TUNNELMAPALOJA

Päätimme työntäyteisen kesän viime viikonloppuna rentoon oleskeluun uuden ilmeen saaneella kesämökillä. Sauna, takkatuli, hieman punaviiniä ja hyvien ystävien seura... Siihen lisäksi syksyisen viileä sää tuulineen ja auringon kultaama luonto. Mitä parempaa voisi olla?

Takka lämmitti pienestä koostaan huolimatta mökin suloisen lämpimäksi, palella ei tarvinnut, vaikka ulkona ei paljon lämpöasteita ollutkaan.

Myös uusiutunut sauna ylitti kaikki odotukset! Vanha kiuas palveli hyvin yli viisikymmentä vuotta ja antoi ihanan pehmeät löylyt, mutta uusi kiuas ei jäänyt vanhalle kakkoseksi. Ja ne lauteet... Tukevat ja turvalliset, kauniit, miellyttävät istua. Saunan pehmeässä syleilyssä totisesti unhoittuivat arjen surut! Hetkeäkään en kadu, että kesä meni remontin parissa, kyllä kannatti!

Mökkiviikonloppu oli siis perin antoisa ja rentouttava, olisin voinut jäädä mökille pidemmäksikin aikaa, mutta velvollisuudet kutsuivat. Mutta uusiutunut mökki on nyt testattu ja hyväksi havaittu. Kaikenlaista pientä tekemistä mökillä vielä on, mutta suurimmat urakat ovat nyt onneksi takanapäin. 

Hieman on nyt kuitenkin tyhjä fiilis, suuren urakan jälkeen, kuten aina, kun jokin projekti on saatu päätökseen. Olo on levoton ja mieli velloo, ennen kuin rauhoittuu, sen jälkeen aivot alkavat taas raksuttaa ja kehitellä uutta. Vellomisvaihe on raivostuttava, vaikka kuuluukin luovaan toimintaan. Antaapa siis mielen velloa, minä odottelen tässä uutta mahdollisuutta päästä vielä tänä syksynä mökille edes yhdeksi yöksi...