyöreän koristetyynyn. Tyynyn koristeluun käytin vuosien varrella laatikon pohjalle kertyneitä askarteluhelmiä. Aika kiva tästäkin tuli, vaikka itse sanonkin. Tyyny on kaksipuoleinen, kumpikin puoli on oman näköisensä. Ompelin myös sisätyynyn itse, kun materiaaleja sattui olemaan valmiina.

Alun perin ajattelin laittaa tyynyn olohuoneeseen, mutta värien puolesta se sopii niin kivasti tuohon isän vanhaan, uudelleen verhoiltuun tuoliin, että saa jäädä tuohon. 

Ja ehkäpä keksin jossain vaiheessa jäljelle jääneille koristehelmille muutakin käyttöä kuin tyynyn koristelu tai koruaskartelu... Tekisi mieli kokeilla jotain tekstiilitaidejuttua. Inspiraatiota odotellessa...

MATTO SAAPUI

Olohuoneen matto, jonka tilasimme viime viikolla eBaystä, saapui eilen. Matto on kooltaan 2 x 3 m ja maksoi reilun sata euroa postikuluineen.

Verkosta tilaamisessa on aina se huono puoli, että tuotetta ei pääse hypistelemään. Jos olisin nähnyt tämän maton ns. livenä, en ehkä olisi ostanut sitä. Maton koko on hyvä, mutta matto oli tummempi kuin kuvissa näytti. Erityisesti vihreät osat ovat tummempia kuin toivoin. Kuviotkin ovat jotenkin hassusti epätarkat, aivan kuin kuvassa, jossa on huono resoluutio. Lisäksi tuo beige väri on matossa hallitsevampi kuin mitä ajattelin. Toisaalta beige oli harkittu valinta, sillä se sopii koiraperheeseen paremmin kuin vaikkapa valkoinen. Tässä matossa ei niin selkeästi näy, jos koira sattuu oksentamaan, pissaamaan tai kakkaamaan matolle -nämä tahrat ovat aika hankalasti poistettavissa ilman perusteellista pesua. 

Joten kaipa tämä matto nyt menettelee. Vaalea, ehkä jopa kokonaan valkoinen, paksu matto olisi unelmani olohuoneeseen. Toistaiseksi tyydyn tähän uuteen mattoon. Jos jossain vaiheessa tulee vastaan mieleisempi matto kohtuuhintaan, ostan sen. 

Olohuone alkaa olla muutamia pieniä yksityiskohtia vaille valmis. Ja koska joulu lähestyy, niin koristeluakin tietysti vielä laitetaan.

Rentouttavaa joulunalusaikaa kaikille!

OLOHUONEESEEN UUSI ILME TAPETILLA

Maalaus- ja pintatyöt -kurssilta ja kurssiin liittyvästä työharjoittelusta olen saanut sen verran kokemusta ja itsevarmuutta, että uskaltauduin ottamaan työ alle olohuoneemme tapetoinnin. Vanhat tapetit oli asennettu noin 20 vuotta sitten ja olivat jo aikansa eläneet niin kuntonsa kuin kuosinsakin puolesta. 

Uudeksi tapetiksi valikoitui K-Raudassa myynnissä oleva tapetti Decorama Easyup 19 9320. Emme kuitenkaan ostaneet tapetteja K-Raudasta, jossa ne olisivat maksaneet 29,90 euroa/rulla, vaan Maestro tilasi tapetit suoraan Ruotsista, jossa yhden rullan hinta oli tarjouksessa vain reilut 16 euroa! 

Alla yleiskuva olohuoneestamme ennen ja jälkeen tapetoinnin:

Tapetointiurakkaa varten olohuoneesta poistettiin kaikki helposti siirrettävä irtaimisto ja isoja huonekaluja siirrettiin keskemmälle huonetta seinien varsilta, jotta tapetointi onnistuisi. Työ kesti 8 päivää. Jos vanha tapetti olisi irronnut seinistä suosiolla, urakka olisi valmistunut nopeammin. Harmikseni näin ei kuitenkaan käynyt. Vanha tapetti imi vettä kuin sieni, kuivahti todella nopeasti ja irtosi seinästä pieninä soiroina. Apuna irrottamisurakassa oli välillä Maestro, välillä vanhin poikani. Työtä hidasti myös se, että olen arkisin päivät työharjoittelussa - sielläkin on tapetointia ja maalaamista, fyysistä työtä, jonka jälkeen olen usein iltaisin aika uupunut. Ihan joka ilta en siis jaksanut tapetointia kotona jatkaa. Ja olihan sitä välillä käytävä ruokakaupassakin.

Nyt tapetit on kuitenkin asennettu. Olohuoneen ilme muuttui avarammaksi ja valoisammaksi. Vaihdoimme myös hieman kalusteiden järjestystä: iso vitriinikaappi ja TV:n vieressä nököttänyt baarikaappi vaihtoivat paikkaa keskenään. Saimme näin olohuoneen tien puoleiseen päätyyn lisää tilaa. Seinältä baarikaapin päältä poistui myös pieni hyllykkö, jonka tulen korvaamaan pienemmällä.

Olohuoneeseen on tilattu eBay:stä uusi matto, jonka toivoakseni saamme tällä viikolla. Seinälle pitäisi hankkia uusi kello ja radion päälle tuleva hylly maalata. Ihan valmista ei siis vielä ole, mutta voiton puolella ollaan!

Ja uusia projekteja on tulossa ja työn alla...

PIENIÄ SISUSTUSPROJEKTEJA

Kiireisen syksyn aikana olen onneksi hieman ehtinyt tuunailla äidiltä perittyjä pienkalusteita sekä ommella viime jouluna lahjaksi saamastani Pentikin kankaasta uudet verhot keittiöön.

Äidin vanhan jakkaran tuunaus oli ns. välipalaprojekti, jonka tein aika vauhdilla. Jakkaran jaloissa oleva valkoinen maali oli lohkeillut ja sen hiominen pois oli työlästä. Juolahti siinä hioessa mieleen, että entäpäs jos hionkin maalin pois vain osittain ja käsittelen näkyviin tulevan puhtaan puun puuvahalla -jämiä kun kotoa löytyi? 

Tuumasta toimeen, näin tein ja tuloksen näette kuvista. Jälkeenpäin ajateltuna olisin voinut hioa valkoista maalia pois enemmänkin, mutta laiskuus iski tämän asian kanssa. Onneksi jalkoja voi halutessaan hioa lisää ja lisätä puuvahakäsittelyä. Myös jakkaraan kotoa löytyneen verhoilukankaan vaihdan jossain välissä modernimpaan. Varta vasten en viitsi lähteä keskustaan Eurokankaaseen pientä verhoilukankaan palaa ostamaan, teen sen sitten, kun on asiaa keskustaan muutenkin.

Keittiön verhoista tuli kivat, vaikka niiden ompeleminen olikin yhtä tuskaa. Jostain syystä ompelukoneen alalanka teki aivan hirveää sotkua ja myttyä. Tikki näytti toiselta puolelta hyvältä, mutta toinen puoli oli aivan järkyttävää lankasyrttyä. Ei auttanut kuin purkaa ja tehdä uudelleen... Maestron koneelle suorittama puhdistus auttoi onneksi asiaa. Ostin ompelukoneeni pari vuotta sitten ja koko ajan sen kanssa on ollut jotain ongelmaa. Taisi tulla ostettua sekundavehje... No, kyllä sillä meikäläisen ompelut ompelee. Alla kuva verhoista:

Huomenna aloitan työharjoittelun! Koulussa on nyt 1,5 kk opiskeltu huonekalujen ja sisätilojen maalausta, tapetointia, tasoituksia, kittauksia ja hiontaa. Seuraavat 2 kk harjoittelen taitoja työelämässä. Ensi vuodelle on jo suunnitelmia, mutta en vielä tiedä, toteutuvatko ne. Kerron niistä sitten, jos asiat menevät toivomaani suuntaan. Vielä tämän vuoden loppuun saakka ainakin pystyn tekemään sisustussuunnittelu- ja remppakeikkaa Osuuskunta Verson kautta. Ensi vuodesta en vielä osaa sanoa.

Mukavaa marraskuuta kaikille!

VANHAA TYYLIÄ

Asumme vanhassa talossa, joten kalusteetkin saavat minun puolestani olla vanhoja. Moderneissa kalusteissa ja modernissa tyylissä ei ole mitään vikaa, mutta omaan kotiini sopivat vanhat kalusteet.

Siksi olinkin hyvin iloinen, kun anoppi päätti lahjoittaa itselleen tarpeettoman vanhan kaapin meille! Kaappi sopi eteisen nurkkaan kuin olisi sinne tehty. Nurkkauksessa aiemmin ollut valkoinen, osittain tuunailtu lipasto siirtyi pojan huoneeseen.

Kaapille ei tarvinnut tehdä muuta kuin repiä kaapin sisälle liimattu keltainen, huonokuntoinen tarra pois. JOS kaapille jotain haluaisin tehdä, kaapin pohjan voisi käsitellä puuvahalla tummaksi ja pinnan käsitellä sellakalla. Toistaiseksi kaappi saa olla kuitenkin juuri tuollainen kuin se nyt on.

Tähän eteisen nurkkaukseen olen suunnitellut uutta seinäpintaa ja tuon seinällä olevan taulun, jonka on maalannut edesmennyt serkkuni Hannu Torkko, korvannee peili. Taululle löytyy näkyvä ja hyvä paikka toisaalta. Toistaiseksi kuitenkin oman kodin projektit saavat odottaa, sillä remontoimme äitini asuntoa myyntiin. Maalausta koulussa ja maalausta vapaa-ajalla... Siinäpä se tämä syksy vierähtääkin.

Aurinkoisia syyspäiviä!

LAATIKOSTO SÄHKÖPÖYDÄN ALLE

Hankin muutama vuosi sitten itselleni kotiin sähköpöydän työpöydäksi säästyäkseni niska-hartiavaivoilta. Olen kuitenkin kaivannut pöydän alle laatikostoa, tavaraa kun on ja osan tavaroista soisi olevan helposti saatavilla, kun pöydän ääressä työskentelen. 

Äidin asunnolta jäi tarpeettomaksi valkoinen yöpöytä 70-luvulta. Otin siitä mitat ja totesin, että pöytä sopii sähköpöytäni alle kuin nakutettu. Maestron suureksi riemuksi (harmiksi) kiikutin yöpöydän(kin) kotiin (olen roudannut meille kassi- ja laatikkokaupalla tavaraa äidin asunnolta...) kunnostettavaksi.

Laatikostojen kädensijoihin suihkautin kevyesti hopean väristä spraymaalia. Muut pinnat hioin kevyesti ja tein kahdesta eri kalustemaalista (jämämaaleja) sekoituksen, jota sitten vetelin yöpöydän pinnoille vaahtomuovitelalla. Täytyy sanoa, että telalla tuli todella kaunis pinta! En enää jatkossa maalaa huonekaluja siveltimellä, kuten olen tehnyt tähän saakka. Tela sen olla pitää!

Alla ennen ja jälkeen -kuva. Laatikostosta tuli kauniin sinivihertävä ja se sopii sähköpöytäni alle meidän työhuoneeseen aivan loistavasti. Eikä maksanut mitään tämä projekti.

Lisää tuunausprojekteja on tulossa, sillä jemmasin äidin asunnolta itselleni myös vanhan jakkaran, pienen lipaston ja nurkkakaapin. Niissäpä riittää hiomista ja maalaamista tulevalle talvelle. Ja hiomista ja maalaamista on tiedossa muutenkin, sillä aloitan ylihuomenna maalaus ja pintakäsittelytyö -kurssin Gradialla!

Kaikesta surusta ja murheesta huolimatta elämä jatkuu. Ihanaa syksyn jatkoa kaikille ja kiitos teille, jotka olette ottaneet osaa suruuni!

KUN TOIMINTAKYKY ALENEE...

...ei aiemmin toimiva sisustus välttämättä enää palvelekaan asukasta. Näin voi käydä esimerkiksi vanhuuden ja/tai sairauden saadessa yliotteen. 

Oma läheiseni on yli 90-vuotias, keuhkosyöpää ja sydämen vajaatoimintaa sairastava heikkonäköinen nainen. Aiemmin omatoimisen ihmisen toimintakyky on nyt elinvuosien ja sairauksien vuoksi alentunut ja niinpä suunnittelin ex tempore hänen kotiinsa uuden järjestyksen. Ideana oli muuttaa irtokalusteiden järjestystä siten, että keittiöön ja WC- ja pesutiloihin on vuoteesta mahdollisimman lyhyt matka; kävely tuottaa potilaalle vaikeuksia hengitysvajeen vuoksi.

Kerrostalokolmiosta, jonka jokainen huone oli aikaisemmin ollut hyötykäytössä, otettiin nyt tehokäyttöön keittiön ja WC:n läheisyydessä sijaitseva olohuone. Olohuoneesta siirrettiin makuuhuoneisiin sohva, pyörivä nojatuoli, lattiavalaisin ja sohvapöytä (kuvassa). TV ja TV:n vieressä oleva kirjahylly saivat jäädä paikoilleen, samoin TV:n edessä ollut keinutuoli.

Sohvan paikalle tuotiin seniorisänky, jossa on nousutuki ja hygieniasuojattu patja. Sängyn vierelle mahtuivat yöpöydät ja sängyn läheisyyteen saatiin myös portatiivi, jota läheiseni käyttää silloin, kun voimat eivät riitä kulkea WC-tiloihin saakka. Maton paikkaa vaihdettiin.

Hyviä päivinä ikäihminen voi istua ikkunanurkkaukseen sijoitetussa nojatuolissa, jossa on koroke helpottamassa ylösnousemista. Olohuoneeseen jätettiin myös pari muuta istuinta, jotka palvelevat vierailijoita.

Vaikka ihminen olisi sairas tai vanha, ei se, miltä koti näyttää, ole yhdentekevää. Läheiselleni oli tärkeää saada yöpöydille tietyt liinat ja olohuoneeseen jääville pikkupöydille tietyt esineet. Koska läheiseni näkee heikosti, tulee tavaroiden (esim. lääkkeet ja puhelin) olla yöpöydille tietyssä järjestyksessä ja helposti saavutettavissa. 

Uusi järjestys on helpottanut läheiseni kotona oloa huomattavasti. Eikä muutos maksanut mitään, vain huonekalujen siirtämisen vaivan! Jatkoa ajatellen on mahdollista hankkia apuvälinelainaamosta pyörillä varustettu vuodepöytä, jotta asuja voi ruokailla nousematta sängystä pois. Toistaiseksi läheiseni on ruokaillut keittiössä tai käyttänyt rollaattorin tasoa pöytänä. 

Tämänkin tyyppisen muutoksen suunnittelu on osa sisustussuunnittelijan työtä. Olen asiakkaitani varten, etsimässä juuri sinulle sopivia ratkaisua sinun kotiisi!

UUSI TYÖHUONEEMME

Aloitin yläkerran tyhjentyneessä huoneessa remontin huhtikuussa ja viimein kesäkuun lopulla sain viimeisetkin sisustuselementit huoneessa paikoilleen. Uusi työtilamme palvelee meitä nyt Maestron etätyöpisteenä sekä harrastus- ja työtilana. Huoneessa on työpisteet meille molemmille, lukunurkkaus sekä runsaasti säilytystilaa. Ja kirsikkana kakun päällä, käynti parvekkeelle, jossa voi juoda vaikka päiväkahvit.

Remontti ja sisustaminen tehtiin pienellä budjetilla. Tapetit tilaan maksoivat 3 euroa/rulla, seinämaalia kului 3,6 l (sävy Tikkurilan "merisavu"). Lattia käsiteltiin Osmo Colorin öljyvahalla, sävy "tummatammi". Tilasimme öljyvahan ulkomailta, koska sieltä sen sai huomattavasti halvemmalla kuin Suomesta. Kattoon löysimme röpelöpinta-maalin edullisesti Lidlistä.

Sisustusteemana oli "tutkimusmatka" ja sen vuoksi huoneeseen on haalittu viidakko- ja matkusteluaiheisia elementtejä. Idea lähti verhoista ja tapetista. Sisustaminen tapahtui pääosin niillä esineillä ja huonekaluilla, mitä kotona oli jo valmiina. Ikkunaan ostin yhden verhon lisää ja työtuolien alle ostimme pelimatot suojaamaan lattiaa. Bilteman apinakuvioiset pelimatot olivat humoristinen ja aiheeseen sopiva valinta työtuolien alle. Elämässä pitää olla sekä väriä että huumoria, näin ajattelen! Lisäksi ostin ilmoitustaulun omaan työpisteeseeni maksettavia laskuja ym. varten. Kaikki muu sälä oli jo hankittuna, iso osa löytyi vintiltä.

Alla kuva lukunurkkauksesta kirjahyllyineen. Isän vanha tuoli, jonka olemme kunnostaneet, pääsi nyt hyötykäyttöön, samoin vintillä lojunut vanha valaisin, jonka olen saanut ylioppilaslahjaksi. Tyttären vanha pehmotiikeri pääsi pötköttelemään kirjahyllyn päälle seuranaan taulu, jonka olen maalannut 90-luvulla. Vintiltä löytynyt "aarre" tämäkin.

Maestron työpiste sijoitettiin parhaalle paikalle ikkunan alle. Tämä paikka olisi kelvannut minullekin, mutta nyt sen sai mies, koska hän tekee leipätyötään etänä kotona päivittäin ja työtilan on silloin oltava viihtyisä ja valoisa. Myös Ansku-koira sai oman paikan, missä pötkötellä. 

Oman työpisteeni sijoittelussa oli tärkeää, että luonnonvalo ikkunasta tulee edes osittain vasemman käden puolelta. Näin siksi, että piirrän ja maalaan oikealla kädellä. Kun valo tulee vasemmalta, käsi ei ole varjostamassa työtä. 

Työpisteeni taakse sijoitin vanhan kirjoituspöydän kaapin ja laatikoston "lipastoksi". Koska pöytäpinta oli näissä kalusteissa todella ikävän kulunut, päällystin sen tapetilla. Lipasto on väliaikainen ratkaisu, sen tilalle on tulossa muuta, siitä sitten lisää myöhemmin! 

Tässä huoneessa on onneksi runsaasti säilytystilaa, sillä toinen päätyseinä on pelkkää kaapistoa. Liukuovien taakse mahtuvat kivuttomasti kaikki kankaani ja maalaustarvikkeeni ja paljon muutakin. Peiliovet tuovat valoisaan huoneeseen lisää valoa ja tilantuntua.

Alla vielä muutamia yksityiskohtia huoneesta. Keltaiset metallilaatikot ovat muistaakseni olleet leipälaatikoita, nyt niissä on ompelulankoja. Kultaköynnökset toivon jonakin päivänä kiemurtelevan huoneen seinämillä pitkänä köynnöksenä.

KIRPPARILÖYTÖJÄ

Viikonloppuna kävimme pitkästä aikaa kirpputorikierroksella. Omia suosikkejani kirppareiden joukossa ovat SPR:n ja Sovatek-säätiön kirpputorit, koska tavarat on ryhmitelty siististi: on helppoa käydä läpi esimerkiksi tarjolla olevat lasitavarat, jotka on ryhmitelty omaksi ryhmäkseen ja laitettu selkeästi esille. Mutta löytöjä voi tehdä muualtakin, jos vain jaksaa penkoa valikoimaa.

Tällä kertaa tein löytöjä useammalta eri kirpputorilta. Keräilen hevospatsaita ja -figuureja, erityisesti sellaisia, joissa hevonen seisoo takajaloillaan - joskus tarttuu mukaan muitakin heppoja, esim. yksi posliinikeinuhevonen löytyy kokoelmistani myös. Kokoelma karttui jälleen, lisäksi sorruin ostamaan posliinisen kukon, jonka pitäisi olla Lomonosovin tuotantoa. Maksoin kukosta 7 euroa, en tiedä lainkaan, onko se paljon vai vähän... Osaako joku kertoa?

Lisäksi löysin leimasimia askarteluun, 7 kpl opaalilasisia juomalaseja (näistä päätyi 4 kpl tyttärelle ja 3 kpl mökille, jossa niitä on jo ennestäänkin) ja pieni keltainen peilipöytä/lipasto. Peilipöytä ja kukko päätyivät makuuhuoneen hyllykköön ja musta hevonen olohuoneeseen pianon päälle, jossa on jo runsas joukko pystyyn karanneita hevosia.

Osaako joku muuten kertoa noista sinisistä laseista, kuka ne on valmistanut ja missä? Laseissa ei ollut mitään merkintöjä, mutta muistelen, että mökillä on ollut kyseisiä laseja jo 70-luvulla. Netistä en löytänyt mitään tietoja. Oletan, että lasit ovat ulkomaista halpis-tuotantoa, mutta kauniita ne ovat kuitenkin.

Poikani ihmetteli, miksi tavaraa pitää haalia lisää, eikö sitä ole jo tarpeeksi... No kyllä on. Tarpeettomiahan nuo koriste-esineiksi päätyneet figuurit ja peilipöytä ovat, mutta toisinaan sitä haluaa hemmotella itseään ostamalla jotain kaunista. Ja keräily on hauska harrastus, kunhan se pysyy kohtuudessa. Pyrin kyllä kaiken aikaa aktiivisesti hankkiutumaan eroon tarpeettomasta tavarasta kierrättämällä, yritän hyödyntää jo valmiiksi kotona olevaa tavaraa mahdollisimman paljon ja vältellä uusien tavaroiden ostoa.  Ja mielestäni olen kohtuullisen hyvin tässä onnistunutkin.

Tämän kesän aikana on näitä postauksia tullut harvakseltaan, mutta yritän reipastua syksyn tullen. Kesä on niin täynnä monenlaista puuhaa ja erityisesti puutarhan hoitoon kuluu valtavasti aikaa, ettei tietokoneen ääressä istumiseen riitä aika eikä innostus. Mutta pysykää kanavalla!

Aurinkoista heinäkuuta kaikille!

VÄRIKÄS MAKUUHUONE

Tyttären muutettua kotoa pois meni useamman huoneen sisustus uusiksi, myös makuuhuoneemme. Sain lopultakin siirrettyä työpöytäni pois makuuhuoneesta yläkerran uuteen työhuoneeseen ja näin makuuhuoneeseen vapautui tilaa mm. vanhoille sähköuruilleni. 

Äidiltä peritty ja itse kunnostettu lipasto toimi aiemmin askartelutarvikkeiden säilytyskalusteena, nyt se saa palvella jonkinlaisena meikkipöytänä ja yöpöytänä. 

Lipaston päälle sopi mukavasti tyttäreltä lainattu valopeili sekä itse tekemäni ristipistotyöt. Sain viimein seinälle myös vanhat valaisimet, jotka ovat peräisin lapsuuskodistani. Valaisimet ovat luultavasti 60-70 -luvun tuotantoa. Seinävalaisinten kaveriksi sommittelin lasteni tekemiä grafiikkatöitä.

Lipaston paikalle siirsin yläkerran käytävästä tumman hyllykön, johon mahtuu mukavasti kirjoja ja koriste-esineitä. Tuolille hyllykön edessä ei oikeastaan olisi tilaa, mutta sitä tarvitaan Maestron puolipitoisten vaatteiden säilytykseen :)

Alla vielä yleisnäkymä makuuhuoneeseen ovelta. Makuuhuoneen turkoosi tapetti jakaa varmasti mielipiteitä (kuten moni muukin värivalinta kodissamme), mutta itse pidän paljon tuosta turkoosin ja tumman puun yhdistelmästä. Tapetti on ollut paikoillaan useita vuosia enkä ole vielä siihen kyllästynyt. Lattian kirsikanväriset laminaatit sen sijaan joutaisivat vaihtoon...

Kotimme on värikäs ja meillä on paljon itse tehtyjä tekstiilejä, mm. makuuhuoneessa päivä- ja torkkupeitto sekä koristetyynyjen päälliset olen itse ommellut. Räsymatot on kutonut enoni vaimo Kangasalta. Makuuhuonetta sisustaessani en ostanut mitään uutta, vaan käytin kotoa löytyvää tavaraa. Makkari on nyt mieleiseni, tuo lipastonurkkaus on ehdoton suosikkini!

Mitä sinä pidät tämäntyyppisestä värimaailmasta ja sisustustyylistä?

JOS ET VOI PEITTÄÄ, KOROSTA!

Blogini on ollut tauolla reilun kuukauden, vaikka mitään taukoa ei ollut tarkoitus pitää. Niin vain kävi. Kevät on ollut raskas, työharjoittelu rakennustöiden parissa on vaatinut veronsa. Lisäksi lähipiiriimme kuulunut meille tärkeä ja rakas ihminen nukkui pois lyhyen ja yllättävän sairausjakson jälkeen. Väsyneenä ja surullisena blogin päivitys ja sisustaminen eivät ole olleet listaykkösenä. 

Työhuone saatiin kuitenkin valmiiksi ja kunhan se on sisustettu, laittelen siitä kuvia. Työhuoneen myötä meni myös kolmen muun tilan sisustus uusiksi. Yksi näistä on olohuoneemme, jonne tuli yllättävän paljon tilaa, kun Maestron työpöytä ja iso työtuoli siirrettiin sieltä pois. Tilalle löytyi vanha senkki anopin vintiltä ja somisteeksi senkin päälle kukkia ja isäni vanha putkiradio.

Uusiksi meni myös olohuoneen värimaailma! Olen jo pitkään katsellut karsaasti olohuoneemme 90-luvun lopulla laitettuja tapetteja. Koska en vielä vähään aikaan pääse niistä eroon, päätin noudattaa yhtä sisustamisen kultaisista säännöistä: Jos et voi peittää, niin korosta. Idea tähän lähti oikeastaan pöytäliinasta, jonka ostimme eräällä kotimaanmatkalla ja joka päätyi olohuoneen pöydälle. Se sointui tapetteihin niin kivasti, että ajatus huoneen värimaailman muutoksesta alkoi itää.

Tuumasta toimeen! Kaivoin vintiltä pääväriltään keltaisen maton, joka oli aikoinaan lastenhuoneessa. Ikkunaan ripustin siniset verhot, joissa on samaa sinisen sävyä kuin matossa. Keltaiset/oranssit tapetit sointuvat nyt kokonaisuuteen. Olohuone on lämpimän värikäs. Tämä väripläjäys on varmasti monelle liikaa, mutta omaan mielialaani tämä istuu nyt hyvin.

Tällä sisustuksella mennään olohuoneessa nyt ainakin kesän yli. Syksyllä sitten katsotaan tilannetta uudelleen.

Hyvää alkavaa kesää kaikille ja onnea kaikille uusille ylioppilaille ja ammattiin valmistuneille!

SISUSTUSTEEMANA TUTKIMUSMATKA

Yläkerrasta vapautui huone tyttären muutettua kotoa pois ja remontoin sitä nyt yhdessä Maestron kanssa työhuoneeksi. 

Huone sisustetaan teemalla "tutkimusmatka". Idea lähti tapetista; pitkällisen etsinnän jälkeen mieleinen tapetti huoneeseen löytyi RTV:n alennuslaarista hintaan 3 euroa/rulla. Näin edulliseen löytöön oli pakko tarttua! Alla ideakuvaa huoneen sisustamiseen; lattiaan tulee Osmo Colorin Öljyvahaa (tumma tammi) ja pari seinää maalataan Tikkurilan sävyllä "serpentiini". Kalusteet löytyvät pääosin kotoa, samoin tekstiilit. Jotain pientä joutunen ostamaan, katsotaan nyt...

 

Alla kuvia myös lähtötilanteesta eli huoneesta ennen remontin alkua. Huone on viimeksi remontoitu nuoremman poikani huoneeksi, mutta päätyi tyttäreni käyttöön. Huoneen sävyt ovat poikani valitsemat ja vaikka mm. tapetti oli vielä hyväkuntoinen, haluan huoneeseen toisenlaista tunnelmaa ja värimaailmaa.

Remontti alkoi tapetin poistolla. Sen jälkeen hiottiin lattia, joka oli aiemmin käsitelty Osmo Colorin valkoisella öljyvahalla. Vahan hiomiseen tarvittiin sen verran järeä hiomakone, ettei sen käsittely onnistunut minulta vanhan rasitusvamman vuoksi. Yritin kyllä hiontaa kevyemmällä laitteella, mutta se ei purrut öljyvahaan. Lattian hiominen jäi Maestrolle, jolla on lihasvoimaa huomattavasti enemmän kuin minulla... Lattian suojaamisen, katon ja seinien kittaukset ja hionnat sain sentään hoidettua, mutta katon maalaus jää Maestrolle. En yksinkertaisesti pysty tekemään pitkään sellaista työtä, jossa on pidettävä käsiä koholla pään yläpuolella ja samalla pideltävä käsissä jotain työvälinettä! Katon maalausyritys päättyi surkeaan maalausjälkeen ja aikaansai yläselän jämähtämisen siten, että makasin eilisen päivän sohvalla jäätävästä päänsärystä kärsien... Tähän kaatui todennäköisesti ajatukseni lähteä opiskelemaan pintakäsittelyä. Ainakaan kattojen maalausta en pysty tekemään.

Maestro maalannee katon uudelleen tänään. Löysimme kattoon tekstuurimaalia, joten maalausjäljestä pitäisi tulla röpelöinen. Röpelöisyys toivottavasti peittää katossa nyt näkyvät kipsilevyjen saumausjäljet tai ainakin hämää katsojan silmää niin, etteivät ne korostu.

Alla vielä kuva huoneesta tapetin poiston jälkeen. Kovin on valkoista!

Näihin tunnelmiin päätän tällä kertaa. Mukavaa viikonloppua!