Marras- ja joulukuu ovat Suomessa tunnetusti pimeitä ja synkkiä kuukausia. Kynttilöitä onkin tullut polteltua paljon viime päivinä, ne tuovat sekä kaunista, pehmeää valoa että tunnelmaa.
Koska askartelu on kivaa eikä kynttilälyhtyjä koskaan ole mielestäni liikaa, tein kokeeksi pari kynttilälyhtyä tyhjiksi jääneistä lasipurkeista. Käytin näihin DIY-lasilyhtyihin 2 kpl lasipurkkeja, liimaa, erilaisia naruja ja nauhoja, paperia, liimalakkaa, rautalankaa, helmiä ja koristehiekkaa. Toinen lyhdyistä jää omaan käyttöön, toinen päätyi lahjapakettiin mukinalusen ja kasveilla värjätystä villalangasta neulottujen kämmekkäiden kanssa. Näitä voisi askarrella lisääkin - jos olisi purkkeja!
Vaikka sähköä on säästettävä, olemme silti uskaltautuneet virittämään jouluvaloja niin sisälle kuin uloskin. Valoa tarvitaan pimeyden keskelle! Maestro viritteli vilkkuvan, väriä vaihtavan valosarjan kaivolle ja lapset perinteisemmän kuistille. Mökiltä haimme kuistille lisäksi kuusen, johon laitoin samat valot ja koristeet kuin viime vuonnakin.
Näiden lisäksi kun laittelee vielä kynttilöitä lyhtyihin palamaan, niin kylläpä riittää valoa. Koko yötä emme toki valoja polttele, vaan sammutamme kaikki valot yöksi.
Tämä valoasiahan on hyvin kaksipiippuinen juttu. Toisaalta tarvitsemme valoa pimeyteen, sillä se lisää turvallisuutta. Valoisassa on helpompi kulkea ja toimia, kuin pimeässä. Ihmismieli jonoaa myös kauneutta, jota esimerkiksi tunnelmavaloin voidaan luoda. Toisaalta sähköä pitäisi säästää jo luonnonkin vuoksi. Sähkön tuottaminen kuluttaa luonnonvaroja, vaikka sitä tuotettaisiin miten. Lisäksi valokin voi olla saastetta, jos sitä on liikaa. Valosaaste häiritsee mm. monien yöeläinten toimimista, se on tutkittu juttu. Näiden asioiden ristitulessa koetan jotenkin sompailla ja kulkea kultaista keskitietä.
Mitä ajatuksia sinulla herää tunnelmavalojen käytöstä ja sähkön säästämisestä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun vierailit blogissani!