Sivun näyttöjä yhteensä

keskiviikko 11. toukokuuta 2022

PIENTÄ UUDISTUSTA PESUTILOIHIN

En ole himosiivoaja, vaikka arvostankin suuresti siisteyttä ja järjestystä ja jopa nautin siivoamisesta silloin, kun siihen on aikaa ja sen saa tehdä rauhassa.

Harvemmin sitä aikaa ja rauhaa kuitenkaan on. Niinpä pesutilamme olivatkin päässeet melkoiseen kuntoon, ennen kuin viimein sain otettua itseäni niskasta kiinni ja tartuttua siivousvälineisiin.

Pesutilamme (sähkösauna + kylpyhuone) sijaitsevat v. 1954 rakennetun talomme kellarikerroksessa. Alkuperäisessä kunnossaan olevan saunan remontoimme 2000-luvun alussa. Jaoimme tuolloin saunatilan kahteen osaan, saunaan ja pesuhuoneeseen. Vanha vesipata purettiin ja tilalle laitettiin suihkukaappi. Pesuhuoneeseen saatiin mahdutettua myös pesukone. Puukiuas vaihdettiin sähkökiukaaseen käytännön syistä, vaikka puukiuas antaakin paremmat löylyt kuin sähköinen malli. 

Tilat ovat edelleen toimivat. Mitään ylellistä ja upeaa saunassamme ei ole, se on sellainen perussauna ja toistaiseksi saa sellaiseksi jäädäkin. Kaakelit ovat 90-luvulla suosiossa ollutta beigenväristä laattaa, eivät siis tämän päivän muotivirtausten mukaisia, mutta pelkästään värin vuoksi en lähde kaakeleita vaihtamaan. Varsinkaan, kun beige väri ei häiritse minua millään tavalla.

Siivous teki tällekin tilalle ihmeitä, erityisesti likaantuneille lauteille! Alla olevissa kuvissa on esitetty lauteet ennen ja jälkeen pesun - ero on huomattava. Käytin lauteiden pesuun juuriharjaa ja Saunan tehopesua. 


Lauteiden kuivuttua käsittelin ne paraffiiniöljyllä samoin kuin tein kesällä mökillä: kaadoin kuppiin öljyä ja levitin sitä pensselillä lauteille. Vaikka itse sanonkin, lauteista tuli kuin uudet ja todella kauniin väriset!


Sen verran panostin myös kylpyhuoneeseen, että ostin sinne uuden pyykkikorin (entinen on hankittu 90-luvun alussa...) ja pienen maton oven eteen, jotta kylppäristä ei tarvitse lähteä märin jaloin.


Näillä pienillä uudistuksilla mennään pesutilojen kanssa vielä vuosia eteenpäin! Saunaan ajattelin tosin vielä hankkia harmaa/mustasävyisen laudeliinan ja ehkäpä sorrun Marimekon vohvelikankaaseen ja ompelen saunaan pari saunatyynyä...

torstai 5. toukokuuta 2022

SAUNATYYNY KEITTIÖPYYHKEESTÄ

Eräässä blogissa oli ommeltu kauniita saunatyynyjä Marimekon Pieni unikko-vohvelikankaasta. Ihastuin itsekin kyseiseen kankaaseen, mutta en kuitenkaan sen hintaan. Nuukuus alkoi nostaa päätään.

Eräässä toisessa blogissa oli ommeltu tyynyjä vanhoista pyyhkeistä. Siitäpä sitten juolahti mieleeni, että minullakin on yksi hyllyllinen keittiöpyyhkeitä eli aivan liikaa... Kävin pyyhkeet läpi ja löytyihän niistä yksi, joka oli kelvollinen uusiokäyttöön. Kierrätys kunniaan!

Pyyhkeessä oli joitakin tahroja, jotka eivät olleet lähteneet pesussa pois. Leikkasin tyynyyn kankaat kohdista, joissa tahroja ei ollut tai ne olivat hyvin huomaamattomia. Tyynyn toisen puoliskon jouduin tekemään kahdesta osasta, mutta mitäpä väliä sillä on.


Käytin tyynyn täytteenä polyesterivanua. Tyynystä tuli hieman muhkurainen ja kaikin puolin muotopuoli - ei mikään maailman kaunein ja tyylikkäin tyyny. Mutta eiköhän tämä toimi mökkisaunassa siinä missä kalliimpikin versio. 

Tosin se Marimekon Pieni unikko-vohvelikangas houkuttelee minua edelleen... Näinköhän sorrun siihen jossain vaiheessa kuitenkin? :)

maanantai 2. toukokuuta 2022

VUODENAIKOJEN VÄRIT, OSA III: kevät

Kevät näyttää viimeinkin etenevän myös täällä Keski-Suomessa, vaikka vappua vietettiinkin perinteiseen tapaan aika viileähkössä säässä. Luonto alkaa pikku hiljaa vihertämään!

Olen maalis-huhtikuun aikana ottanut muutamia valokuvia koiran kanssa ulkoillessani ja koostin niistä pari kollaasia, joiden avulla voimme tarkastella keväistä värimaailmaa.

Se, mitä luonnonläheisillä ja maanläheisillä väreillä tarkoitetaan, riippuu todella paljon siitä maantieteellisestä ympäristöstä, jossa ihminen elää. Maaliskuussa Keski-Suomessa oli vielä hyvin talvista, joten värimaailma on sen mukaista: sinisen ja harmaan sävyjä, pääasiassa, joukossa ripaus erilaisia ruskeita ja vihertäviä sävyjä. Muualla päin Suomea värimaailma on todennäköisesti ollut toisenlainen, esimerkiksi rannikolla, jossa ilmastokin poikkeaa keskisuomalaisesta ilmastosta.



Huhtikuussa luonto on minun mielestäni rumimmillaan: joka puolella on ruskeaa ja harmaata, on lälliä, kuihtuneita ja maatuvia kasvinosia, roskaa. Mutta, kuten alla olevassa kollaasissakin näkyy, ympäristössä vilahtelee jo pilkahduksia raikkaasta vihreästä ja muista kesää lupailevista väreistä. Tämä lupaus, lisääntyvä auringonvalo, lämpö, lintujen laulu ja solisevat purot tekevät huhtikuusta minulle (rumuudesta huolimatta) yhden vuoden parhaimmista kuukausista!

Huhtikuiset värit ovat kuin huhtikuu itse: lempeän raikkaita ja osin jo lämpimiä, mutta eivät vielä räikeitä, kuten värit kesällä voivat olla.



Lasken toukokuunkin kevätkuukaudeksi. Toukokuussa värit alkavat olla kuitenkin jo niin kesäisiä heräävän luonnon myötä, että jätin toukokuiset kuvat tarkoituksella näistä kollaaseista pois.

Kuten sanottu, huhtikuu on minun lempikuukauteni. Mikä on sinun ja miksi?

 

maanantai 25. huhtikuuta 2022

MAITOTONKASTA KYLMÄVESIASTIA SAUNAAN

Perjantaina heitin ilmoille kysymyksen, MINNE ja MIHIN KÄYTTÖTARKOITUKSEEN kuvassa näkyvä maitotonkka on hankittu. Ja tässä tulee vastaus:

Hankimme maitotonkan kesämökin saunaan kylmävesiastiaksi! Tonkkaan asennetaan hana, lisäksi tonkan alle rakennetaan jalusta, joka nostaa tonkan sopivalle korkeudelle veden laskemista varten. 


Tonkan paikka pienessä mökkisaunassamme on vielä hakusessa. Maestro ehdotti, että tonkka laitettaisiin kiukaan viereen (kuten kuvassa), mutta minusta tonkalle olisi parempi paikka oven vieressä. Paikka löytynee kokeilemalla, koska tonkkaahan on jalustoineen päivineen kuitenkin helppo siirtää.

Arvauksia tonkkaan liittyen tuli vain neljä, eikä yksikään vastauksista ollut täysin oikein. Tytti arvasi, että voisimme käyttää tonkkaa veden säilytykseen, mutta vastauksesta jäi puuttumaan paikka, mihin tonkka on hankittu. Koska tämä vastaus on kuitenkin lähimpänä oikeaa, niin pieni yllätyspalkinto lähtee Tytille. Laittaisitko, Tytti, sähköpostiini yhteystietosi, niin postitan palkinnon sinulle?

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

perjantai 22. huhtikuuta 2022

MYSTEERITONKKA

Ostimme pari päivää sitten kuvassa näkyvän, 40 litran maitotonkan. Viikonlopun ratoksi ja maailmalta tulvivien synkeiden uutisten vastapainoksi tulee nyt pieni leikkimielinen arvauskilpailu: osaatteko arvata, minne ja mihin tarkoitukseen tämä tonkka on hankittu?

 


Oikein arvanneiden kesken arvon pienen palkinnon. Hyvää viikonloppua ja aurinkoisia päiviä! Pidetään huolta toisistamme!

Päivitys: Arvonta on päättynyt (25.4.22)

torstai 14. huhtikuuta 2022

ETÄPROJEKTI: SISUSTUSSUUNNITELMA ETEISEEN!

Nyt on pieni, mutta sitäkin mielenkiintoisempi ja haastavampi projekti työn alla: kerrostaloasunnon eteisen suunnittelu toimivammaksi ja viihtyisämmäksi! Lisähaastetta pienen eteisen suunnitteluun tuo se, että suunnittelen tämän kohteen ETÄNÄ. Näin toimitaan tällä kertaa sen vuoksi, että emme saaneet asiakkaan kanssa aikataulujamme sopimaan yhteen järkevällä tavalla. Etäsuunnittelussa on varmasti riskinsä, mutta uskoisin, että suunnittelu onnistuu tämän kohteen osalta kuitenkin hyvin.

Lähtövalokuvien ja mittojen ottaminen jää tällä kertaa asiakkaan harteille, yleensä hoidan nämä asiat itse. Olen lähettänyt asiakkaalle listan mitoista ja kuvista, joita tarvitsen, ja näiden mittojen perusteella lähden tekemään suunnitelmaa. Asiakkaan haastattelu tilaan liittyvistä toiveista on tehty jo aiemmin.

Alla yksi hieman epätarkka kuva lähtötilanteesta ja lyhyt listaus asiakkaan toiveista, sekä aivan ihana kuva värimaailmasta, jota tilaan toivotaan!


Pääsiäisenä toivon mukaan pääsen jo suunnittelemaan eteiseen uutta ilmettä. Sen lisäksi pakerran opintojen parissa: on tehtävä liiketoimintasuunnitelmaa ja rahoituslaskelmia. Hip huraa, mielipuuhaani... No ei oikeasti, mutta tietyt asiat on ihmisen vaan hoidettava, mikäli haluaa saada asioita elämässään eteenpäin. Pienin askelin tässä kuljen kohti unelmaani. En tiedä, pääsenkö  koskaan perille, mutta ainakin aion nauttia matkasta!

Aurinkoista pääsiäistä kaikille!



torstai 7. huhtikuuta 2022

AJATUKSIA SISUSTUSSUUNNITTELIJAN TYÖSTÄ

Lempiaineeni koulussa olivat äidinkieli, biologia ja kuvaamataito. Nuorena pohdiskelin kovin, missä ammatissa voisin yhdistää nämä kolme lempiainettani ja tehdä samalla jotain, joka olisi ihmiskunnalle hyödyllistä. 

Jossakin vaiheessa halusin taiteilijaksi. 

Ammatinvalintaa tuskaillessani isäni sanoi, että "nälkätaiteilijaksi et rupea, hankit kunnon ammatin". Pidin isäni sanoja järkevinä ja välivuoden jälkeen hakeuduin opiskelemaan ympäristötieteitä. Sillä tiellä olen edelleen.

En ole koskaan katunut sitä, että lähdin opiskelemaan luonnontieteitä. Nautin opiskeluajasta ja olen nauttinut myös tutkijan työstä yliopistossa sekä nykyisestä laboratoriotyöstä. Edelleen homepesäkkeiden tarkastelu jaksaa viihdyttää, niin oudolta kuin se ehkä ulkopuolisesta tuntuukin. Mikroskoopin läpi tarkasteltuna homesienet ovat usein yllättävänkin kauniita. Kuitenkin, kun vuosia ja vuosia tekee yhtä ja samaa, painiskelee samojen ongelmien parissa ja vuosi toisensa jälkeen joutuu toteamaan aina vain uudelleen sen, että mikään ei muutu, vaikka tiedon luulisi lisääntyvän, alkaa kiinnostavakin työ turhauttaa. Kun kohdalleni osui mahdollisuus toteuttaa pitkäaikainen haave opiskella sisustussuunnittelua, tartuin tilaisuuteen. 


Ja hyvä oli, että tartuin. Opin lyhyessä ajassa paljon ja oivalsin, että sisustaminen ei ole vain asumisviihtyvyyden lisäämistä, vaan sillä on suuri merkitys myös asumisterveyteen. Voin sisustussuunnittelijan luovassa työssä hyödyntää kaikkea, mitä olen ympäristöhygieenikkona ja asumisterveysmikrobiologian asiantuntijana oppinut. Ja mikä parasta: myös sisustussuunnittelijan työssä voin auttaa ihmisiä! Koska sehän on suunnittelun tavoite: luoda jotain, joka helpottaa elämää ja tuo siihen jotain parempaa kuin mitä ennen oli. Suunnittelijan tehtävä on kuunnella ihmisiä ja luoda tiloja, jotka palvelevat niiden käyttäjiä. Tästä asiasta ihmisillä on usein vääriä käsityksiä; kuvitellaan, että suunnittelija tulee "määräämään", miltä vaikkapa olohuoneen pitäisi näyttää tai millaiset keittiön kaapit pitäisi hankkia. Näinhän asia ei ole! Suunnittelutyö tehdään asiakkaan ehdoilla ja hänen toiveitaan ja budjettiaan kunnioittaen. Ja juuri tässä on työn suola: työssä on haasteita ja ongelmia ratkottavaksi. Kahta samanlaista kohdetta ei ole! Se on yksi syy, miksi haluan tehdä sisustussuunnittelua.


Ihmisillä on erilaisia käsityksiä myös siitä, mitä suunnittelijan työ vaatii. Sehän ei riitä, että osaa tehdä 3D-kuvat ja seinäprojektiot. Ideointiin ja sopivien tuotteiden etsimiseen kuluu valtavasti aikaa ja juuri ideointi vaatii sitä paljon puhuttua luovuutta, jota ihmisellä joko on tai ei ole. Myös dokumenttien piirtäminen ja kirjoittaminen vie oman aikansa, samoin käynnit suunnittelukohteessa. Tunnissa tai kahdessa ei suunnitelmaa laadita ja se valitettavasti näkyy myös suunnittelun hinnassa. 

Jos vaikkapa kylpyhuoneen suunnitteluun kuluu kaksi päivää, olisitko valmis tekemään sen sellaiseen hintaan, että kaikkien verojen ja työeläkemaksujen, matkakulujen ym. jälkeen sinulle jäisi käteen 100 euroa? Minä en ole, koska haluan työlläni elättää itseni ja perheeni.

Väitän kuitenkin, että sisustussuunnittelijan käyttäminen kannattaa, vaikka sillä onkin hintansa. Omaan ympäristöönsä turtuu aivan samalla tavalla, kuin esimerkiksi hitaasti etenevän sairauden oireisiin voi turtua ja tottua. Hankalissa paikoissa olevat huonekalut oppii kiertämään ja huonossa valossa lukiessa alkaa huomaamattaan siristellä silmiään ymmärtämättä, että lisävalo helpottaisi elämää huomattavasti. Kun johonkin tilanteeseen tottuu, ongelmille sokeutuu. Kun paikalle kutsutaan ulkopuolinen ammattilainen, hän näkee helposti epäkohdat, joita muuttamalla tilasta voi saada toimivamman ja viihtyisämmän. Eikä tämä välttämättä aina vaadi koko tilan räjäyttämistä atomeiksi - pienilläkin muutoksilla voi saada aikaan suuren muutoksen. Suunnittelijaa käyttämällä voi myös säästää rahaa: kun tulee kerralla hyvä ja remontti tehdään oikeantyyppisiä materiaaleja käyttäen, ei remonttia ole tarve tehdä muutaman vuoden kuluttua uudelleen. Hyvin suunnitellen saadaan aikaa ja käyttöä kestäviä tiloja.


Ongelmana on, että ammattitaitoisen sisustussuunnitelman tuoman lisäarvon huomaa usein vasta sitten, kun suunnitelma on tehty ja toteutettu. Kynnys pyytää sisustussuunnittelija apuun näyttää olevan monille liian korkea, koska suunnitelman tuomaa lisäarvoa ei heti prosessin alussa nähdä. Toivottavasti osaan tässä blogissani tuoda esille asioita, jotka kirkastavat lukijoille sisustussuunnittelun tuomia etuja ja hyötyjä ja valaisevat sen tavoitteita ja prosessin kulkua.