PIENIÄ SISUSTUSPROJEKTEJA

Kiireisen syksyn aikana olen onneksi hieman ehtinyt tuunailla äidiltä perittyjä pienkalusteita sekä ommella viime jouluna lahjaksi saamastani Pentikin kankaasta uudet verhot keittiöön.

Äidin vanhan jakkaran tuunaus oli ns. välipalaprojekti, jonka tein aika vauhdilla. Jakkaran jaloissa oleva valkoinen maali oli lohkeillut ja sen hiominen pois oli työlästä. Juolahti siinä hioessa mieleen, että entäpäs jos hionkin maalin pois vain osittain ja käsittelen näkyviin tulevan puhtaan puun puuvahalla -jämiä kun kotoa löytyi? 

Tuumasta toimeen, näin tein ja tuloksen näette kuvista. Jälkeenpäin ajateltuna olisin voinut hioa valkoista maalia pois enemmänkin, mutta laiskuus iski tämän asian kanssa. Onneksi jalkoja voi halutessaan hioa lisää ja lisätä puuvahakäsittelyä. Myös jakkaraan kotoa löytyneen verhoilukankaan vaihdan jossain välissä modernimpaan. Varta vasten en viitsi lähteä keskustaan Eurokankaaseen pientä verhoilukankaan palaa ostamaan, teen sen sitten, kun on asiaa keskustaan muutenkin.

Keittiön verhoista tuli kivat, vaikka niiden ompeleminen olikin yhtä tuskaa. Jostain syystä ompelukoneen alalanka teki aivan hirveää sotkua ja myttyä. Tikki näytti toiselta puolelta hyvältä, mutta toinen puoli oli aivan järkyttävää lankasyrttyä. Ei auttanut kuin purkaa ja tehdä uudelleen... Maestron koneelle suorittama puhdistus auttoi onneksi asiaa. Ostin ompelukoneeni pari vuotta sitten ja koko ajan sen kanssa on ollut jotain ongelmaa. Taisi tulla ostettua sekundavehje... No, kyllä sillä meikäläisen ompelut ompelee. Alla kuva verhoista:

Huomenna aloitan työharjoittelun! Koulussa on nyt 1,5 kk opiskeltu huonekalujen ja sisätilojen maalausta, tapetointia, tasoituksia, kittauksia ja hiontaa. Seuraavat 2 kk harjoittelen taitoja työelämässä. Ensi vuodelle on jo suunnitelmia, mutta en vielä tiedä, toteutuvatko ne. Kerron niistä sitten, jos asiat menevät toivomaani suuntaan. Vielä tämän vuoden loppuun saakka ainakin pystyn tekemään sisustussuunnittelu- ja remppakeikkaa Osuuskunta Verson kautta. Ensi vuodesta en vielä osaa sanoa.

Mukavaa marraskuuta kaikille!

UUSI TYÖHUONEEMME

Aloitin yläkerran tyhjentyneessä huoneessa remontin huhtikuussa ja viimein kesäkuun lopulla sain viimeisetkin sisustuselementit huoneessa paikoilleen. Uusi työtilamme palvelee meitä nyt Maestron etätyöpisteenä sekä harrastus- ja työtilana. Huoneessa on työpisteet meille molemmille, lukunurkkaus sekä runsaasti säilytystilaa. Ja kirsikkana kakun päällä, käynti parvekkeelle, jossa voi juoda vaikka päiväkahvit.

Remontti ja sisustaminen tehtiin pienellä budjetilla. Tapetit tilaan maksoivat 3 euroa/rulla, seinämaalia kului 3,6 l (sävy Tikkurilan "merisavu"). Lattia käsiteltiin Osmo Colorin öljyvahalla, sävy "tummatammi". Tilasimme öljyvahan ulkomailta, koska sieltä sen sai huomattavasti halvemmalla kuin Suomesta. Kattoon löysimme röpelöpinta-maalin edullisesti Lidlistä.

Sisustusteemana oli "tutkimusmatka" ja sen vuoksi huoneeseen on haalittu viidakko- ja matkusteluaiheisia elementtejä. Idea lähti verhoista ja tapetista. Sisustaminen tapahtui pääosin niillä esineillä ja huonekaluilla, mitä kotona oli jo valmiina. Ikkunaan ostin yhden verhon lisää ja työtuolien alle ostimme pelimatot suojaamaan lattiaa. Bilteman apinakuvioiset pelimatot olivat humoristinen ja aiheeseen sopiva valinta työtuolien alle. Elämässä pitää olla sekä väriä että huumoria, näin ajattelen! Lisäksi ostin ilmoitustaulun omaan työpisteeseeni maksettavia laskuja ym. varten. Kaikki muu sälä oli jo hankittuna, iso osa löytyi vintiltä.

Alla kuva lukunurkkauksesta kirjahyllyineen. Isän vanha tuoli, jonka olemme kunnostaneet, pääsi nyt hyötykäyttöön, samoin vintillä lojunut vanha valaisin, jonka olen saanut ylioppilaslahjaksi. Tyttären vanha pehmotiikeri pääsi pötköttelemään kirjahyllyn päälle seuranaan taulu, jonka olen maalannut 90-luvulla. Vintiltä löytynyt "aarre" tämäkin.

Maestron työpiste sijoitettiin parhaalle paikalle ikkunan alle. Tämä paikka olisi kelvannut minullekin, mutta nyt sen sai mies, koska hän tekee leipätyötään etänä kotona päivittäin ja työtilan on silloin oltava viihtyisä ja valoisa. Myös Ansku-koira sai oman paikan, missä pötkötellä. 

Oman työpisteeni sijoittelussa oli tärkeää, että luonnonvalo ikkunasta tulee edes osittain vasemman käden puolelta. Näin siksi, että piirrän ja maalaan oikealla kädellä. Kun valo tulee vasemmalta, käsi ei ole varjostamassa työtä. 

Työpisteeni taakse sijoitin vanhan kirjoituspöydän kaapin ja laatikoston "lipastoksi". Koska pöytäpinta oli näissä kalusteissa todella ikävän kulunut, päällystin sen tapetilla. Lipasto on väliaikainen ratkaisu, sen tilalle on tulossa muuta, siitä sitten lisää myöhemmin! 

Tässä huoneessa on onneksi runsaasti säilytystilaa, sillä toinen päätyseinä on pelkkää kaapistoa. Liukuovien taakse mahtuvat kivuttomasti kaikki kankaani ja maalaustarvikkeeni ja paljon muutakin. Peiliovet tuovat valoisaan huoneeseen lisää valoa ja tilantuntua.

Alla vielä muutamia yksityiskohtia huoneesta. Keltaiset metallilaatikot ovat muistaakseni olleet leipälaatikoita, nyt niissä on ompelulankoja. Kultaköynnökset toivon jonakin päivänä kiemurtelevan huoneen seinämillä pitkänä köynnöksenä.

TAPETTI TAIPUU MONEEN

Tapettia voi hyödyntää muutoinkin kuin seinän pintamateriaalina. Sain koulusta ilmaiseksi tarpeettomia tapetteja ja niistä kauneimmasta otin pätkän ja kehystin eteisen seinälle kukkanurkkaukseen - se on sellainen paikka, johon on todella vaikeaa löytää pitkään silmää miellyttävää taulua..

Tapettitaulusta tuli kiva. Hyödynsin tapetin jämiä myös päällystämällä muutaman pahvilaatikon säilytysrasioiksi.

Aika kivat tuli näistäkin, täyttyvät tavaroilla aikanaan... Tytär on nyt muuttamassa kotoa pois, joten täällä on piakkoin kämppä hyrsky myrskyn ja tavarat saavat uusia paikkoja, kun pääsen remontoimaan ja sisustamaan tyttären huoneen uuteen uskoon. Silloin ovat nämäkin rasiat varmasti tarpeen.

Mutta vielä tapeteista; tapetti taipuu myös maalausalustaksi! Kotoa löytyi näytepätkä harmaankirjavaa vinyylitapettia. Kokeilin siihen öljypastelliliituja ja väri tarttui hyvin ja oli myös helppo levittää liukkaalla pinnalla. Alla kuva tapetista ennen kuin aloin piirrellä siihen.

Pienen piirtelyn myötä syntyi Auringonlasku, kokoa 40 x 40 cm. Taidanpa käyttää jatkossakin tapetteja maalausalustana, kun tulee sopivan värisiä vastaan!

PITSIÄ JA TUUNAILUJA

Pidän rouheasta sisustuksesta, mutta myös koristeellisuudesta. Vaikka en ole yltiöromanttisen sisustuksen ystävä, tykkään pitsiliinoista ja -verhoista. Erityisesti juuri niiden koristeellisuudesta. Aika paljon olen pitsiliinoja virkannut itsekin, verhoja myös, koska koristeellisuus viehättää.

Kevätauringon ensisäteiden pilkistellessä päätin vaihtaa olohuoneen tummat verhot valoisampiin. Kaivoin kaapista esille äidiltäni saamani valkoiset pitsiverhot ja ripustin ne olohuoneen ikkunoihin. Ikkunoita on kaksi ja verhot ovat keskenään erilaiset. Molemmat ovat kuitenkin valkoiset ja pitsikuvioiset, joten eriparisuus ei haittaa. Ei ainakaan omaa silmääni.

Nämä pitsiverhot ovat ainakin neljäkymmentä vuotta vanhat, sillä muistelen näiden olleen aikoinaan vanhempieni makuuhuoneen ikkunassa, silloin kun olin vielä nuori - ja siitä on kauan, kun olen vanhempieni luona asunut. Hyvin nämä verhot ovat kestäneet käyttöä ja pesua!

Lykkäsin palan pitsiä myös tuunaamaani kukkaruukkuun. Ruukku oli tavallinen valkoinen muoviruukku, aika tylsä ja vähän jo nuhruinenkin. Minulla sattui olemaan pienet määrät mustaa ja ruskeaa liitumaalia, sekoitin ne keskenään ja maalasin tällä mustanruskealla maalilla ruukun sekä myös vanhat, siniset taulunkehykset - vain päästäkseni maalista eroon. Koska kukkaruukku näytti yksivärisenä aika tylsältä, tuunailin sitä hieman lisää käyttämällä pitsiä, paljetteja ja helmiä. Alla tulos. Toinen tyhjä kukkaruukku on löytö SPR:n kirpputorilta. Viehätyin ruukun vanhanaikaiseen ilmeeseen. Viherkasvithan näihin pieniin ruukkuihin pitäisi vielä hankkia...

Alla kuva sinisistä kehyksistä, jotka myös maalasin. Laitoin kehyksiin maalaamani akvarellin. Kuvatessa valo hieman heijasteli kehyksen lasista, joten akvarelli ei aivan pääse kuvassa oikeuksiinsa. Tälle etsin jossain vaiheessa kotoa paikan, pidän tämän kuvan synkeästä tunnelmasta :).

Mutta vaikka synkeä akvarelli viehättää, mieleni ei ole lainkaan synkeä, päinvastoin! Opiskelu on ollut kiinnostavaa ja innostavaa. Vielä pari viikkoa harjoituksia koululla ja sen jälkeen alkaakin sitten työharjoittelu.

Hyvää viikonloppua!!!

MOSAIIKKIA

Koulussa on viimeisimmät viikot harjoiteltu lattian ja seinien laatoittamista. Koska onnekseni opin nopeasti eikä poissaolojakaan ole tullut, jäi minulle aikaa askarrella yhdelle laattaseinälle pieni mosaiikkikuvio.

Mosaiikin tekeminen on kiinnostanut jo pitkään ja nyt oli oivallinen tilaisuus kokeilla sitä! Leikkelin laatanjämistä laattaleikkurilla epämääräisen kokoisia valkoisia ja harmaita palasia ja kokosin niistä mosaiikin, jonka saumasin seuraavana päivänä harmaalla saumalaastilla.

Kun mosaiikki oli saumattu, piti odotella seuraavaan päivään että saan saumattua seinälaatat. Torstaina pääsin saumaaman nurkat silikonilla ja perjantaina tulikin sitten opettajan työlle antaman hyväksynnän jälkeen käsky purkaa kaikki pois ja levyttää harjoittelutila uudelleen panelointiharjoituksia varten.

Tuntuihan se hurjalta - ensin hikipäässä laatoitat ja saumaat ja sitten kun kaikki on valmista, pitää koko höskä pistää palasiksi ja kärrätä jätteisiin... Mutta näin se koulussa menee.

Siinä sorkkaraudan kanssa purkuhommissa heiluessani mietin, mitä teen mosaiikille - heitänkö jätelavalle vai säästänkö?

Päätin säästää mosaiikin. Opiskelutoverin avustuksella leikkasimme kuvion timanttisahalla irti laatoituksesta ja nyt mosaiikkilätkä on minulla kotona odottamassa jatkokäsittelyä. Ensin ajattelin tehdä siitä taulun, mutta sitten tuli mieleen, että voisihan siitä tehdä vaikka pöydän... Tätä ideaa lähden jossain vaiheessa toteuttamaan. Samalla kun saan kivan kalusteen, saan myös kivan muiston huoneistosaneeraus-koulutuksesta. Olen nimittäin viihtynyt siellä erittäin hyvin! Olen nauttinut jokaisesta hetkestä ja oppinut todella paljon uutta! Olen myös saanut työharjoittelupaikan, jossa toivoakseni opin vielä lisää!

 

Mosaiikin tekeminen oli yllättävän helppoa ja mukavaa. Näitä voisi tehdä enemmänkin, esimerkiksi kukkaruukkuja voisi päällystää mosaiikeilla. Kirppiksiltä löytynee materiaaleja tähänkin tarkoitukseen, luulisin. Tällä hetkellä koulu vie kuitenkin energiani siinä määrin, että en jaksa tehdä kotona juuri muuta kuin huilailla...

Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille!!!

KAAPPI SININEN

Pieni seinälle asennettava nurkkakaappi on nyt valmis ja siitä tuli vaaleansininen! Oveen laitoin Lidlistä ostamaani kontaktimuovin tyyppistä kangastarraa - en muista, mikä tämän tuotteen virallinen nimi oli :) Hyvin tarttui ja tuli siisti, vaikka kangas oli hiukan venyvää sorttia. Lasi oli aiemmin ovessa kiinni listoin, nyt se kiinnitettiin akryylimassalla.

Alla muutama kuva. Maalin sävy on alemmassa kuvassa vääristynyt vihertäväksi, yläkuvassa sävy näyttää siltä mikä se oikeasti on, eli vaaleansininen. 

On se vaan ihmeellistä, miten ison muutoksen pieni tippa maalia tekee!!! Kaapista tuli niin söpö, että en ole enää lainkaan varma siitä, haluanko viedä tämän kesämökille aittaan... Juuri nyt kaappi ei kotiin mahdu, mutta eteiseen on tulossa kesällä pieniä muutoksia, ehkä pienelle nurkkakaapille siinä yhteydessä löytyy tilaa... Aika näyttää.

Talviunet on nyt nukuttu, on hyvä draivi päällä. Olen saanut loppuun useampia keskeneräisiä töitä, mm. pitkään roikkuneita käsitöitä. Pää pursuaa ideoita ja odotan kovasti opintojen alkamista. Olen harjoitellut myös WordPress-ohjelman käyttöä ja jossain vaiheessa tässä keväällä saan ehkä julkaistua omat kotisivut Design Odeamalialle. 

Mahtavaa viikonloppua kaikille!!!

KAAPPIPROJEKTI

Vaikka eletään vasta helmikuuta, on minulla mielessä jo kesä ja kesän projektit kesämökillä!

Piirtelin viime syksynä mökillä olevasta aitasta 3D-kuvia ja tein aitan alakertaan suuntaa antavan sisustussuunnitelman. Aitta on tarkoitus sisustaa tyttären toiveen mukaisesti ns. mummola-tyyliin ja sisustamisessa käytetään mahdollisimman paljon jo olemassa olevaa tavaraa ja kierrätystavaroita.

Yksi aittaan tulevista esineistä on Maestron 8. luokalla rakentama mäntypuinen nurkkakaappi. Maestro itse oli sitä mieltä, että kaappi joutaa roskalavalle, mutta minä halusin säästää sen. Pienellä tuunauksella siitä saisi kivan kalusteen aittaan.

Viime viikolla otin kaapin käsittelyyn. Alla muutama kuva kaapista alkuperäisessä asussaan:

Kaappi on nyt hiottu ja maalattu -väriä en vielä paljasta. Ovessa ollut jääkukkamaali oli mennyt huonoon kuntoon, joten rapsuttelin/pesin sen pois. Tilalle tuli muuta. Tällä hetkellä kaappi on saranoiden kiinnitystä vaille valmis, joten piakkoin pääsen kuvaamaan lopputuloksen... Tähän postaukseen kuva ei vielä ehdi. Sanottakoon kuitenkin, että pienellä vaivalla kaapista tuli aivan toisen näköinen ja se tulee sopimaan aivan täydellisesti aittaan!

Sitten vielä uutinen: aloitan maanantaina koulun! Opiskelen kevään ajan (noin 4 kk) huoneistosaneerausta. Halusin täydentää osaamistani ja kehittää itseäni, hain koulutukseen ja pääsin. Aivan mahtavaa! Odotan innolla opintojen alkua. Tiedossa on teoriaa mm. asbesti- ja haitta-aineista, pölynhallinnasta työmaalla ja määrälaskennasta. Käytännössä tulemme harjoittelemaan laatoitusta (märkätilat), panelointia, maalausta, tapetointia... Olen niin innoissani tästä! Maalaushommiahan olen jo paljon tehnytkin, mutta muu remontointi on tapahtunut Maestron kanssa yhdessä ja hänen johdollaan. Tavoitteeni on tuon koulutuksen jälkeen päästä tekemään alan töitä ja henkilökohtaisella rintamalla tehdä mökin uuden huussin sisustustyöt loppuun. 

Jos kymmenen vuotta sitten joku olisi sanonut minulle, että vuonna 2023 olet sisustussuunnittelija ja lähdet opiskelemaan huoneistosaneerausta, en olisi uskonut kertojaa. Tulevaisuudennäkymät olivat silloin aivan toiset kuin nyt, samoin elämäntilanne. Tilanteet kuitenkin muuttuvat ja unelmatkin muuttavat muotoaan ja tarkentuvat. Tässä sitä nyt ollaan, taas uuden kynnyksellä ja intoa täynnä! Pienin askelin kuljen kohti unelmiani. 

JAKKARA nro 2

Koiramme pureskeleman jakkaran kunnostus tässä aiemmin onnistui sen verran mukavasti, että kunnostin toisenkin, samanlaisen jakkaran. Tämän jakkaran olen jo kerran kunnostanutkin, ruskealla kalkkimaalilla, joka alkoi kulua nopeasti pois niiltä pinnoilta, joihin kohdistui rasitetta. Koirakaan ei malttanut jättää kunnostettua jakkaraa rauhaan, joten hampaan jälkiä oli, kuten alla olevasta kuvasta näkyy.

Ennen uudelleen käsittelyä jakkarasta piti saada kaikki vanha maali pois, koska en voinut olla varma siitä, kuinka uusi maali kestäisi tuon kalkkimaalin päällä. 

Maalasin tämän jakkaran siniseksi, koska on tylsää, jos kaikki on vedetty samalla värillä. Sinistä maalia sattui onneksi olemaan vielä varastossa kesämökillä kunnostetun penkin käsittelyn jäljiltä. Istuimessa oleva kuva on askartelukartonkia, joka on kiinnitetty liimalakalla jakkaraan samaan tapaan kuin tein aiemminkin. Kuvassa jakkarasta puuttuu vielä lakkaus (tulee siis tuon kartongin päälle) ja huovat jalkojen alta.

Tässä ne nyt ovat, "jakkarasisarukset"! Samanlaiset, mutta kuitenkin erilaiset. Vähän niin kuin meidän lapset - samasta puusta veistettyjä, mutta kaikki kuitenkin yksilöitä.

Seuraavaksi pitäisi kunnostaa isän vanha tuoli... Kunnostustyö on jo aloitettu, nyt se jumittaa lähinnä siinä, että vanhoista verhoilukankaista pitäisi piirtää kaavat ja leikata uusi kangas - tätä vaihetta olen lykännyt epäonnistumisen pelossa. Toisaalta, verhoilukangas maksoi vain 30 euroa, joten jos nyt sattuisinkin leikkaamaan sen väärin, niin eipä tuossa suurta taloudellista tappiota tule. Mutta palaan tähän projektiin myöhemmin! Aurinkoista sunnuntain jatkoa kaikille!

PUULATIKOIDEN TUUNAUS

Noin vuosi sitten ostin  eteiseen edullisen hyllykön Minimanista ja hyllykköön pari puulaatikkoa saman kaupan valikoimista. Kaupassa vaaleat puulaatikot näyttivät hyvältä, mutta kotimme sisustukseen vaalea puu ei vaan kerta kaikkiaan istu. Vaaleat laatikot vaaleilla hyllyillä ovat näyttäneet valjuilta ja aneemisilta.

Kyse on hyvin pienestä asiasta, jonka kanssa olisin kyllä voinut elää, mutta koska viikonloppuna oli sopivasti aikaa, päätin ottaa laatikot käsittelyyn. Kaivelin varastosta vanhan Osmo Color-puuvahapurkin ja vahasin laatikot tummemmiksi. 

Levitin vahaa aluksi siveltimellä ja sen jälkeen hieroin sitä puuhun vaahtomuovinpalasella. Myös puuvillakangas soveltuu vahan levittämiseen ja hieromiseen. Kahden laatikon käsittelyyn meni aikaa noin puolisen tuntia, eikä sotkua tullut juuri lainkaan.

Lopputulos miellyttää ainakin minun silmääni.

Mutta mitäpä olette mieltä tuosta hyllyköstä? Tuli nimittäin mieleen, että pitäisikö nuo vaaleat hyllytkin käsitellä tummemmiksi... Hyllyissä on todennäköisesti ohut lakka pinnassa, joten puuvahalla niitä ei voi käsitellä ilman hiontaa. Pikatuunaus voisi onnistua kalkkimaalilla (varastossa saattaa olla sekä ruskeaa että mustaa kalkkimaalia, ellen väärin muista), ehkä se noissa hyllyissä kestäisi ja toisaalta ei haittaa, vaikka hyllyt näyttäisivätkin kuluneilta ja vanhoilta - sehän sopisi tämän vanhan talomme tunnelmaan.

Täytyypä jättää tämä asia hautumaan! Juuri nyt minulla on työn alla vanhan omakotitalon saunan suunnittelu, joten tuunailut ja askartelut saavat odottaa. Talvilomaviikolla on sitten taas aikaa puuhastella enemmän.

Mukavaa lumentäyteistä päivää! Ajakaa varovasti, aamulla ainakin ajokeli oli todella huono!