PIENEN HIRSIMÖKIN REMONTOINTI JA SISUSTAMINEN, OSA IV

Juhannusjuhlat jäivät meiltä tänä vuonna väliin, sillä juhannus meni tuvan pintoja hioessa ja maalatessa. Alla kuvakollaasi tuvasta ja hiomisprosessista. 

Hionnan jälkeen pinnat imuroitiin ja lattia ja seinät suojattiin pahvilla / muovilla. Sen jälkeen oli vuorossa katon maalaaminen.

Pidän maalaushommista, mutta katon maalaaminen oli kyllä ikävää puuhaa!!! Muovitettu huone oli tukalan kuuma ja työasento ikävä. En ole kovin pitkä, mutta koska tupa on matala, vain 2100 mm, yletyin nippa nappa maalaamaan ilman jakkaraa. Silti työ oli hankalaa. Sain tärvättyä ensimmäisen maalikerroksen levittämiseen kolmisen tuntia. Sen jälkeen olin aivan uuvuksissa. Niska jumitti, hartioita särki ja silmän päällä sykki alkava migreeni. Toimistotyöntekijän kroppa ei sovellu näihin fyysisiin töihin ihan noin vaan... 

Katto piti maalata kahteen kertaan ja Maestro sai kunnian maalata toisen kerroksen, koska minä en jaksanut. Maestron huhkiessa minulle jäi kivasti aikaa uimiseen, koiran kanssa leikkimiseen ja puutarhan ja maisemien ihailuun. 

Työ tekijänsä palkitsee. Katosta tuli oikein hyvä. Totta kai tulos olisi ollut parempi, jos kattopaneelit olisi uusittu kokonaan. Sama juttu lattian kanssa. Sekä kattopaneelit että lattialankut ovat laadultaan vähän mitä sattuu, niissä on oksanreikiä ym. ja laudan raotkin ovat paikoin leveämpiä, paikoin kapeampia. Halusin kuitenkin säilyttää mökillä niin paljon vanhaa, kuin se järkevästi ajatellen on mahdollista. Käytännön syistä ja turvallisuuden vuoksi mm. ikkunat, keittiö, piiput, kiuas ym. uusitaan. Mutta kattojen ja lattioiden uusiminen ei mielestäni ollut tarpeellista. Pelkkä maali riitti tässä kohteessa näiden pintojen raikastamiseen.

Eilen käsittelin tuvan seinät samalla hirsivahalla, millä pukuhuonekin käsiteltiin. Ensimmäisen kerroksen jälkeen tuvan seinät näyttivät niin kivoilta, että päätimme jättää toisen vahakerroksen levittämättä. Pukuhuoneessa vaadittiin kaksi käsittelykertaa, jotta hionnan jälkeen hirsiin jäänyt kirjavuus saatiin peitettyä. Tuvassa hiottu hirsipinta ei kuitenkaan jäänyt kirjavaksi, joten yksi käsittelykerta tuotti toivotun tuloksen. Hirsien kuviointi näkyy ohuen hirsivaha-kerroksen alta niin kauniisti!

Mökissä on käytetty hirsien välissä tilkkeenä mineraalivillaa. Sitä pursuili hionnan yhteydessä huoneilmaan, ja varmasti sitä on sieltä vapautunut ilmaan aiemminkin. Mineraalivilla ei onneksi nykytietämyksen mukaan ole esim. karsinogeenistä eikä aiheuta pysyviä terveyhaittoja. Ärsytysoireita se kuitenkin voi aiheuttaa, mm. ihon ja silmien kutinaa sekä hengityselinoireita. Hirsien käsittelyn yhteydessä vetelin hirsivahaa ronskisti myös mineraalivillatilkkeiden päälle. Näin villaa ei jatkossa pääse vapautumaan sisäilmaan eikä aiheuttamaan oireilua.

Alla vielä kuvat tuvasta ennen katon ja seinien käsittelyä sekä käsittelyjen jälkeen. Tänään olisi tarkoitus maalata lattia  ja loppuviikolla ehkä pääsemmekin jo kasaamaan uutta keittiötä...