Sivun näyttöjä yhteensä

torstai 2. helmikuuta 2023

VAATEKAAPIT SIISTIKSI

Raivausinto jatkuu, koska tavaraa on edelleenkin liikaa tiloihin nähden. Nuoriso ei mielellään päästä minua tonkimaan nurkkiaan, mutta pojan vaatekaapin sain otettua työn alle.

Pojan pieni kaappi pursuili vaatteita ja sekalaista tavaraa. Puhtaita vaatteita oli mahdotonta enää sulloa kaappiin ja puolipitoiset lojuivat pojan sohvalla. Yhdessä pojan kanssa kävimme vaatteet läpi ja uskokaa tai älkää, kaapista lähti kaksi muovikassillista vaatteita kierrätykseen!!! Pari tavarahyllyä on vielä raivaamatta, mutta jonain päivänä vielä nekin syynätään...

Kaiken muun lisäksi kaapissa lattiatasolla oli vanha lelulaatikko, joka oli täynnä epämääräistä, sekalaista sälää. Kävimme läpi myös sen. Suurin osa laatikossa olleesta tavarasta oli roskaa! Rikkinäistä elektroniikkaa, vanhoja koulukirjoja ja monisteita, toimimattomia tussikyniä, muutama rikkinäinen silmälasikotelo, puhelinten kuoria, nuhruisia kynäpenaaleja... Lajittelin tavarat ja ne on nyt kierrätetty. Käyttöön tai jatkojalostukseen jäi laatikon sisällöstä vain noin 1/5. Kylläpä kannatti tätäkin laatikkoa pyöritellä kaapissa vuosikaudet, voi hyvänen aika sentään... Raivaaminen kannattaa!


Alla vielä kuva pojan vaatehyllyistä ennen raivausta ja sen jälkeen. HUOM! En ole mestari vaatteiden viikkaamisessa, tiedän, että vaatteet voisivat olla hyllyillä siistimminkin... Mutta pointti tässä on se, kuinka paljon tilaa hyllyille tuli lisää raivaamisen jälkeen. Romulaatikkokin päätyi tyhjänä vintille, kaappiin saatiin säilöön kenkälaatikoita (tyhjiä), jotka poikani jostain syystä (jota en ymmärrä) haluaa säilyttää. Ovatpahan nekin pois huoneen nurkasta pyörimästä, siivousta ovat hankaloittaneet.

Järjestelin myös makuuhuoneemme ison peiliovikaapiston. Maestron vaatteisiin en koskenut, mutta kaiken muun pistin uuteen uskoon. Koska omat vaatteeni olivat hyllyillä sikin sokin, enkä ikinä löytänyt juuri sitä vaatetta, jota olin etsimässä, ostin koreja ja lajittelin vaatteet niihin. Toimii! Samalla tuli käytyä vaatevarasto läpi. Kierrätykseen lähti kassillinen vaatteita sekä lisäksi pieni määrä sisustustekstiilejä. Säilytykseen jääviä lankoja, verhoja ym. varten ostin muovilaatikoita, jotka ovat mitoiltaan paremmin kaappiin sopivia kuin aiemmin käytössä olleet - hukkatilaa jää vähemmän.

Tavaroiden järjestys kaapissa ei ollut toimiva, joten muutin sitäkin. Tavaraa on edelleen liikaa, mutta tavarat ovat nyt minun kannaltani järkevämmässä järjestyksessä kuin aiemmin. 

Kaapin tilojen 100% hyödyntäminen vaatisi hyllyjen siirtoa ja mahdollisesti uusien korivaunujen hankintaa - ja tavaroiden karsintaa edelleen. Tämä olisi vaatinut panostusta myös Maestrolta, mutta hänellä ei ollut nyt sellaiseen aikaa muiden projektien vuoksi. Nämä minun tekemäni pienet uudistukset helpottavat kuitenkin meidän arkea ja isomman uudistuksen teemme sitten, kun olemme talossamme kahden. Siinä vaiheessa on helpompi hahmottaa, mitä ja millaisia säilytysratkaisuja tarvitsemme ja kuinka paljon.




Pölymuija toivottelee täältä tavarapaljouden keskeltä raivausintoa sinullekin! Tavaraa saa olla, mutta aika ajoin on fiksua käydä tavarat läpi ja laittaa pois ne, joille ei ole enää käyttöä.

maanantai 30. tammikuuta 2023

NORSUJA ETEISEEN

Pyrin välttämään heräteostoksia, mutta kun näin paikallisen Tokmannin alelaarissa norsukuvioisen kaitaliinan, joka oli 30% alennuksessa, niin pakkohan se oli ostaa! Maestro ihmetteli, miksi ostan "laudeliinan", kun meillähän on niitä jo riittävästi... No, kyseessä ei siis ollut laudeliina vaan kaitaliina, joka päätyi eteiseen senkin päälle. Pidän norsu-aiheesta tekstiileissä. Meillä vilahtelee norsuja pussilakanoissa ja pyyhkeissäkin. 

Uusi kaitaliina norsuineen sointuu kivasti eteisen väreihin. 



Senkin päällä komeileva iso kuparihevonen on tyttären tekemä kirpputorilöytö. Keräilen pienimuotoisesti hevosfiguureja, heppatyttö kun olen. Pöytälampun ostin jo kymmenisen vuotta sitten, pidin sen muotokielestä, enkä ole vieläkään siihen kyllästynyt . 

Lisääntynyt valo ja lähestyvä kevät on tuonut energiaa ja intoa, myös sisustusprojekteihin. Talviunet on nyt nukuttu! Talviset asetelmat, verhot ja koriste-esineet joutavat kaappiin ja tilalle laitellaan keväisempää. Pidän leikkokukista, kimppu tulppaaneja sopisi kivasti tuohon peilin eteen... Tulppaaneja voisi ostaa myös keittiöön. Ihanaa, kun voi jo tuulessa haistaa lähestyvän kevään ja kuulla lintujen laulua! 

Mahtavaa viikkoa, juuri sinulle!

 

maanantai 23. tammikuuta 2023

VANHAN TUOLIN UUSI ELÄMÄ

Lähes neljä vuotta sitten raahasin kesämökiltä kotiin isän vanhan, 50-luvulta peräisin olevan tuolin. Tuolin verhoilu oli rikki ja istuinosa lässähtänyt niin pahoin, että jouset painoivat istuessa ahteria. Lisäksi tuoli haisi aivan järkyttävästi homeelle. Tuoli oli jo menossa kaatopaikkakuormaan, kun yhtäkkiä päätinkin viedä sen kotiin ja katsoa, voisiko sille tehdä jotain.

Tuolin purkaminen oli nopeasti tehty. Oli kiinnostavaa nähdä vanhat täytteet ja ylipäätänsä se, miten tuoli oli rakennettu. Käsityötähän se oli, käsityön leima näkyi selvästi kaikessa. Esimerkiksi käsinojat olivat hieman eri korkeudella toisiinsa nähden. Nämä tällaiset pikkuvirheet ovat kuitenkin pikkujuttuja vanhassa huonekalussa, johon liittyy vahva tunnearvo.

En ole koskaan verhoillut tuolia, joten kunnostin tuolin yhteistyössä Maestron kanssa. Maestro tarkisti tuolin rakenteen ja teki muutamia vahvistuksia, jotta runko pysyy kasassa. Sen jälkeen minä hioin ja lakkasin tuolin jalat ja käsinojat. Homeenhajun saimme tuulettamalla pois tuolin rungosta. Kankaisiin haju jäi, mutta ne piti hajusta huolimatta säästää kaavoiksi uuden kankaan leikkaamista varten. Onneksi on autotalli, jossa voi säilöä haiseviakin juttuja... Vanhat pehmusteet sen sijaan lensivät roskikseen. Tuolin jouset olivat hyvässä kunnossa, joten niille emme tehneet mitään.



Sen jälkeen menikin sitten vuosi tai pari, ennen kuin sain ostettua tuoliin mieleisen verhoilukankaan! Sellainen löytyi sattumalta Eurokankaan palalaarista. Pala maksoi noin 30 euroa. Kun kangas oli hankittu, oli intoa ryhtyä puuhaamaan tuoliin pehmusteita. Maestro on rakennellut ja verhoillut autonpenkkejä, joten hyödynsin pehmusteasiassa hänen osaamistaan. Emme lähteneet rakentamaan tuoliin alkuperäisen kaltaisia pehmusteita heinästä ym., heinäallergisia kun olemme. Muutenkin tuntui yksinkertaisemmalta tehdä pehmusteet vaahtomuovista, varsinkin kun sitä löytyi kotoa. Kun pehmusteet oli leikattu, menikin taas sitten aikaa, ennen kuin sain tartuttua taas toimeen... Joskus projektit ovat pitkissä kantimissa!

Viikonloppuna sitten viimein innostuin leikkaamaan ja ompelemaan verhoilukankaat ja tuoli valmistui eilen. Eihän se virheetön ole, mutta olen kuitenkin hyvin tyytyväinen lopputulokseen. Kankaat kiinnitettiin pääosin niiteillä, alkuperäinen verhoilu oli kiinnitetty nauloin. Istuinosan kappaleet ompelin toisiinsa koneella. Selkänojan takakankaan ompelin kiinni käsin, siinä meni useita tunteja.

Alla ennen ja jälkeen -kuvia. Mitäs tykkäätte lopputuloksesta?



Tuoli on nyt ehjä ja mukava istua. Se ei myöskään enää haise homeelle eikä siten vähennä asumisviihtyvyyttä. Mielestäni tuoli on myös kaunis katsella. Ja ennen kaikkea - se on muisto isästäni. Mukavaa alkavaa viikkoa!

torstai 19. tammikuuta 2023

KIERRÄTTÄMISEN VAIKEUS

Maailma on tavaraa täynnä. Niin täynnä, että vaikka kuinka haluaisi itselleen tarpeetonta tavaraa kierrättää, se ei aina onnistu. Tavara ei liiku, vaikka ilmaiseksi sen antaisi.

Erityisen hankalia ovat kirjat. Omaa ja perheeni asumisviihtyvyyttä lisätäkseni olen käynyt läpi perheemme kirjoja ja löytänyt parikymmentä teosta, joita emme itse enää tarvitse. No, eipä niitä kukaan muukaan tunnu tarvitsevan... Tietokirjoja varsinkaan, koska lähes kaikki tieto (olipa se sitten oikeaa tai väärää) löytyy nykyään internetistä. Ostajia ei löydy, vaikka kirjalle laittaisi hintaa vain muutamia euroja. Pari puutarha-aiheista kirjaa sain tosin myytyä viidellä eurolla ja muutama taidekirja löysi uuden kodin naapurista, jossa vuosien jälkeen aloitellaan akvarellimaalausta uudelleen. Taidekirjat annoin ilmaiseksi pois. Läjän sisustus- ja askartelukirjoja sain myös pois nurkista lahjoittamalla ne ilmaiseksi, näille oli jopa useampia ottajia - kysyntää alkoi olla heti, kun ilmoitin lahjoittavani kirjat. Viisi euroa/kirja oli ilmeisesti liikaa pyydetty.  

Edelleen poistoon meneviä kirjoja riittää. Olen aina ollut kirjojen ystävä ja ajatus siitä, että joudun mahdollisesti heittämään täysin ehjiä kirjoja paperinkeräykseen, tuntuu äärimmäisen pahalta. Ystäväni ehdotti, että otan turhat kirjat askartelukäyttöön ja näin sitten ehkä teenkin, jos muuta järkevää vaihtoehtoa ei ole.

Vaatteet ovat myös hankalia kierrätettäviä. Tori.fi:ssä on turha edes yrittää myydä vaatteita, kysyntää ei ole. Meille tarpeettomat vaatteet päätyvät vaatekeräyskonttiin ja/tai ystävien ja sukulaisten lapsille. Rikkinäiset leikkelen matonkuteiksi, jos materiaali on sopivaa. Pelastan rikkinäisistä vaatteista myös napit ja ehjät vetoketjut.


Käytetyn tavaran myyntiin ja lahjoittamiseen liittyy muitakin hankaluuksia kuin se, että tavarasta ei olla kiinnostuneita. En lakkaa ihmettelemästä sitä, että joku ilmaisee kiinnostuksensa tarjolla olevaan tavaraan, lupaa tulla noutamaan eikä sitten koskaan tulekaan. Näin on tässä viikon sisällä käynyt jo useamman kerran! Ilmoitin lahjoittavani pois lasten suksisauvat ja eräs henkilö olikin niistä kiinnostunut. Sovin hänen kanssaan noutoajan peräti kolme kertaa - eikä tämä henkilö ikinä ilmaantunut paikalle. Siis mitä ihmettä? Jos ei pääse tulemaan sovittuna aikana, siitä voisi ilmoittaa... Ja mielellään etukäteen. Ei ole kiva odotella tavaran noutajaa turhaan, onhan ihmisellä muutakin tekemistä. Koomista on se, että seuraavakin henkilö, joka oli näistä samoista sauvoista kiinnostunut, jätti tulematta - hän ei löytänyt perille, vaikka emme todellakaan asu missään korvessa ja talon seinässä on kahdessakin kohtaa talon numero. Mielessä on jo käynyt noiden sauvojen osalta se, että taitaa olla helpointa viskata ne roska-astiaan... Mutta jospa kolmas kerta toden sanoisi.

Näistä kokemuksista huolimatta aion jatkaa kierrättämistä. En vain pysty heittämään käyttökelpoista tavaraa roskikseen. 

maanantai 16. tammikuuta 2023

KIRPPISLÖYTÖJÄ SISUSTUKSEEN

Käyn harvakseltaan kirppareilla ja vielä harvemmin teen hyviä kirppislöytöjä, mutta viime viikolla onnisti. Löysin olohuoneemme värimaailmaan sopivat koristetyynynpäälliset, jotka maksoivat vain 3,5 euroa/kpl. Nämä otin heti käyttöön ja hyväksi havaitsin. Eikä Ansku-koirakaan vastustellut uusien päällisten käyttöönottoa.


Etsinnässä oli tosin oli aivan muuta kuin sisustustekstiilejä. Olen kaivannut alakerran WC:hen lisää säilytystilaa. Vaikka WC on pieni, sinne mahtuisi seinälle pieni nurkkahylly. Sopivaa ei ole löytynyt kaupoista eikä sellaista löytynyt kirppareiltakaan. Sen sijaan löysin tyynynpäällisten lisäksi tummiin kalusteisiimme sopivan valokuvakehyksen (takorautaa/puuta). Tälle ei vielä ole paikkaa ja voi olla, että se päätyy kesämökille. Katsotaan nyt... Tyttärelle bongasin syntymäpäivälahjaksi 2 kpl LasiRuusun sydämen muotoisia tuikkualustoja. Näitä voisin keräillä itsellenikin, ihastuin näihin kovasti!


Vaikka olen viime viikkoina pyrkinyt pääsemään eroon ylimääräisestä tavarasta ja kantanut kassitolkulla mm. vaatteita ja sisustustekstiilejä kierrätykseen, en ole harmissani, että "sorruin" näihin edullisiin kirppisostoksiin. 

Mukavaa alkavaa viikkoa!

tiistai 10. tammikuuta 2023

KOKEILUSSA POURING FLUID

Törmäsin Lidlissä settiin, jossa oli kolme tuubia akryylivärejä + pouring fluid-pullo. Ostin, koska olen jo pitkään halunnut kokeilla kaatotekniikkaa. Paketissa oli ohjeet, mutta niitä noudattamalla sain aikaiseksi pelkkää sotkua. Lopulta toimin näin:

1) Puristin kolmeen eri mukiin akryyliväriä (kuhunkin eri väriä) ja lisäsin pouring fluidia sen verran, että väristä tuli juoksevaa. Fluidia piti lisätä todella reilusti, että pääsin haluamaani juoksevuusasteeseen! Väri olisi voinut olla vieläkin ohuempaa, kuin mitä se oli alla olevissa töissä.

2) Maalasin pohjakankaille taustavärin normaalisti akryylivärejä ja sivellintä käyttäen.

3) Kaadoin kustakin mukista väriliuoksen kankaalle. En kipannut kaikkea väriä yhteen kohtaan, vaan ripottelin sitä sinne tänne pitkin pohjakangasta.

4) Kallistelin pohjakangasta ja annoin värien juosta kankaalla ja sekoittua. Tarvittaessa lisäsin värejä.

Näin toimien sain tehtyä neljä maalausta, sen jälkeen fluid-pullo olikin tyhjä. Alla lopputulokset:


Annoin töiden kuivahtaa reilun vuorokauden ja sen jälkeen viimeistelin reunat ja signeerasin työt. Väri + fluid kuivui nopeasti ja lopputulos on muovimaisen kiiltävä ja kolmiulotteinen.

Tällä tekniikalla oli mielenkiintoista tehdä abstrakteja sisustustauluja. Aion ostaa lisää pouring fluidia ja jatkaa kokeiluja. Jatkossa tosin aion ohentaa akryylivärejä ensin vedellä ja lisätä fluidia vasta sen jälkeen, koska fluidia kuluu muuten turhan runsaasti. Olisi mieleniintoista kokeilla myös silikonin käyttöä töissä!

Oletko sinä kokeillut tätä tekniikkaa? Mitä pidät näistä minun kokeiluistani? Ainakin yksi näistä töistä tulee päätymään omalle seinälle, kunhan saan viriteltyä tauluun ripustimen. Ja taidekokeilut jatkuvat...

 

keskiviikko 4. tammikuuta 2023

RAIVAUSRIENTO KÄYNNISSÄ

Osallistun tällä viikolla Laura Holmströmin miniraivausrientoon, jossa poistetaan viikon ajan 10 tavaraa/pvä.

Poistoon on lähtenyt kolmen päivän aikana mm. seuraavia asioita:

- toistakymmentä purkillista vanhentuneita lääkkeitä ja kemikaaleja
- koppuraksi kuivunut pensseli, paperikasseja, maalitahrainen lasipurkki ja askarteluja varten jemmattuja juttuja, joita tuskin ikinä tulen käyttämään, koska materiaalia kertyy koko ajan lisää muutenkin
- maalitahrainen T-paita, henkselit, pohjasta läpinäkyviksi hiutuneet sukat ja löpsähtäneitä rintsikoita, joita ei enää kehtaa käyttää
- satulahuopa, jonka meinasin laittaa myyntiin, mutta jonka huomasinkin olevan sen verran rikkinäinen ja kulunut, että se ei kelpaa myytäväksi


Osa tavaroista on kierrätettävissä, esim. noita henkseleitä ajattelin tarjota kummitytölle ja lääkkeet, lasi, pahvit ja paperit päätyvät omiin keräysastioihinsa. Loput menevät kaatopaikalle.

Tässä kolmen päivän aikana olen huomannut, että on yllättävän helppoa löytää kotoa tavaraa, jota ei tarvitse. Eikä raivaaminen tunnu raskaalta, kun ottaa yhden hyllyn tai laatikon kerrallaan käsittelyyn. Tahti 10 tavaraa/pvä ei kuormita liikaa ja luulenpa, että jatkan tätä raivausrientoa vielä tämän viikon jälkeenkin... Nuorison huoneista löytyy varmasti poistoon laitettavaa helposti 10-30 tavaraa/pvä ja omissakin kaapeissa on vielä koluamista. Samalla tulee järjesteltyä säilytystiloja ja tehtyä kevätsiivousta, pikku hiljaa...

Vielä ehdit sinäkin mukaan raivausrientoon, jos et ole jo mukana!