Aika ajoin saan sisäilmamikrobiologian asiantuntijana vastata kysymykseen ”voivatko huonekasvit aiheuttaa sisäilmaan homeongelmaa?”. Vastaukseni on, että kyllä ja ei, riippuen siitä, mitä ongelmalla tarkoitetaan.
Huonekasvien kasvualustanahan on tyypillisesti multa, joka
ei ole steriiliä, eikä sen sitä pidäkään olla. Mullassa on aina mikrobeja, myös
homeitiöitä. Mullan homeitiöt muodostuvat kuitenkin ongelmaksi vasta siinä
vaiheessa, kun mullan pinnalla on havaittavissa näkyvää homekasvua. Esimerkiksi
puutarhureille tuttu kanelihome muodostaa mullan pinnalle oranssinruskeaa, jauhomaista
kasvustoa. Jos mullan pinnalla näkyy kasvustoa, on mahdollista, että mullasta
voi vapautua homeitiöitä huoneilmaan. Itiöintiin vaikuttavat mm. homelaji ja
kosteusolosuhteet.
Mutta ennen kuin paniikki iskee, on muistettava se, että ei
sisäilmakaan ole steriiliä. Sekä sisä- että ulkoilmassa esiintyy homeitiöitä,
ne kuuluvat ihmisen luonnolliseen asumisympäristöön. Sisällä home muodostuu
ongelmaksi vasta silloin, kun sitä on tavanomaista enemmän, tai jos sille on jo
aiemmin herkistynyt. Oireiluun vaikuttavat voimakkaasti ihmisen omat henkilökohtaiset
ominaisuudet. On ihmisiä, jotka voivat ns. ”työntää päänsä homepönttöön”, kuten
eräs luennoitsija muinoin asian värikkäästi ilmaisi, saamatta mitään oireita.
Osa ihmisistä puolestaan reagoi hyvinkin pieniin pitoisuuksiin. Tässä on
kyseessä sama asia kuin missä tahansa allergiassa: heinäallerginen saa oireita
kävellessään heinäpellon poikki, mutta se, jolla ei tätä allergiaa ole, ei
oireita saa. Viherkasvien hankintaa harkitsevan on siis mietittävä, mikä
tilanne on omalla kohdalla.
Homeen lisäksi mullassa voi olla myös muita mikrobeja, jotka
aiheuttavat oireita. Mullalle oireileva voi korvata mullan muilla
kasvualustoilla, esimerkiksi kookoskuidun, kaarnan, lecasoran, perliitin,
molersaven, vermikuliitin ja hiilen sekoituksilla. Yksi vaihtoehto on jättää
huonekasvit hankkimatta ja käyttää sisustuksessa korvaavia elementtejä,
vaikkapa kuiva- tai leikkokukkia.
Myös itse
kasvit voivat olla allergisoivia. Helposti
allergisoivia kasveja ovat esimerkiksi lyyra- ja limoviikuna, traakkipuu,
oleanteri, rahapuu, kiinanruusu, jukkapalmu, saniaiset sekä useat fiikukset.
Kukkivista huonekasveista allergiaa aiheuttavat helposti krysanteemit ja
gerbera. Allergiset ihmiset ovat usein herkkiä myös voimakkaille tuoksuille.
Huonekasvien hankinnassa on hyvä huomioida tämäkin.
Palataan vielä hetkeksi homeasiaan. Vaikka huonekasvin
mullassa kasvaisikin näkyvää homerihmastoa, se voi aiheuttaa oireilua, mutta se
ei aiheuta ongelmia rakenteisiin. Homeitiöt eivät lähde kasvamaan esim.
huonekalujen tai seinärakenteiden pinnoilla, ellei niille ole riittävästi
kosteutta. Homehtunut kukkamulta ei siis aiheuta sen suurempaa ongelmaa
sisäilmalle/rakenteille kuin esim. homehtunut leipä tai hedelmä.
Viherkasveja ei tarvitse homeen vuoksi myöskään hävittää.
Mullanvaihto riittää ensiavuksi ja sen jälkeen kasville sopiva, oikeaoppinen
kastelutapa ja -rytmi.
Toinen huonekasveihin ja asumisterveyteen liittyvä asia ovat
VOC-yhdisteet, eli haihtuvat, orgaaniset yhdisteet. NASAn vuonna 1989 tekemässä
tutkimuksessa todettiin, että monet huonekasvit kykenevät poistamaan ilmasta
haitallisia yhdisteitä, esimerkiksi formaldehydiä. Drexelin yliopiston
(Philadelphia, USA) vuonna 2019 tekemässä tutkimuksessa kuitenkin tultiin
toisenlaiseen johtopäätökseen. Yliopiston tiedotteessa apulaisprofessori
Michael Waring totesi, että vaikka kasvit ovat mahtavia, ne eivät puhdista
sisäilmaa niin nopeasti, että sillä olisi vaikutusta kodin tai toimistojen
sisäilman laatuun. Tutkijoiden mukaan aiempien tutkimusten perusvirheenä on
ollut, että laboratorio-oloissa tehtyjä mittauksia on liikaa yleistetty
tiloihin, joissa ihmiset normaalisti viettävät aikaa. Huonekasvit eivät kykene
korvaamaan toimivaa ilmanvaihtoa, oli se sitten passiivinen tai koneellinen.
Mutta vaikka kasveista ei nykytiedon mukaan
ilmanpuhdistajiksi olekaan, on niistä silti monenlaista iloa. Kasvit ovat
kauniita ja lisäävät viihtyvyyttä, tuovat kappaleen luontoa myös sisätiloihin
ja ovat monipuolinen sisustuselementti. Niitä voi hoitava ja niille voi
jutella. Kasvit lisäävät myös huoneilman kosteutta, erityisesti gerbera,
fiikus, sulkasaniainen, kulta- ja pensaspalmu, kultaköynnös, kääpiöbanaani,
muratti ja traakkipuut mainitaan sisäilman kosteutta lisäävinä huonekasveina. Joidenkin
lähteiden mukaan kasvit voivat sitoa itseensä ilmassa leijuvia hiukkasia ja
sitä kautta parantaa sisäilman laatua. Kasvien hoito ja kasvatus on monille
myös paljon iloa tuottava harrastus.
Minulla on tällä hetkellä kodissani yhdeksän huonekasvia.
Enemmänkin niitä hankkisin, jos olisi tilaa. Minulla on todettu heinä- ja
pölyallergia sekä astma, mutta en ole huomannut, että kasveista olisi minulle
terveydellistä haittaa. Heinäkasveista sisätiloissa olisi, mutta niitä ei
kotoani löydykään.
Jos sinulla on kysyttävää huonekasveihin ja asumisterveyteen
liittyen, laita kommenttia, yritän vastata kysymyksiin parhaani mukaan!
Tämä oli mielenkiintoinen juttu, kiitos. Eli kukat eivät siis mainittavasti puhdista ilmaa? Tuli tästä heti mieleen yksi monisairas henkilö, joka makaa sairaalasängyssä, jonka viereen on joku asetellut useita ilmaa puhdistavia kasveja. Ovat siis ilmanraikastijina hyödyttömiä? Tosin onhan niillä ilman muuta tuo viihtyvyyttä lisäävä arvo.
VastaaPoistaMeillä on myös töissä muutama henkilö, jotka eivät voi mennä mihinkään, missä he haistavat homeen, koska saavat välittömästi oireita. Ainakin toinen on aiemmin altistunut pahasti. Itselle eivät nuo pahatkaan homeelle haiseviksi mainitut kohteet tuota ongelmia. Vähän arveluttaa kutsua tuollaisia ihmisiä omaan kotiinkaan, koska oma koti voi saada siitä hometuomion ;D
Näin se valitettavasti uusimpien tutkimusten mukaan on, että kasveista ei ole ilmanpuhdistajiksi. Mutta viihtyisyyttähän ne toki tuovat ja voivat omalla tuoksullaan peittää muita huoneiston hajuja/tuoksuja. Tämä voi tietysti olla sekä positiivinen että negatiivinen asia. Kaikki eivät pidä esim. kostean mullan tuoksusta.
VastaaPoistaHomeelle altistunut henkilö voi saada vakaviakin oireita (esim. anafylaktinen shokki) tiloissa, joissa on hometta. Määrien ei tarvitse olla suuria, jos kohdalle sattuu laji, jolle on altistunut aiemmin. "Hometuomion" tulee kuitenkin perustua aina mittauksiin ja tutkimuksiin, ei pelkkään oireiluun. Home kun ei aina ole se oireilun aiheuttaja ja homeen kaltaista tuoksua voi aiheuttaa muukin kuin homekasvusto, esim. kloorianisolin haju muistuttaa voimakkaasti homeen hajua. Hajujen alkuperä olisi kuitenkin aina järkevää selvittää, sillä jos jossain on hometta (talon rakenteissa), siellä on myös kosteutta ja kosteus pilaa rakenteita, jos asiaa ei korjata.
Työpaikalle on vienyt parisenkymmentä ruukkukasvia tylsää toimistotilaa piristämään (toki siihen houkuttavat myös vanhan talon leveät ikkunasyvennykset), kotona ei ole ensimmäistäkään. Juurikin tuo kostea multa on se, joka ei kotona isosti houkuta, en voi olla ajattelematta hometta, itiöitä, lenteleviä öttiäisiä... Ja ikkunalaudatkin puuttuvat.
VastaaPoistaVaikka olenkin vankka luonnonmateriaalien kannattaja, olisin vankkumaton synteettisen kukkamullan ostaja, jos sellaista olisi kaupan. Olisiko tästä business-ideaksi...? ;o)