Sivun näyttöjä yhteensä

maanantai 20. syyskuuta 2021

KATSAUS LASTENTAPETTIEN TARJONTAAN

Omat lapseni ovat lähes kaikki jo täysi-ikäisiä ja nuorison huoneiden sisustuksessa Disney-tapetit ovat taakse jäänyttä aikaa, mutta minua lapsille suunnatut tapetit viehättävät edelleen ja aika ajoin tarjontaa tulee vilkuiltua suunnittelutöihin liittyen. Ja muutenkin, koska sisäinen lapseni kaipaa värejä ja kauneutta!

Lastentapetteja tarjoavat useat eri yritykset. Tarjontaa on niin runsaasti, että kaikkien tapetteja myyvien yritysten listaaminen tässä ei ole millään muotoa järkevää. Esimerkkeinä mainittakoon mm. Kodin Terra, K-rauta, Tapettitaivas, Aveo, Kärkkäinen, Prisma, Seinäruusu ja ON24 Sisustustavaratalo. Tapettien hankinnasta henkilökohtaista kokemusta minulla on vain paikallisista Starkin, Kodin Terran ja K-raudan myymälöistä. Verkkokaupoista en toistaiseksi ole tapetteja tilannut. Jos päätyisin ostamaan tapettini verkkokaupasta, haluaisin ennen ostopäätöstä nähdä, miltä tapetti luonnonvalossa näyttää ja miltä materiaali tuntuu. Tapeteissahan on paljon eroja esim. pesunkestävyydessä. Lastenhuoneeseen kannattaa ehdottomasti hankkia pyyhkimistä kestävä kuitu- tai vinyylitapetti. Myös tapetin kuosi saattaa tietokoneen ruudulla näyttää hyvinkin erilaiselta kuin luonnossa. Siksi on hyvä tutustua kiinnostaviin tapettivaihtoehtoihin ihan fyysisesti niitä hypistelemällä ja tarkastelemalla tapetin värejä sekä luonnonvalossa että keinovalossa, juuri siinä tilassa, minne on tapettia hankkimassa.

Verkkokauppatilauksissa mallipalan tilaaminen on usein ainoa vaihtoehto, ellei kyseistä tapettia löydy jonkun lähellä olevan liikkeen valikoimista. Mallipala maksaa joitakin euroja, mutta sijoitus kannattaa, jotta ei tule tehtyä virhehankintaa -tapetit kun voivat olla hyvinkin hintavia.

Tein pienen katsauksen muutamien liikkeiden lastentapettitarjontaan. Toivottavasti tästä on jotain iloa teille, jotka olette sisustamassa lastenhuonetta! 

Tapettitaivaan valikoima on runsas; yritys tarjoaa satoja erilaisia vaihtoehtoja lastenhuoneisiin. Valikoimaa tarkastellessani hieman hämmennyin siitä, että Lastentapetit-otsikon alle oli selkeästi laitettu myös sellaisia tapetteja, jotka eivät ole vain ja ainoastaan lapsille suunnattuja. Valikoima oli todellakin pökerryttävän runsas, mutta valikoiman selaamista onneksi helpotti tuotteiden ryhmittely mm. teeman ja värin mukaan. Tämän liikkeen valikoimissa viehättivät minua mm. tapetit Majvillan Poetry kuitutapetti 145-03, Majvillan kuitutapetti 116-05 ja Mini Me lastentapetti 399033.















Minulle uusi tuttavuus tapettikauppana oli Aveo, joka myy tapettien ohella myös paljon muita sisustukseen liittyviä tuotteita. Lähes 400 lastentapetin joukosta poimin muutamia vaaleita tapettimalleja, jotka miellyttivät omaa silmääni: Boråstapeter, Up North tapetti, Sandberg Kaspar tapetti; Harlequin Little Owls tapetti; Sandudd Unicorn Dreamland tapetti. Nämä tapetit sopivat mainiosti esimerkiksi harmaan kaveriksi. 















Aveon tapettitarjonta oli ilahduttavan monipuolinen, sillä valikoimissa oli pastellisävyisten ja vaaleiden tapettien lisäksi paljon myös pirteänvärisiä sarjakuvatapetteja. Esimerkiksi tämä Sandudd Mickey Vintage Episode tapetti oli minusta sekä pirteä että kivalla tavalla vanhanaikainen.  Tapetissa on väriä, mutta se ei ole kuitenkaan liian räikeä vaikkapa tehosteseinän tapettina. Miten hauska tämä tapetti olisi vaikka kesämökillä vanha aitan tms. seinällä!

K-raudan ja Kodin Terran valikoimissa on paljon lastenhuoneisiin sopivia tapetteja, vaikka ”lastentapetti”-hakusanalla valikoimista ei juuri mitään löydykään. Laajoista tapettivalikoimista voi onneksi hakea etsimäänsä esim. värin mukaan. Tapetit näissä liikkeissä ovat osin samoja, mitä löytyy esim. Tapettitaivaan, Prisman ja Kärkkäisen valikoimista. 

Hintoja eri liikkeiden välillä kannattaa vertailla, sillä hinnoissa voi olla useiden eurojen ero/rulla!

Seinäruusu on yksi suosikkitapettikaupoistani. Valikoima on laaja ja haluamansa tuote on helppo löytää. Lastentapetit löytyvät omasta osiostaan, joka on vielä lajiteltu erilaisten kuosien mukaan, esim. luontoaiheet, eläinaiheet jne. Tapetteja voi etsiä myös värin mukaan. Yksi ehdoton suosikkini Seinäruusun valikoimissa on Nostalgie Steampunk G56200. Kuosi on kaunis ja ajaton, sopii hyvin niin pienelle kuin vähän isommallekin lapselle.                                                                                                                                       










ON24 Sisustustavaratalon valikoima yllätti upeilla maisematapeteilla. Tämä verkkokauppa tarjoaa paljon myös fleecetapetteja, joiden joukossa oli paljon värikkäitä vaihtoehtoja ja erilaisia sarjakuva- ja piirroshahmoaiheita. Hillitympään makuun lastentapetteja oli niukemmalti. Vinkkinä mainittakoon, että lastenhuoneeseen kannattaa tämän liikkeen valikoimista katsoa tapetteja myös esim. makuuhuoneen tapetit-otsikon alta. Sieltä löytyi mm. tämä hurmaava hevostapetti (Fleece kuvatapetti White Horses), joka voisi olla vaikkapa ratsastusta harrastavalle lapselle tai nuorelle mieleinen:

Kaiken kaikkiaan, lastentapeteissa on nykyään mistä valita. Värivalikoima vaihtelee mustavalkoisista ja pastellisävyisistä hyvinkin voimakkaanvärisiin/räikeisiin, aiheet graafisista kuvioista ja pääkalloista luonto- ja satuhahmoaiheisiin. Tapetteja löytyy niin eläinrakkaille kuin muumienkin ystäville. Perinteistä jaottelua tyttöjen ja poikien aiheisiin on jonkin verran vielä nähtävissä, mutta merkittävä osa tapeteista soveltuu niin tytöille kuin pojillekin, mikä on hyvä asia. Lapsen omat mieltymykset on hyvä ottaa huomioon lastenhuoneen sisustamisessa, esimerkiksi kaikki tytöt eivät välttämättä ole ihastuneita vaaleanpunaisiin prinsessa-aiheisiin eivätkä kaikki pojat ole formulafaneja. Lapsen ikä ja kasvaminen on myös järkevää huomioida. Lapsen kasvaessa tapetti on uusittava, jos aihe on kovin vauvamainen ja lapsellinen. Toisaalta, lastenhuoneessa pinnat ovat usein kovilla muutenkin, joten tapetin uusiminen voi olla edessä, vaikka kuosi vielä miellyttäisikin. Esimerkiksi meillä toiseen lasten käytössä olevaan huoneeseen on 25 vuoden aikana uusittu tapetit jo neljä kertaa ja seuraava tapetointi on todennäköisesti edessä 1-2 vuoden sisällä, kun tytär muuttaa omilleen.

Osa lapsille ja lastenhuoneisiin suunnatuista tapeteista on niin kauniita, että niitä voi käyttää muissakin kodin tiloissa. Omat suosikkini lastentapeteista Nostalgie Steampunk-tapetin lisäksi ovat Vallilan Pohjola Satumetsä -tapetti ja Vallila Kevätlaulu 5224-2. Jos vaaleaa pitäisi valita, niin jokin mustavalkoinen kuosi olisi minun valintani, tai sitten tuo Up North-tapetti, jossa on eläinaiheita. Satumetsä-tapetti kiehtoo mieltä siinä määrin, että olen suunnitellut tätä tapettia toiseen yläkerrassamme olevista makuuhuoneista. Mutta tästä projektista kirjoittelen myöhemmin, sillä toistaiseksi tuo huone on vielä aikuisen tyttäreni valtakuntaa.





(kuvat: poimittu tapetteja tarjoavien yritysten sivuilta & googlen kuvahausta)

keskiviikko 15. syyskuuta 2021

KOUKUTTAVA SKETCHUP

Olen jäänyt koukkuun! Nimittäin 3D-piirtämiseen Sketchup-ohjelmalla. Tämän ohjelman haltuunotto oli todellakin vaivan väärti. Suunnittelutyötä, erityisesti irto- ja kiintokalustesuunnittelua, helpottaa huomattavasti, kun voi tarkastella suunnitteilla olevaa tilaa 3D-mallina.

Uuden keittiön hankkineet tai hankintaa harkitsevat ovat 3D-malleihin varmasti jo törmänneetkin. 3D-kuvaa tuottava ohjelma helpottaa keittiö- ja kylpyhuonesuunnittelun lisäksi myös esimerkiksi tapettien valintaa: seinälle voi hakea tapettiehdokkaan ja sitten tarkastella, kuinka se sointuu suunnittelun kohteena olevaan tilaan. Vinkkinä siis kaikille, jotka suunnittelevat kotinsa remontointia tai sisustamista: kokeilkaa tätä tai jotain muuta 3D-ohjelmaa keittiön lisäksi myös muiden tilojen suunnittelussa! Esimerkiksi Sketchupista on ladattavissa ilmaisversio, jolla pääsee hyvin alkuun. Jonkin verran ATK-taitoja ohjelman käyttö vaatii, mutta netistä löytyy paljon hyviä opetusvideoita ja vinkkejä, joiden avulla pulmatilanteista selviää eteenpäin. Isojen kokonaisuuksien pyörittäminen vaatii tietokoneelta paljon, ns. hyvä pelikone on suositeltu väline tämän ohjelman käyttämiseen, mikäli suunnittelee vaikkapa kokonaisen omakotitalon sisustamista. Yksittäisen huoneen suunnittelu voi onnistua vaatimattomammallakin läppärillä, varsinkin jos jättää shadows-efektin pois.

Tuttavallani on menossa omakotitalon rakennusprojekti. Talo rakennetaan talopaketista, Kastelli economy 100, hieman muunnellen (esim. keittiöön on tehty muutoksia). Taloon muuttavaan perheeseen kuuluu vanhempien lisäksi reilun vuoden ikäinen pienokainen, koira ja kissa. Olen antanut tuttavalleni konsulttiapua mm. valaistus-, sähkö- ja irtokalustesuunnittelussa. Pintojen värit ja materiaalit tuttavani oli jo alustavasti valinnut itse. Keskustelimme värivalinnoista ja naureskelimme sille, kuinka erilaisia ihmisten mieltymykset voivatkaan olla. Tuttavaani miellyttävä värimaailma on nimittäin kovin erilainen, kuin mitä itse suosin. Omien sanojensa mukaan hän on ”allerginen väreille”, joten tuleva koti tulee olemaan hyvin niukka värimaailmaltaan. Minä puolestani rakastan värejä ja mielelläni käytän niitä myös sisustamisessa.

Koska 3D-piirtäminen on niin kivaa, ehdotin tuttavalleni, että piirtäisin 3D-mallin hänen tulevasta kodistaan niillä väreillä, materiaaleilla ja olohuoneen kalusteilla, jotka hän oli valinnut. Sillä tavoin hänen olisi helpompi hahmottaa, miltä esim. jokin tietty seinä näyttää. Arvelin 3D-mallin helpottavan häntä myös hieman hankalasti kalustettavan olohuone-keittiö-yhdistelmän kalustamisessa.

Alkuviikosta sain piirrostyön loppuun ja laitan tänne nyt muutamia esimerkkejä piirroksistani. Värimaailma on siis tuttavani suunnittelemaa, lastenhuoneen pilvi-seinää lukuun ottamatta, johon valitsin pohjasävyksi Tikkurilan Graniitin. Pilvet on ajateltu lisättäväksi sisustustarroina. Lastenhuoneen irtokalusteiden paikat ovat minun käsialaani.

Alla olevissa kuvissa on esitetty luonnoksia olohuone-keittiöstä. Kaikki kalusteet tässä tilassa ovat tuttavani valitsemia, taulut ja kasvit ripottelin joukkoon lisärekvisiitaksi. Kalusteiden sijoittelu ollut aivan ongelmatonta, mutta haasteitahan pitää olla. Keittiöön on tulossa saareke, ja se vie tilaa ruokaryhmältä. Saarekkeen ääreen olisi ollut mahdollista sijoittaa pari tuolia, mutta koska olohuoneeseen haluttiin myös takka, ruokaryhmälle ei olisi jäänyt oikein tilaa. Tuttavani toivoma iso ruokailuryhmä (190 x 95 cm) päädyttiin tässä luonnoksessa sijoittamaan saarekkeen viereen siten, että pöydän ja saarekkeen väliin jää noin 60 cm, juuri sen verran tilaa, että tuoleille mahtuu istumaan. Näin jäi tilaa olohuoneen kalusteille, kuten divaanisohvalle. Ruokailuryhmä tulee aika lähelle tulisijaa, mutta kuten tuttavani itse totesi, tässä talossa kaikki on kompromissia.































Seuraavissa kuvissa ovat nähtävillä aikuisten makuuhuone ja lastenhuone. Näiden tilojen kalustamisessa ei tule olemaan ongelmaa, jos kalusteiden määrän pitää kohtuullisena. Lapselle mitoitetut kalusteet näyttävät huvittavan pieniltä, varsinkin lastenhuoneen liukuovikaapistoon verrattuna… 😉 















Tein luonnokset kaikista kodin tiloista, alla vielä pohjakuva koko talosta. Kuvia eri kuvakulmista kertyi niin paljon, että en laita niitä tänne nyt tämän enempää. Nämä muutamat olkoon esimerkkinä siitä, mitä Sketchupilla voi tehdä ja kuinka sillä voidaan havainnollistaa asioita.Olen niin innostunut tästä ohjelmasta, että voisin piirrellä näitä luonnoksia vaikka aamusta iltaan. Innolla odotankin jo seuraavaa suunnittelu- ja/tai piirrosprojektia! 

perjantai 10. syyskuuta 2021

TUNNELMAPALOJA

Päätimme työntäyteisen kesän viime viikonloppuna rentoon oleskeluun uuden ilmeen saaneella kesämökillä. Sauna, takkatuli, hieman punaviiniä ja hyvien ystävien seura... Siihen lisäksi syksyisen viileä sää tuulineen ja auringon kultaama luonto. Mitä parempaa voisi olla?















Takka lämmitti pienestä koostaan huolimatta mökin suloisen lämpimäksi, palella ei tarvinnut, vaikka ulkona ei paljon lämpöasteita ollutkaan.



Myös uusiutunut sauna ylitti kaikki odotukset! Vanha kiuas palveli hyvin yli viisikymmentä vuotta ja antoi ihanan pehmeät löylyt, mutta uusi kiuas ei jäänyt vanhalle kakkoseksi. Ja ne lauteet... Tukevat ja turvalliset, kauniit, miellyttävät istua. Saunan pehmeässä syleilyssä totisesti unhoittuivat arjen surut! Hetkeäkään en kadu, että kesä meni remontin parissa, kyllä kannatti!
















Mökkiviikonloppu oli siis perin antoisa ja rentouttava, olisin voinut jäädä mökille pidemmäksikin aikaa, mutta velvollisuudet kutsuivat. Mutta uusiutunut mökki on nyt testattu ja hyväksi havaittu. Kaikenlaista pientä tekemistä mökillä vielä on, mutta suurimmat urakat ovat nyt onneksi takanapäin. 

Hieman on nyt kuitenkin tyhjä fiilis, suuren urakan jälkeen, kuten aina, kun jokin projekti on saatu päätökseen. Olo on levoton ja mieli velloo, ennen kuin rauhoittuu, sen jälkeen aivot alkavat taas raksuttaa ja kehitellä uutta. Vellomisvaihe on raivostuttava, vaikka kuuluukin luovaan toimintaan. Antaapa siis mielen velloa, minä odottelen tässä uutta mahdollisuutta päästä vielä tänä syksynä mökille edes yhdeksi yöksi...

maanantai 6. syyskuuta 2021

PIENEN HIRSIMÖKIN REMONTOINTI JA SISUSTAMINEN, OSA VII: ikkunat ja katto

Elokuu oli ikävän sateinen ja mökkimme kattoremontti eteni hitaasti. Kattopellit saimme sovitussa aikataulussa, samoin uudet ikkunat, mutta sää jarrutti töiden etenemistä. Auringon alkaessa taas paistaa sadepäivien jälkeen laitoimmekin rempassa niin sanotusti isomman vaihteen silmään ja viikon verran paiskimme töitä mökillä oikein urakalla. Työn täyteiset päivät venyivät usein jopa 14 tunnin mittaisiksi, sillä teimme mökillä hommia normaalin päivätyömme jälkeen pimeän tuloon saakka.

Se tuotti tulosta. Mökin uusi peltikatto on nyt muutamaa reunalistaa vaille valmis ja uudet ikkunatkin saimme viime viikolla asennettua. Ikkuna- ja ovilistat sisälle ovat vielä asentamatta ja asennustyö jäänee ensi kesään, kuten mökin ulkomaalauskin. Mutta isoimmat rempat on nyt siis tehty!

Ikkunoiden uusimisessa jännitin eniten ruokapöydän viereen tulevan ikkunan isontamista. Olin piirtänyt muutoksesta 3D-kuvan ja kuvassa isompi ikkuna näytti oikein hyvältä, mutta kovasti jännitti, miltä lopputulos tulee oikeasti näyttämään. 

Turhaan oli huolissani! Uusi ikkuna näyttää nimittäin erittäin hyvältä ja antoi tuvalle aivan uudenlaisen ilmeen. Tupa on nyt myös valoisampi kuin aiemmin. Ja nuo sälekaihtimet! Moisesta ylellisyydestä en uskaltanut vielä viime kesänä edes haaveilla.















Alla vielä muutama kuva ikkuna-aukon tekovaiheista. Maestro suurensi ikkuna-aukon käsisirkkeliä ja puukkosahaa käyttäen. Pölyä ja roskaa tuli jonkin verran, mutta vähemmän kuin olin odottanut. 















Uudesta ikkunasta avautuu nyt kivasti näkymä mökkitontin tien puoleiselle osalle, johon aiemmin ei näkymää ollut. Tällä hetkellä tuo näkymä tosin ei ole kaunein mahdollinen, mutta näkymät kaunistuvat, kunhan pääsemme eroon remontin aikana kertyneestä remonttijätteestä.

Katon remontointi oli ehdottomasti mökkiprojektin raskain vaihe. Maestro joutui hoitamaan remontin lähes yksin, minä toimin lähinnä puutavaran kantajana ja ympäristön puhtaana pitäjänä. Kattohommiin ei meikäläisestä ollut, pää ei kestänyt kunnolla edes tikkaille nousua. Hetki siinä jo mietittiinkin, että kuinka saamme painavat kattopellit katolle ilman lisätyövoimaa, mutta Maestro keksi tähänkin ongelmaan ratkaisun ja väsäsi telineen (alla kuvassa), jonka avulla pellit saatiin suhteellisen vähällä vaivalle nousemaan katolle. 



Katosta tuli kaunis. Valitsimme katteeksi vaaleanharmaan, tiilikuvioisen pellin ja mielestäni valinta oli onnistunut. Vaikka mökin maalipinta kaipaa edelleen kipeästi kohennusta, on mökin yleisilme jo nyt huomattavasti ryhdikkäämpi kuin aiemmin!

Alla olevassa kuvassa on menossa harjapellin asennus. Kuvassa näkyvä ikkuna on vielä vanhaa mallistoa.

















Syksy saa nyt meidän puolestamme tulla, sillä muutamaa remonttiin liittyvää pikkuhommaa ja perussyystöitä lukuun ottamatta mökki on valmis vastaanottamaan talven. Jos lämpöä riittää, mökille pääsee nyt rentoutumaan ja nauttimaan jatkuvan huhkimisen sijaan. Tytär jo kyselikin mahdollisuutta yöpyä mökillä vielä tämän syksyn aikana, eikä sille ole esteitä.

Ensi kesänä remppahommat jatkuvat listoituksen ja ulkomaalauksen parissa. Tavoitteena on myös rakentaa uuden huussin sisätilat loppuun. Myös mökin sisustaminen kaipaa viimeistelyä, mm. osa verhotangoista on edelleen asentamatta. Tänä syksynä emme ota enää stressiä näistä. Laitamme, mitä ehdimme, muu jääköön seuraavalle vuodelle.

Olihan tämä melkoinen rutistus. Aloitimme toukokuussa, syyskuussa nyt lopettelemme hommaa tältä vuodelta. Löysin itsestäni aivan uusia ulottuvuuksia tämän projektin aikana. Fyysisellä jaksamisella on rajansa, mutta monta asiaa oppii, kun vaan ryhtyy tekemään. Tämän urakan jälkeen huussin laitto sujuu kuin tyhjää vain!



keskiviikko 1. syyskuuta 2021

SISUSTUSTEKSTIILEJÄ MÖKILLE

Käsityöt ovat olleet minulle tärkeä ja rakas harrastus jo vuosikymmenien ajan. Olen neulonut, virkannut, ommellut ja huovuttanut. Olen värjännyt villalankoja luonnonkasveilla ja kokeillut kehräämistä. 

Nykyään tulee harvemmin ommeltua vaatteita, mutta sisustustekstiilejä teen mielelläni. Tällä hetkellä olen ihastunut erityisesti Marimekon ja Finlaysonin kankaisiin. Käväisin kesällä Eurokankaassa ja sieltä tarttui muutamia kankaita mukaani. Näistä kankaista ompelin mökille tyynyjä, verhoja ja pöytäliinoja. Tyynyt päätyivät makuusoppeemme, joka on myös Ansku-koiramme lempipaikkoja mökille. Tyynyjen joukossa on sininen tyyny, johon olen saanut kankaan lahjoituksena anopiltani. Mielestäni se istuu hyvin tuonne Marimekon ja Finlaysonin kankaista ommeltujen joukkoon.

Koska mökissä ei ole sohvaa ja TV on tuolla makuusopen nurkassa, toimii sänky sohvana ja tyynyt selkänojana. Tarvittaessa hankin tuonne vielä muutaman ison tyynyn lisää, jos nuo nykyiset eivät riitä.

Verhoja en ole vielä saanut ikkunoihin, koska ikkunoiden vaihto mökille on vielä kesken eikä verhotankojakaan ole vielä asennettu kuin tuvan kahteen isoon ikkunaan. 

Tuvan pöydälle sain kuitenkin jo laitettua ompelemani kaitaliinan. Halusin pöydälle myös tabletit. En kuitenkaan löytänyt kaupoista riittävän pieniä tabletteja, joten turvauduin vanhaan konstiin: kun kaupasta ei löydy mieleistä, on tehtävä itse. 

Virkkasin tabletit iltapuhteina ilman mitään sen kummempaa ohjetta. Tabletteihin käytetyt puuvillalangat löytyivät lankakorini kätköistä. Olen enemmän kuin iloinen, kun keksin näillekin langoille järkevää käyttöä! En enää edes muista, mihin tarkoitukseen nämäkin langat olin alun perin hankkinut!



Tuvan pöydällä on koristeena vanha öljylamppu, joka on ollut mökillä niin kauan kuin muistan. Käytössä se ei ole ollut vuosiin, tuskin enää on toimintakuntoinenkaan. Mutta kaunis se on ja muistona lapsuuden ajoista, jolloin mökillämme ei ollut minkäänlaista sähkövaloa. Kynttilänvalossa luin iltaisin Aku Ankkoja ja piirtelin paperinukkeja.

Toin mökille myös muutamia muita vanhoja esineitä, koska kotona niille ei ole sellaista paikkaa, että ne saisi esille: keltaisen Arabian teekannun, vanhan häämukin ja termoskannun. Tavaroiden joukossa on kirpparilta ostetuissa kehyksissä mökin rakentajien eli vanhempieni hääkuva. 

Seuraavassa päivityksessä kerron mökin ikkunoiden vaihdosta ja kattoremontista. Eli yksi osa lisää tulossa vielä kuitenkin mökin remontoinnista kertovaan sarjaan.

keskiviikko 25. elokuuta 2021

VANHOJEN KALUSTEIDEN UUSI ELÄMÄ

Rakastan vanhoja huonekaluja. Ne on yleensä tehty kestämään ja niihin voi liittyä kiinnostavia tarinoita. Huonokuntoisessakin kalusteessa voin nähdä aihion, josta voi hieman vaivaa näkemällä saada käyttökelpoisen ja kauniin kalusteen.

Pari vuotta sitten kunnostin vanhan lipaston, joka on alun perin kuulunut piakkoin 90-vuotta täyttävälle äidilleni, kun hän oli nuori nainen. Lipastolla on siis jo ikää. Minun käyttööni se päätyi jo 70-luvulla, kun olin lapsi. Lapsuuskodista muuttaessani vein lipaston mukanani.

Lipasto oli alun perin petsattu tummaksi. Isäni maalasi sen valkoiseksi, sen jälkeen punaiseksi ja sitten taas valkoiseksi. Opiskeluaikoinani maalasin lipaston ruskeaksi. Kun sitten muutimme nykyiseen taloomme ja talo pikkuhiljaa täyttyi lapsista ja tavaroista, lipasto päätyi vintille. Ruskea väri ei enää miellyttänyt eikä lipastolle ollut oikein käyttöäkään. Siellä se nökötti melkein parikymmentä vuotta, ennen kuin sain sen maalattua uudelleen. Tällä kertaa teinkin maalauksen sitten ”viimesen päälle”: poistin kaikki aiemmat maalikerrokset, paikkasin pahimmat koloset ja hioin lipaston huolellisesti. Maaliksi valikoitui Tikkurilan Helmi-kalustemaali ja sävy Tiffany (jota ei enää uudemmassa värikartassa valitettavasti ole). Vetimet löytyivät muistaakseni Tokmannilta tai Biltemasta.

Lopputulokseen olen ollut enemmän kuin tyytyväinen!

Tänä kesänä kunnostin 90-luvulla hankkimamme mäntypuisen lipaston sekä mäntyisen pirttiryhmän penkin.

Lipasto ostettiin aikoinaan kotiimme, mutta jo vuosia sitten se päätyi kesämökille. Sinne se saa toistaiseksi jäädäkin ja palvella siellä eteiskalusteena. Tämän pikkulipaston kunnostaminen oli melko helppo ja nopea projekti, sillä lakkaa oli vain ohuelti ja se oli nopeasti hiottavissa pois. Käsittelin hionnan jälkeen lipaston Maalarin Valkolakalla, jota sattui olemaan varastossa. Geelimäisen valkolakan levittäminen siveltimellä oli mielestäni hieman ikävää, mutta kun maalipinta oli kuivunut, se oli yllättävän tasainen ja kauniin kiiltävä.













                        Penkki puolestaan on osa ruokailuryhmää, jonka ostimme 90-luvulla silloiseen kämppäämme ja joka palveli meitä myös nykyisessä kodissamme silloin, kun lapset olivat pieniä. Kun mäntykalustebuumi meni ohitse, ruokailuryhmä kulkeutui mökille, perinteiseen suomalaiseen tapaan. Mökillehän ne kaikki vanhat kalusteet joutavat! (No eivät oikeasti). Pöytä ja penkit olivat lasten ja koirien jäljiltä todella naarmuiset. Meillähän oli lasten ollessa pieniä kaksi sekarotuista koiraa, joista toisella oli paha tapa kipaista penkille ja penkiltä pöydälle aina kun isäntäväen silmä vältti. Pöydältä hävisivät eväät parempiin suihin, kerran hävisi jopa pussillinen nappeja, jotka olin ostanut ompelutyötäni varten 😊. Ja joka kerta, kun pöydälle noustiin, jäi siitä pehmeään mäntypuuhun muisto…



















Penkin kunnostaminen oli aika hidasta, sillä lakkaa oli vedelty todella paksu kerros ja penkissä oli lisäksi yllättävän monta osaa, jotka piti käsitellä. Maalasin penkin vaaleansiniseksi Teknoksen Futura Aqua 20-huonekalumaalilla, sävy T1469. Tämä maali oli puolihimmeää, jälkeenpäin ajateltuna kiiltävä olisi ollut parempi vaihtoehto, mutta mennäänpäs nyt tällä, mikä tuli valittua. Maalin sävyn valitsin niin, että se sointuu yhteen pukuhuoneeseen tulevan seinävaatteen ja ikkunaan tulevan virkatun kapan väreihin.

Aika tyytyväinen olen tähänkin kalusteeseen. Se jäi hieman harmittamaan, että en valinnut kiiltävää maalia, mutta aina ei voi onnistua ihan kybällä.




















Uusia kunnostusprojektejakin on odottamassa! Muutamia vuosia sitten pelastin mökiltä isäni 50-luvulla hankkiman pienen nojatuolin. Tuoli oli jo vaarassa päätyä kaatopaikalle, kun yhtäkkiä päätinkin, että en halua luopua siitä. Vein homeelta haisevan tuolin kotiin, jossa poistin siitä vanhan, löyhkäävän verhoilun. Nyt tuoli odottaa jalkojen ja käsinojien hiomista ja uudelleen verhoilua. Otin onneksi purkuvaiheesta kuvia, muuten tuolin verhoilu näin muutama vuosi purkuhomman jälkeen tuskin ihan kivutta onnistuisi… Vanha verhoilukin on tallessa, koska käytän sitä kaavana uutta verhoilua tehdessäni. En ole ikinä verhoillut nojatuolia, joten saapa nähdä, millainen on tämän projektin lopputulos.

Appivanhempieni vintillä minua odottaa vanha emännänkaappi, joka on tällä hetkellä kirkkaan punainen, tosin osaksi jo hiottu. Kaapille on jo paikka katsottuna ja kunnostan sen heti, kun aikaa liikenee ja autotallista vapautuu kunnostusprojektille tilaa.

Kaikkia vanhoja huonekaluja ei tarvitse kunnostaa. Osa on kauniita ihan sellaisenaan, ajan hampaan patinoimina.

perjantai 20. elokuuta 2021

VUODENAIKOJEN VÄRIT, OSA I: kesä

Luonnosta löytyy värejä joka lähtöön ja luonto on inspiroinut ja inspiroi myös suunnittelijoita. Maan- ja luonnonläheiset värit ovat kaikille tuttuja käsitteitä ja moni sanoo suosivansa nimenomaan näitä värejä sisustamisessa. Luontoa hyödynnetään myös sisustustuotteiden ja rakennustarvikkeiden mainonnassa: esimerkiksi värikartoissa voi usein nähdä eri värisävyt luontoaihein nimettyinä: kaarna, usva, sammal, pilvi, mustaherukka, salvia… Näiden värikarttojen sävyt ovat usein vihertäviä, harmaita, harmaansinisiä, ruskeita, luonnonvalkoisia. Luonnonläheisin värein sisustamista mainostetaan trendikkäänä ja mainoksiin liitetään runsain mitoin mielikuvia, jotka johtavat lukijan luonnon äärelle.

Esimerkiksi Virtasen Neljän Öljyn maalia (kuva poimittu netistä), jota aiomme käyttää mökkimme ulkomaalauksessa (meillä on kokeiltavana värisävy nimeltä Kuutsalo), on saatavana valmistajan mukaan ”saariston väreissä”. Vastaavia esimerkkejä luonnon inspiroimista värikartoista löytyy myös sisäväreihin liittyen ja mm. keittiökalustetoimittajilta. 

Monet, jotka toivovat sisustukseensa luonnon- tai maanläheisiä värejä, kaihtavat ajatusta kirkkaista väreistä. Luonnonläheisiksi väreiksi mielletään helposti vain erilaiset harmaat, beiget, harmaanvihreät ja -siniset sekä valkoisen sävyt ja musta. Kuitenkin luonnosta löytyy myös kirkkaita värejä. Tässä neljän jutun artikkelisarjassa pohdiskelen, kuinka vuodenajat vaikuttavat meitä ympäröivään värimaailmaan ja kuinka luonnossa esiintyvät värisävyt vaihtuvat vuodenaikojen vaihtuessa. Jätän lukijoille mietintämyssyyn myös ajatuksen siitä, ovatko luonnonläheiset värit kaikkialla samat? Voiko tässä olla maantieteellistä vaihtelua? Onhan maisema väreineen aivan erilainen esimerkiksi Afrikassa kuin täällä Skandinaviassa. Vai onko? Ovatko värit samoja, muuttuvatko vain niiden valtasuhteet? Onko käsite ”maanläheiset värit” vain tietyn yhteisön piirissä muodostunut nimitys tietylle väriryhmälle, onko tällä nimityksellä loppujen lopuksi mitään tekemistä maan tai luonnon kanssa? Mutta meneekö liian syvälliseksi tämä pohdinta? Tästä aiheestahan voisi joku taide- ja sisustusalan opiskelija tehdä vaikka opinnäytetyön! 

Artikkelisarjan ensimmäisessä osassa tutkiskelen kesän värisävyjä. Olen koonnut alla olevaan kuvaan valokuvia, joita olen tänä kesänä napsinut lähiluonnosta. Kuvakollaasiin olen lisäksi poiminut pieniin ympyröihin ottamissani kuvissa esiintyviä värisävyjä.



























Kuvat näyttävät ainakin minun silmääni hyvinkin värikkäiltä ja osittain värit jopa räikeiltä, jos ajattelee vaikkapa vasemmalla yläkuvassa lenteleviä oranssinvärisiä perhosia. Pieniä väripallukoita tarkasteltaessa kollaasista on kuitenkin helppo huomata, kuinka suurin osa näistä ns. kesän väreistä on hyvin hillittyjä. Joukossa on vain muutamia voimakkaampia värejä, esimerkiksi pinkki (pionista poimittu sävy) sekä jokunen kirkkaampi vihreä ja vaaleansininen. Suurin osa väreistä on murrettuja sinisiä, vihreitä ja ruskeita -juuri niitä sävyjä, joita usein kutsutaan maanläheisiksi väreiksi. Mutta: ainakin näin kesällä luonnosta löytyy kirkkaampia ja voimakkaampia värejä. 

Jos kuvissa esiintyvät sävyt voisi jaotella siten, että olisi mahdollista nähdä, kuinka monta prosenttia esimerkiksi kuvista poimittua oranssia kaikissa esitetyissä kuvissa (ja luonnossa) esiintyy, olisi tämä prosenttiosuus todennäköisesti aika pieni. Tämän voisi ehkä osoittaa myös tieteellisesti sopivan kuvankäsittelyohjelman avulla, tieteelliseen tutkimukseen tosin tarvittaisiin huomattavasti laajempi otos valokuvia, kuin mitä minulla tässä on esittää.

Huomioitava on myös se tosiseikka, että värit eivät digitaalisesti näytä välttämättä aivan samoilta kuin luonnossa. Myös se, kuinka ihminen näkee ja kokee erilaiset värisävyt, vaihtelee yksilöittäin.

Summa summarum: kesän värit ovat ottamieni kuvieni perusteella murrettuja vihreitä ja ruskeita, valkoisen sävyjä, erilaisia sinisiä ja harmaita, joukossa ripaus vaaleanpunaista, okrankeltaista, pinkkiä ja oranssia. Kirkkaita värejä löytyy, mutta suurin osa väreistä on hillitympiä. 

Haluaisitko sinä kotiisi värimaailmaltaan kesänläheisen sisustuksen? Minulle sopisi -tuota pinkkiä lukuun ottamatta 😊. Tai ehkäpä sekin menisi, vaikka leikkokukkakimpussa.