SOHVATYYNYT - HYÖDYKE VAI TURHAKE?

 Aika ajoin voi nähdä esimerkiksi televisiossa pyörivissä komediasarjoissa väännettävän vitsiä sohvatyynyistä ja niiden ylenpalttisesta runsaudesta. Sketseissä me naisihmiset haalimme sohvat ja sängyt niin täyteen röyhelöisiä ja monenkirjavia koristetyynyjä, että huonekalujen varsinainen käyttötarkoitus ei pääse toteutumaan tai ainakin hankaloituu - ainakin perheen miesväen mielestä.

Liika on toki aina liikaa. Kohtuus kaikessa, näin sanoo vanha sananlaskukin. Mutta pieni määrä sohvatyynyjä on ainakin meillä hyödyke, ei turhake. Tyynyjen päällä nojaillaan ja rötkötetään ja otetaan päiväunia. Ne toimivat mukavana päänalusena niin koiralle, miehelle, nuorille kuin vaimollekin. Usein tyynyistä on jopa kiistaa - onneksi niitä on makuuhuoneessa lisää!

Ja koska ainakin meillä myös koira kuratassuineen ja karvoineen tykkää köllötellä tyynyjen päällä, tarvitaan myös koristetyynyjen päällisiä useampia. Onhan niitä välillä pestäväkin.

Niinpä tässä taannoin sorruin taas kerran Eurokankaan palalaareilla ostamaan kangasta, josta ompelin olohuoneeseemme pari uutta koristetyynynpäällistä. 

Tämmöiset niistä tuli (älkää kiinnittäkö huomiota koirien nyöläämään ja kuluneeseen sohvaan...):

Mites teillä, ovatko koristetyynyt vain koristeena, vai käytetäänkö niitä myös?

Asumisviihtyvyyden kannalta tyynyt - sisustustekstiilit yleensäkin - tuovat tiloihin pehmeyttä ja visuaalisuutta ja vähentävät tilojen kaikua. Vaikka tyynyt olisivatkin vain koristeita, on niillä sellaisinakin siten käyttöarvoa. (Pöly)allergisen tosin kannattaa huomioida tekstiilien pölyäminen ja valita tyynyihin kankaita, jotka pölyävät mahdollisimman vähän. Palaan allergiaystävälliseen sisustukseen myöhemmin vain sille omistetun artikkelin muodossa.

Mukavaa loppuviikkoa!