ETEISEN JA PORTAIKON PÄIVITYS

Keväällä oli vauhti päällä. WC-remontin jälkeen innostuin maalaamaan eteisen, yläkerran portaikon ja yläkerran tasanteen, niin seinät kuin katotkin. Katot maalasin Nyansin sävyllä white. Maalia oli kotona valmiiksi jemmassa, sitä jäi äitini asunnon remontista. Koska portaikossa on korkeaa tilaa enkä omista porraspukkia, maalasin samalla sävyllä myös portaikon seinät. Portaikon beigen värinen, jo likaantunut, köysikaide uusittiin mustaan. Myös verhotangot uusittiin.

Muutamat ikkunalistat olivat saaneet sen verran kipeää koirien kynsistä, että kittasin ja maalasin ne uudelleen. Maalina käytin Helmi Listavalkoista.

Nurkkauksen portaikon alapäästä tapetoin mustavalkoisella tapetilla. Tapetti oli poistomyynnissä, euron/rulla. Yhden seinän eteisestä tapetoin palmukuvioisella tapetilla, jota sain yhden rullan ilmaiseksi työharjoittelupaikasta. Tuo tapetti saattaa jossain vaiheessa vaihtua toiseen. 

Alla kuvia portaikon alkupäästä. Mustavalkoinen tapetti tuo mukavasti säpinää aiemmin yksiväriseen tilaan. Seinäthän oli aiemmin maalattu Tikkurilan parmesan-sävyllä ja varsinkin porraskäytävän seinät olivat erittäin likaiset ja pinttyneet. Valkoinen maali raikasti portaikkoa hurjasti.

Alla kuva lahjoitustapetista. Tapetti ei ole edukseen joulukoristeiden taustalla, muina aikoina se toimii aika kivasti. Saatan silti kyllästyä jossain vaiheessa tuohon vaaleanpunaiseen väriin, se ei ole suosikkejani. Yhdelle seinälle tapetin vaihto on onneksi nopea tehdä.

Alla vielä kuva keittiöstä eteiseen. Pienissä neliöissä on värimallit seinien sävyistä ennen ja jälkeen, koska kuvissa sävyt eivät tule kunnolla esille.

Suunnittelin ja toteutin koko rempan yksin. Tässä postauksessa esiteltyjen tapettien hinta oli yhteensä kolme euroa. Nyansin valkoista maalia jouduin ostamaan lisää, siihen upposi noin 45 euroa. Sävyn elegance menekki oli noin 3 litraa (yksi purkki ei siis riittänyt), hintaa tälle maalille tuli noin 40 euroa. Verhotankoja ostimme kolme, niiden hintaa en muista. Jonkin verran toki kului myös kittiä, hiomapaperia, teippejä ja pahvia suojauksiin jne. Silti kutsuisin tätä remonttia erittäin edulliseksi. Vaikka en valmistuttuani maalariksi saisi ikinä alan töitä, ei koulunkäynti ole mennyt hukkaan; voin hyödyntää oppimaani kotona.

Yläkerran tasanteen remppa on vielä kesken, sieltä puuttuu sekä ovi- että lattialistoja. Laitan siitä kuvia myöhemmin.

KELLARIN PORTAIKKO

Remontoimme talomme kellarikerrokseen menevän portaikon ensimmäisen kerran muistaakseni joskus 90-luvulla. Käytävän kattoon jätettiin tuolloin alkuperäinen sormipaneeli, tosin se maalattiin valkoiseksi. Seiniin laitettiin kipsilevyt ja ne maalattiin kirkkaan keltaisiksi. Kuluneet puuportaat ehostimme kirsikanvärisellä laminaatilla.

Vuosien saatossa pinta kuin pinta nuhjaantuu ja alkaa huutaa ehostamista. Näin kävi kellarin portaikollekin. Keltainen maali menetti loistonsa ja kattoon vedetty maali alkoi rapista pois.

Kyllähän se tympäisi ja pitkään. Pari vuotta sitten saimme viimein portaikon remontoitua ja olen ollut siihen nyt tyytyväinen. Poistimme tuolloin katosta sormipaneelin ja laitoimme tilalle leveämpää paneelia, samaa tyyliä, kuin mitä keittiössämme on. Ulkoseinä tapetoitiin pyyhittävällä tapetilla (vinyylitapetti) ja toinen seinä maalattiin vaaleansiniharmaaksi (maalin ostimme muistaakseni Biltemasta tai Rustasta, sävyä en enää muista). 

Samalla korjasimme portaikon yläpäässä olevan siivouskomeron oviaukon siistiksi. Siivouskomeron ovena toimi aikoinaan jonkinlainen haitariliukuovi, joka muutaman käyttövuoden jälkeen meni rikki. Remontin yhteydessä oviaukkoon laitettiin maalatun seinän sävyyn sopiva harmaa verho. Siivouskomeron vieressä on sähkökaappi, jonka beigen värinen metalliovi maalattiin valkoiseksi.

Erikoisuuksina portaikossa ovat köydestä tehty kaide ja seinävalaisimet, jotka ovat ulkovalaisimia. Mukavasti ne kuitenkin istuvat myös sisätiloihin. Valo ei ole kirkas, mutta riittävä.

Seinien alaosat (tiiltä) on rapattu aiemman remontin yhteydessä ja ne jätettiin hyväkuntoisina ennalleen. Väri on kermankeltainen, mutta sen verran vaalea, että se sointuu hyvin yhteen uusien pintojen kanssa. Myös lattia sai jäädä hyväkuntoisena ennalleen.

Portaikon ainoat kalusteet ovat valkoinen penkki, jossa on säilytystilaa - säilytämme siellä muovi- ja kestokasseja - ja vanha vaaleanvihreä puuarkku, jonka pappani on tehnyt minulle, kun olin lapsi. Arkku ei näissä kuvissa nyt näy, sen sijaan otin kuvan vanhoista valokuvista, jotka asettelin seinälle portaikon alapäähän. Kuvissa on sukuani ja perhettäni, vanhin kuvista on otettu vuosien 1927-1931 välillä.

Syyspimeiden tultua virittelin portaikon ikkunaan kynttilälyhdyn. Poltan lyhdyssä ainoastaan patterituikkua, koska Maestron mielestä oikea tuikku olisi vaarallisen lähellä ikkunassa olevaa virkattua pitsikappaa. Ja tässä(kin) asiassa Maestro on varmasti aivan oikeassa. Paloturvallisuus edellä siis mennään!

Hyvää viikonloppua!