NÄYTTÖTÖITÄ

Vanhojen huonekalujen kunnostus ja pintakäsittely on mukavaa puuhaa. Niinpä luonteva valinta maalariopinnoissani yhdeksi valinnaisaineeksi oli puupintojen pintakäsittely. 

Valitsin näyttöön kaksi kalustetta: kolmen sarjapöydän sarjasta keskimmäisen sekä vanhan, kulahtaneen emännänkaapin, joka on odottanut käsittelyä anopin vintillä jo parikymmentä vuotta.

Näyttöön vaadittiin useampia erilaisia pintakäsittelyjä: lakkausta, vahausta ja maalausta. Käsittelin pikkupöydän kannen  Osmo Colorin öljyvahalla, sävy tumma tammi ja jalat kiiltävällä lakalla. Olen jo aiemmin käsitellyt pöytäsarjan pienimmän osan. Tuolloin hioin jalat siten, että ne jäivät täplikkäiksi. Koska haluan pitää pöydät toisiinsa sopivina, hioin myös keskimmäisen pöydän jalat samalla tyylillä.

Tämän pienen kalusteen sain valmiiksi jo keväällä. Emännänkaapin kanssa olikin sitten enemmän tekemistä. Kesällä en jaksanut panostaa kunnostustyöhön, koska olin töissä hautausmaalla ja työ oli fyysisesti hyvin raskasta ja väsyttävää. Otin kaapin työn alle syksyllä ja sain urakan valmiiksi marraskuussa.

Kaappi on ollut alun perin vaalean vihertävä. Jossain vaiheessa se oli maalattu punaiseksi. Hioin lähes kaiken punaisen maalin pois ja kittasin vuosien saatossa syntyneet kolot. Niitä riitti! Yksi kaapin jaloista oli lahonnut pahasti. Muotoilin senkin uudelleen kalustekitillä.

Maalaminenkaan ei ollut maailman helpoin tehtävä. Valitsin maaliksi Helmi kalustemaalin (sävy denim) ja sanonpa vaan, että en ainakaan aloitteleville maalareille suosittele tätä maalia. Olen käyttänyt Helmeä ennenkin, mutta en näin suureen kalusteeseen. Futurua Aqua olisi ollut parempi vaihtoehto, sitä myös opettajani suosittelivat. Helmi nahkottuu todella nopeasti, suurien pintojen maalaaminen ei meinannut onnistua lainkaan niin, että minä perfektionistina olisin ollut tyytyväinen. Myös värisävy tuotti ongelmia. Denim sävytetään C-pohjaan mikä tarkoittaa sitä, että maalissa ei ole valkoista. Silloin se ei myöskään peitä kovin hyvin. Kahden maalauskerran sijaan pinnat oli maalattava neljään, jopa viiteen kertaan!

Tuskailua riitti. Lopulta päädyin siihen, että siveltimen sijaan maalaan kaapin telalla - pidän telan jäljestä muutenkin enemmän. Vaahtomuovitela on oivallinen väline huonekalujen maalaamiseen.

Nupit kaapinoviin ostimme Biltemasta.

Alla kuva kaapista (osina) ennen käsittelyä ja käsittelyn jälkeen. Valmis kaappi päätyi pojallemme vaatekaapiksi. Ja niin... Sain muuten kiitettävän näistä maalaustöistä :).

Ja kalustemaalaukset jatkuvat! Sain äskettäin valmiiksi tuttavan ruokaryhmän kunnostuksen ja nyt kellarissa odottaa kunnostusta vanha piironki, jonka laatikoiden etulevyihin olen miettinyt koristekuvioiden maalaamista... Puuhaa piisaa. Ensin on kuitenkin hoidettava alta pois uudisrakennusmaalauksen näyttö!

ERIKOISMAALAUSTA!

Otin koulussa yhdeksi valinnaiseksi erikoismaalauksen ja kyllä kannatti! Olemme tähän mennessä tutustuneet efektimaalaukseen sekä koristemaalaukseen. Käytännössä olemme harjoitelleet erilaisten kuvioiden tekoa seinäpintaan erilaisin maalein ja tasoittein, myös sapluunoita käyttäen -sapluunat piti tietenkin suunnitella ja leikata itse. Sen lisäksi olemme harjoitelleet öljyväreillä maalausta kalustepintaan, viivojen vetoa ym. Ensi viikolla pääsemme perehtymään muotoilumaalaukseen, joka tarkoittaa sitä, että erilaisin maalein ja ainein koetetaan saada vaikkapa puulle marmoria muistuttavaa pintaa. 

Jonkinasteisen pähkäilyn ja jahkailun jälkeen päätin tehdä näytön sekä koristemaalauksesta että efektimaalauksesta. Laitan näistä tietoja ja kuvia myöhemmin. Tässä postauksessa saatte kurkistaa siihen, millaisia harjoitustöitä olemme kurssilla tehneet.

Alla on erilaisia efektikuvioita, tämän tyyppisiä on siis mahdollista tehdä ihan kenen vaan seinälle maalein ja tasoittein, esim. käyttämällä Tikkurilan Tunto hieno-kuviointimaalia tai huomattavasti edullisempaa, telattavaa Presto R -tasoitetta, jonka joukkoon voi sekoittaa maalia antamaan väriä. Kuvioinnissa voi käyttää harjoja, lastoja, kampaa, sapluunoita... Kuvioita voi tehdä myös vaahtomuovisienellä töpöttämällä tai rätillä (alempi kuva). Vain mielikuvitus on rajana! Nautin todella suuresti näistä harjoitustöistä. Ehkäpä lukijatkin saavat näistä jotain ideoita?

Koristemaalauksessa teimme seinään sapluunalla kuviorivin sekä maalauksen, seinämaaleja käyttäen. Kukkakuvio on maalattu öljyvärein kalustemaalipinnalle.

Tämä erikoismaalauskurssi on ollut kyllä paras kurssi ikinä. Koko kuukausi kuvaamataitoa... En kadu, että lähdin opiskelemaan maalariksi, vaikka on niitäkin, joiden mielestä olen heittänyt tohtorin tutkintoni hukkaan. Itse olen sitä mieltä, että ei mikään oppi hukkaan ole mennyt. Tutkimus- ja asiantuntijatyö elätti minua kolmisenkymmentä vuotta. Nyt on aika tehdä jotain muuta, luovaa työtä, käsityötä. Nautin maalaamisesta ja sisustussuunnittelusta. Miksi en tekisi niitä asioita, jotka tuovat minulle iloa? Siksikö, että asiantuntijatyö on paremmin palkattua? Voin kokemuksesta sanoa, että se on myös huomattavasti stressaavampaa kuin nämä maalarin ja suunnittelijan hommat... Eikä ollenkaan niin hauskaa!

Elämä on lyhyt. Ei sitä kannata määräänsä enempää haaskata rahan alttarille. Annetaan luovuuden kukkia.

ETEISEN JA PORTAIKON PÄIVITYS

Keväällä oli vauhti päällä. WC-remontin jälkeen innostuin maalaamaan eteisen, yläkerran portaikon ja yläkerran tasanteen, niin seinät kuin katotkin. Katot maalasin Nyansin sävyllä white. Maalia oli kotona valmiiksi jemmassa, sitä jäi äitini asunnon remontista. Koska portaikossa on korkeaa tilaa enkä omista porraspukkia, maalasin samalla sävyllä myös portaikon seinät. Portaikon beigen värinen, jo likaantunut, köysikaide uusittiin mustaan. Myös verhotangot uusittiin.

Muutamat ikkunalistat olivat saaneet sen verran kipeää koirien kynsistä, että kittasin ja maalasin ne uudelleen. Maalina käytin Helmi Listavalkoista.

Nurkkauksen portaikon alapäästä tapetoin mustavalkoisella tapetilla. Tapetti oli poistomyynnissä, euron/rulla. Yhden seinän eteisestä tapetoin palmukuvioisella tapetilla, jota sain yhden rullan ilmaiseksi työharjoittelupaikasta. Tuo tapetti saattaa jossain vaiheessa vaihtua toiseen. 

Alla kuvia portaikon alkupäästä. Mustavalkoinen tapetti tuo mukavasti säpinää aiemmin yksiväriseen tilaan. Seinäthän oli aiemmin maalattu Tikkurilan parmesan-sävyllä ja varsinkin porraskäytävän seinät olivat erittäin likaiset ja pinttyneet. Valkoinen maali raikasti portaikkoa hurjasti.

Alla kuva lahjoitustapetista. Tapetti ei ole edukseen joulukoristeiden taustalla, muina aikoina se toimii aika kivasti. Saatan silti kyllästyä jossain vaiheessa tuohon vaaleanpunaiseen väriin, se ei ole suosikkejani. Yhdelle seinälle tapetin vaihto on onneksi nopea tehdä.

Alla vielä kuva keittiöstä eteiseen. Pienissä neliöissä on värimallit seinien sävyistä ennen ja jälkeen, koska kuvissa sävyt eivät tule kunnolla esille.

Suunnittelin ja toteutin koko rempan yksin. Tässä postauksessa esiteltyjen tapettien hinta oli yhteensä kolme euroa. Nyansin valkoista maalia jouduin ostamaan lisää, siihen upposi noin 45 euroa. Sävyn elegance menekki oli noin 3 litraa (yksi purkki ei siis riittänyt), hintaa tälle maalille tuli noin 40 euroa. Verhotankoja ostimme kolme, niiden hintaa en muista. Jonkin verran toki kului myös kittiä, hiomapaperia, teippejä ja pahvia suojauksiin jne. Silti kutsuisin tätä remonttia erittäin edulliseksi. Vaikka en valmistuttuani maalariksi saisi ikinä alan töitä, ei koulunkäynti ole mennyt hukkaan; voin hyödyntää oppimaani kotona.

Yläkerran tasanteen remppa on vielä kesken, sieltä puuttuu sekä ovi- että lattialistoja. Laitan siitä kuvia myöhemmin.

YLÄKERRAN WC UUDISTUI

Viime keväänä aloitin yläkerrassa WC-remontin, joka valmistui ennen kesää. Kuvat ja blogipostaus WC:stä jäivät kuitenkin tekemättä - koska elämä on. Kevät kului työharjoittelussa ja korjausrakennusmaalausten näyttöä tehdessä. Kesäkauden olin töissä hautausmaalla viheralueiden hoidossa. Työ oli sen verran raskasta, että tietokoneen ääressä istumiseen ei jäänyt paukkuja. Myös oma pihaprojekti työllisti, joten blogille ei ollut aikaa.

Aikomukseni on nyt palata blogin ääreen ja teen sen kertomalla WC:n remontista. Laitetaanpa tähän alkuun muutama kuva siitä, miltä WC näytti remontin jälkeen.

 

Remontissa maalasin WC:n katon valkoisella (Nyans, sävy white), seinien yläosat harmaalla varastosta löytyneellä seinämaalin jämällä ja kaakelit Tikkurilan kaakelimaalilla, sävy indigo. Yhdelle seinälle laitoin vinyylipintaista tapettia, jonka löysin RTV:n valikoimista. Lattia jäi ennalleen. Silikonit uusittiin ja suurin työ olikin repiä vanhat silikonit irti! Laatoituksen alaosassa oli silikonia niin paksulti, että en ryhtynyt täyttämään railoa uudella silikonilla, vaan lattian rajaan asennetaan jossain vaiheessa lattialistat. Rumat vesiputket maalasin mustalla kalustemaalilla.

Tummansinistä silikonia en löytänyt, joten valitsin tummanharmaan. Jälkikäteen ajatellen musta olisi ollut parempi vaihtoehto.

Kaakeleiden maalaaminen vaati kärsivällisyyttä. Tummat värit peittävät usein huonosti, joten jouduin maalaamaan kaakelit kolmeen kertaan. Pinnasta tuli kuitenkin kivan tasainen  ja kohokuvioiset kukkalaatatkin peittyivät nätisti. Kuvioiden muoto toki näkyy, mutta se ei haittaa.

Tapettiin olen tyytyväinen, se tuo persoonallista ilmettä pieneen tilaan. Voimakaskuvioinen tapetti jakaa varmasti mielipiteitä, samoin tuo maalin sävy indigo. Kernaasti kuulisin mielipiteitänne valituista värisävyistä!

Pyyhkeille askartelin kyltit itse: tulostin kuvat ja tekstit paperille, laitoin kontaktimuovia päälle. Toimii.

Tässä vielä muutama kuva siitä, miltä WC näytti ennen remppaa. Kuvassa seinän yläosa näyttää valkoiselta, mutta oikeasti se oli sinertävä. Sävy ei sointunut yhteen sen enempää lattia kuin kaakeleidenkaan kanssa. Myös epämääräisen väriset kaakelit vaaleanpunaisine kukkineen ärsyttivät.

WC on toiminut hyvin ja kaakelimaali on kestänyt mm. roiskeiden pyyhintää kiitettävästi. Kannatti tämäkin remppa tehdä. Eikä maksanut kuin yhden tapettirullan, silikonien ja kaakelimaalipurkin verran.

KIERRÄTYSKALUSTEITA TYÖHUONEESEEN

Koska yläkerran WC:n remppa venyy ja paukkuu, laitan tänne välillä kuvia työhuoneestamme. Huonehan remontoitiin noin vuosi sitten, kun tyttäremme muutti omilleen. Koska tavaraa on, työhuone päätettiin tuolloin kalustaa niin pitkälle kuin mahdollista jo olemassa olevilla kalusteilla ja tekstiileillä. Näin toimittiinkin. 

Sen verran uusi työhuone houkutteli kuitenkin satsaamaan, että Maestro, joka autoharrastuksensa puitteissa mm. verhoilee auton penkkejä, päätti hankkia uuden teollisuusompelukoneen käytettynä ostamansa tilalle. Uudelle koneelle löytyi luonteva paikka työhuoneesta, aiempi kone oli sijoitettu kellariin askartelutiloihin (joissa ei ole kovin siistiä tehdä mitään ompelutöitä).

Ompelukoneen yläpuolelle jäi tyhjää tilaa, johon löytyi anopin vintiltä passeli kaluste: appeni nikkaroima keittiön yläkaapisto. Kaapin ovissa oli niin kaunis sinertävä sävy, että päätimme säilyttää kaapisto alkuperäisenä. Olen innokas kunnostamaan kalusteita, mutta tämä kaapisto on niitä harvoja kalusteita, jotka halusin jättää alkuperäiseen kuntoon.

Tilaa ei ole koskaan liikaa, eikä työhuoneessa varsinkaan ole koskaan liikaa laskutilaa. Maestro oli jo pitkään koettanut saada minua luopumaan isoäitini vanhasta mankelista, jolle ei ollut meillä käyttöä. Laite oli toimiva, mutta ei kovin turvallinen. Suostuin luopumaan siitä pitkin hampain ja kyynelten kera (miten hullua itkeä mankelin vuoksi...), mutta jalan halusin säästää. Ostimme puulevyä ja Maestro nikkaroi niistä ja metallijalasta minulle sivupöydän. Tasot käsittelin Osmo Colorin öljyvahalla, sävy tumma tammi. Olen erittäin tyytyväinen tähän sivupöytään! Nyt minulle on lisää laskutilaa ja paikka mm. akryylivärilaatikolle.

Työhuoneemme on iloinen sillisalaatti kalusteita eri aikakausilta, väriäkin löytyy. Mutta minä rakastan tätä huonetta, tämä on kodikas, lämminhenkinen ja inspiroiva. Sekä toimiva! Täällä on hyvä tehdä niin toimistohommia kuin ommella ja taiteillakin. Vanhat kalusteet henkivät historiaa ja niihin liittyy paljon muistoja. Parempaa ei meille voisi olla!

VÄRIN VALINTAA

Yläkerran WC:n katto ja seinien yläosat on nyt maalattu/tapetoitu. Katto raikastui ja seinät saivat harmahtavan sävyn. Kuvassa näkyy myös vinyylipintainen, pyyhittävä tapetti, jonka valitsin WC:hen. Mitäpä sanotte kuosista? Se on erikoinen, mutta sopii minusta hyvin WC-tilaan. 

Yksi syy, miksi valitsin juuri tämän tapetin, oli se, että siinä on sävyjä, jotka sopivat WC:n vaaleansiniseen kaakelilattiaan. Lattiaa ei nyt tarvitse maalata. Riittää, että käsittelen seinäkaakelit.

Kun tilassa on jo useampia värejä, voi olla toisinaan haasteellista valita näihin väreihin sointuvaa sävyä käsiteltävälle pinnalle. Oma tapani on noutaa kaupasta värikartan pieniä värinäytteitä suurempia lappusia ja testailla värien sopivuutta niillä. Näiden lappusten avulla Tikkurilan värikartasta valikoitui lopulliseen valintaan kaksi värisävyä: sininen Indigo ja vihreä Maininki.

Kuvassa vasemmalla Indigo ja oikealla Maininki. Sen lisäksi, että sävyn on sovittava tapetin sävyihin, sen on käytävä yksiin myös lattialaatoituksen ja seinämaalin kanssa.

Kummanko sävyn sinä valitsisit?

WC:N PIKAREMPPA ALKOI

Olen jo pitkään haaveillut yläkerran pienen, sinisävyisen WC:n päivityksestä. Nyt haave on toteutumassa, sillä olen viimein aloittanut remontin!

Alla on muutama kuva WC:stä sellaisena, kuin se oli rempan alkaessa. Aloitin remontoinnin siivouksella, mikä näkyy kuvissa, tavarat ovat miten sattuu. Se ei kuitenkaan ole olennaista, tavarat löytävät paikoilleen taas remontin jälkeen... Olennaista ovat pinnat, joiden väritys ei enää miellytä. 

Pidän sinisestä, joten sinänsä WC:n värimaailmassa ei ole mitään vikaa. Mutta en pidä enää seiniin asennetuista, epämääräisen värisistä kaakeleista, enkä seinämaalin sävystä, joka riitelee mielestäni ikävästi lattian sinisen sävyn kanssa. Maestro ehdotti, että ottaisimme kaakelit kokonaan pois, mutta se tarkoittaisi isohkoa remppaa, josta lähtisi melkoinen määrä pölyä... En ole halukas sellaiseen tässä vaiheessa, kun olen aloittamassa opintoja ja kesätöitäkin pitäisi löytää. Myöskään kalusteiden vaihto ei ole vielä ajankohtaista, sillä valkoiset kalusteet ovat ehjät ja toimivat.

Siispä remonttisuunnitelmani on tämä:

Katto maalataan valkoisella Nyans-maalilla, jota jäi melko paljon äitini asunnon remontista. Yksi seinistä (kaakelin yläpuolelta) tapetoidaan vinyylipintaisella, pesua kestävällä tapetilla, muiden seinien yläosat maalataan Nyans-maalin sävyllä Tundra (tätäkin maalia sattui sopivasti olemaan varastossa, joten sitäkään ei tarvitse ostaa). Lattia saa jäädä ennalleen, kaakeleiden saumat koetan pestä tai hioa puhtaiksi. Seinäkaakelit maalataan, sävyä en ole vielä valinnut. Teen valinnan sitten, kun näen, miltä tapetti näyttää seinällä. Tapetin ostin RTV:n alennuksesta, rullalle jäi hintaa noin 33 euroa. En laita vielä siitä tänne kuvaa, saapi olla yllätys... Käsisuihku on ilmeisesti uusittava, koska se vuotaa. Suihkun hintaa en vielä tiedä, mutta tuskinpa uuden hankinta konkurssiin vie.

Aloitin WC:n ehostuksen toissapäivänä. Pesin pinnat, kittasin ja hioin katon ja seinät. Silikoneista olen poistanut suurimman osan. Se onkin ollut harvinaisen ikävää puuhaa, sillä silikoni on jämähtänyt tiukasti kiinni. Loput silikonit otan pois sen jälkeen, kun olen maalannut ja tapetoinut seinien yläosat. Allaskaappi on nimittäin otettava irti, jotta kaiken silikonin poisto (ja uuden laitto) onnistuu. Allaskaapin poistaminen helpottaa myös kaakeleiden maalausta.

En ole aiemmin maalannut kaakeleita, jota saapa nähdä, mitä tästä hommasta tulee... Onneksi olen saanut hyviä vinkkejä tuttavalta, joka on kaakeleitakin maalaillut. 

Mitään aikataulua tälle remontille ei ole. WC on käytettävissä kaiken aikaa, valmista tulee sitten kun tulee. Katon saan maalattua tänään. Huomenna on tavoitteena maalata seinien yläosat. Sitä varten on poistettava seinäkaappi ja valaisin. Naulakot ym. olen jo ottanut irti. Sunnuntaina mahdollisesti pääsen tapetoimaan. Sen jälkeen ei olekaan muuta kuin allaskaapin ja silikonien irrotus ja kaakeleiden maalaus. Homma jäänee seuraavalle viikonlopulle, koska maalit ovat vielä kaupassa ja maanantaina aloitan pintakäsittelyalan opiskelut -loppuu tämä kotona löhöily kertaheitolla!

Laittelen tänne kuvia siitä, miten homma edistyy... Ja lopputuloksesta sitten tietenkin myös, onnistuipa se tahi ei! Se on varmaa, että samanlaista WC:tä ei muualta löydy. Lopputulos ei tule olemaan trendikäs, ylellinen eikä edes tyylikäs, vaan tavoitteena on hauska ja persoonallinen vanhan talon WC. Pian nähdään, kuinka hyvin tavoitteen saavutan. Mukavaa viikonloppua!

TÄYDENNYSTÄ OLOHUONEESEEN

Edellisestä postauksesta on aikaa, sillä 2 kk kestänyt työharjoittelu, jouluvalmistelut ja kaamos veivät kaiken ajan ja energian. Voimavaroja blogin ylläpitämiseen ei ole ollut eikä heikko työtilanne ole mielialaa kohentanut. Yritän nyt uuden vuoden alkaessa ryhdistäytyä ja päivittää blogiani useammin! Sisustus- ja muita projektejahan minulla on kuitenkin meneillään kaiken aikaa, vaikkei kukaan niistä mitään maksakaan (mistähän sitä palkkatyötä ja maksavia asiakkaita löytäisi...??? Etsinyt olen kyllä, mutta ei oota ja kiitos, mutta ei kiitosta tulee kaikkialta).

Ennen joulua tuunailin muutaman pienkalusteen. Olohuoneen seinällä iät ajat nököttänyt mäntyinen kukkateline sai uuden pinnan, kun hioin sen ja käsittelin Osmo Colorin öljyvahalla. Vahan sävy lienee kirsikka, käytin kotoa löytynyttä vahapurkin jämää. Aluksi kukkateline näytti silmääni aika kälyiseltä, mutta kun vein sen olohuoneeseen, huomasin sen sopivan täydellisesti tummaa puuta olevien kalusteiden kaveriksi.

Toinen tuunattava pienkaluste oli äidiltäni peritty vaalean puun värinen hylly. Hyllytaso on melamiinia tms. muovipintaista materiaalia, joten ennen pintavärin vetoa hylly oli käsiteltävä tartuntapohjamaalilla. Pintaväriksi valitsin mustan. Suosin yleensä Tikkurilan huonekalumaaleja, koska niistä minulla on hyviä kokemuksia, mutta päädyin tällä kertaa valitsemaan edullisemman vaihtoehdon paikallisesta marketista. Hyllyn kellastuneet kannattimet hioin ja käsittelin uudelleen puolikiiltävällä Ilves-merkkisellä kalustelakalla.

Olohuoneen sisustus on nyt tältä erää valmis. Olen erittäin tyytyväinen olohuoneen muutokseen. Seuraavaksi muutostyöt jatkuvat yläkerrassa, tarkoitus on ottaa viimeinkin työn alle yläkerran WC sekä yläkertaan johtava portaikko. Omia projekteja siis riittää, mutta aikaa olisi kyllä tehdä suunnittelua, maalausta ja tapetointia myös muille! Teen vielä toistaiseksi sisustussuunnittelua ja pienremontteja Osuuskunta Verson kautta. Kysyntää näille on ollut harmillisen vähän; tuntuu, että kukaan ei nyt uskalla investoida mihinkään. Sisustamisen ja korjausrakentamisen tarve tuskin kuitenkaan on vähentynyt ja uskon vakaasti, ettei tämä heikko taloudellinen tilanne Suomessa voi ikuisesti kestää. 

Parempia päiviä odotellessa siis mennään! Aurinkoisia talvipäiviä kaikille!

ASUNTOA MYYMÄSSÄ

Syksy on ollut kiireinen. Äidin kuoleman jälkeen en ole ehtinyt, hieman kärjistetysti sanoen, muuta kuin käymään koulussa ja sen jälkeen kotona syömässä ja nukkumassa. Nyt äiti on saatettu hautaan, perunkirjoitus on hoidettu ja äidiltä jääneet käyttökelpoiset tavarat ovat lähes kaikki saaneet uuden kodin. Lisäksi olen veljeni kanssa remontoinut ja siivonnut äidin 73,5 neliön kerrostalokolmion myyntikuntoon.

Vuonna 2006 rakennetussa talossa sijaitseva 5. kerroksen asunto oli onneksi vanhempieni jälkeen pääosin hyvässä ja siistissä kunnossa. Ainoastaan toisen makuuhuoneen ja olohuoneen tapetit olivat auringonvalon vuoksi palaneet siihen kuntoon, että päätimme repiä ne pois ja maalata seinät. Myös eteisen käytävä oli siinä kunnossa, että seinät oli maalattava uudelleen; äidin sinitarroin kiinnitetty postikorttikokoelma oli jättänyt alkuperäiseen maalipintaan ikäviä jälkiä, jotka eivät lähteneet pesemällä pois.

Remontti ei tietenkään sujunut niin helposti, kuin olin kuvitellut. Makuuhuoneen tapettien poisto kävi kivuttomasti, mutta olohuoneen tapetit istuivat seinässä harvinaisen tiukasti. Kun viimein tapetit oli saatu irti, piti erityisesti olohuoneessa tehdä melkoinen määrä kittausta ja hiontaa, että seinistä saatiin maalauskelpoiset. Seinät olivat täynnä mitä omituisimpia röpelöitä ja epätasaisuuksia, jopa siinä määrin, että ylitasoitus olisi ollut seinien tasoitukseen järkevin vaihtoehto. Sitä en lähtenyt tekemään, koska en ole vielä riittävästi sitä opiskellut ja harjoitellut.

Mutta saimme kuin saimmekin seinät maalauskuntoon. Sen jälkeen tuli ongelmia seinämaalin kanssa. Koska emme halunneet sijoittaa remonttiin mitään suuria rahasummia, ostimme aluksi Biltemasta edullista, valkoista seinä- ja kattomaalia. Tämä oli virhe. Maali oli paksua ja sen levittäminen seinään telalla oli todella vaikeaa! Maali nahkottui muutamissa minuuteissa, mutta oli uudelleen maalattavissa vasta kahdeksan tunnin kuluttua. Työ edistyi hitaasti. Maalattuani makuuhuoneen seinät kolmeen kertaan tulimme veljeni kanssa siihen tulokseen, että nyt riittää! Maali meni vaihtoon, sillä en saanut seiniin tasaista maalipintaa tällä maalilla sitten millään. Eikä siinä onnistunut veljenikään.

Vaihtoehdoksi löytyi Rustasta valkoinen Nyans seinämaali. Tämän saman maalin sävyllä koala maalasin keväällä tyttären vuokrayksiön seiniä ja nyt tämän toisenkin maalauskokemuksen jälkeen voin kyllä lämpimästi suositella Nyansin maaleja! Maali on helposti levittyvää, peittää kahdella maalauskerralla (toki maalattava pinta vaikuttaa tähän) ja kuivaa kahdessa tunnissa uudelleen maalattavaksi.

Miksi maalasimme seinät valkoiseksi? Tätä varmasti ihmettelevät ne henkilöt, jotka tuntevat sisustustyylini, en ole suurten valkoisten pintojen ystävä. Valkoinen valikoitui väriksi tässä tapauksessa siksi, että asunto on menossa meille tuntemattomille ihmisille, joiden sisustusmausta meillä ei ole aavistustakaan. Tarkoitus oli tehdä asunnosta siisti, sellainen, jossa ei välttämättä tarvitse heti tehdä remppaa, jos ei halua. Useimpia ihmisiä valkoiset seinät miellyttävät. Jos uusi omistaja ei ole valkoisen ystävä, seinät ovat nyt siinä kunnossa, että ne on helppo maalata mieleisellään sävyllä tai tapetoida.

Remontti on nyt siis taputeltu, asunto on myynnissä Etuovi.comissa ja ensimmäiset näytöt on pidetty. Myymme asuntoa itse. Alla muutamia kuvia.

Esittelykuvien ottaminenkaan ei ollut maailman yksinkertaisin asia, koska sen enempää veljeni kuin minäkään emme ole ammattikuvaajia. Kännykällä otetut kuvat onnistuivat osittain, mutta veljeni mielestä ikkunoiden ja seinien välinen kontrasti oli liian suuri. Yritimme tuoda seinille lisää valoa veljeni studiovaloilla. En ole kuitenkaan koskaan käyttänyt kuvatessani mitään ylimääräisiä valoja, joten en osannut oikein kuvata niiden kanssa. Valmiit kuvat olivat kolkkoja ja tunnelma kylmä. Lopulta kaivoin esiin vanhan järjestelmäkamerani, ylläolevat kuvat on otettu sillä. Ylimääräistä valoa on käytetty ainoastaan saunan ja pesuhuoneen kuvissa.

Jos olet kiinnostunut siististä kerrostaloasunnosta Jyväskylässä, niin minulle voi laittaa viestiä. Asunnossa on 3 h + k + vh + ph/wc + s + erillinen wc + p. Lisätietoja löytyy Etuovi.comista tai kysymällä minulta.

KALUSTEMAALAUSTA

Aloitin muutama viikko sitten TE-toimiston/Gradian järjestämän Maalaus ja pintatyöt -kurssin. Kurssi alkoi kalustemaalauksella. Olemme maalanneet koulussa ensimmäiset viikot mm. peili- ja laakaovia sekä asiakkaiden koululle tuomia kalusteita, mutta kouluun sai tuoda myös oman pienkalusteen pintakäsiteltäväksi.

Äidin asunnolta kulkeutui asunnon tyhjennyksen yhteydessä kotiini mm. kolme osaa sisältävä sarjapöytä. Kiikutin pöydistä pienimmän koululle käsittelyyn, sillä pöydän pinta oli kulunut ja naarmuinen eikä värikään oikein miellyttänyt. Minulla ei ollut vielä pöydän hiontavaiheessa käsitystä siitä, millainen pöydästä tulisi, mutta asia selkeni, kun olin saanut pöydän jaloista hiottua lakan pois.

Jalat olivat nimittäin kirjavat, kuin jonkun kissaeläimen turkki. Muutamat kurssikaverit ihastelivat jalkoja ja siitä se ajatus sitten lähti! Päätin, että jalat saavat jäädä kirjaviksi.

Lakkasin jalat himmeällä lakalla ja muut osat maalasin puolihimmeällä, mustalla Teknoksen Futura 20 -kalustemaalilla. Alla kuva kalusteesta ennen käsittelyjä ja käsittelyiden jälkeen. Pöydälle löytyi sopiva paikka olohuoneestamme kahden kaapin välistä.

Alla kuvia jakkaran käsittelyvaiheista:

Kukkapöytä onnistui mielestäni hyvin. Ainoastaan se harmittaa, että tason maalipinta naarmuttui hieman siinä vaiheessa, kun lakkasin jalkoja kolmatta kertaa. Pöytä oli lakkauksen aikana ylösalaisin pahvin päällä ja jostain syystä maaliin jäi hankausjälkiä, onneksi tosin vain vähäisiä. Niitä ei juuri huomaa, ellei aivan läheltä katso. Silti harmittaa. Tämä kokemus ei houkuttele käyttämään Teknoksen kalustemaalia jatkossa, sillä Tikkurilan kalustemaalien kanssa minulla ei ole ollut koskaan tämmöistä ongelmaa. Onneksi tason voi maalata uudelleen, jos naarmut alkavat häiritsemään.

Koulussa siirrymme seuraavaksi seinien ja kattojen maalaukseen, mutta kotona minulla on lisää pienkalusteita työn alla. Niistä lisää myöhemmin.

LAATIKOSTO SÄHKÖPÖYDÄN ALLE

Hankin muutama vuosi sitten itselleni kotiin sähköpöydän työpöydäksi säästyäkseni niska-hartiavaivoilta. Olen kuitenkin kaivannut pöydän alle laatikostoa, tavaraa kun on ja osan tavaroista soisi olevan helposti saatavilla, kun pöydän ääressä työskentelen. 

Äidin asunnolta jäi tarpeettomaksi valkoinen yöpöytä 70-luvulta. Otin siitä mitat ja totesin, että pöytä sopii sähköpöytäni alle kuin nakutettu. Maestron suureksi riemuksi (harmiksi) kiikutin yöpöydän(kin) kotiin (olen roudannut meille kassi- ja laatikkokaupalla tavaraa äidin asunnolta...) kunnostettavaksi.

Laatikostojen kädensijoihin suihkautin kevyesti hopean väristä spraymaalia. Muut pinnat hioin kevyesti ja tein kahdesta eri kalustemaalista (jämämaaleja) sekoituksen, jota sitten vetelin yöpöydän pinnoille vaahtomuovitelalla. Täytyy sanoa, että telalla tuli todella kaunis pinta! En enää jatkossa maalaa huonekaluja siveltimellä, kuten olen tehnyt tähän saakka. Tela sen olla pitää!

Alla ennen ja jälkeen -kuva. Laatikostosta tuli kauniin sinivihertävä ja se sopii sähköpöytäni alle meidän työhuoneeseen aivan loistavasti. Eikä maksanut mitään tämä projekti.

Lisää tuunausprojekteja on tulossa, sillä jemmasin äidin asunnolta itselleni myös vanhan jakkaran, pienen lipaston ja nurkkakaapin. Niissäpä riittää hiomista ja maalaamista tulevalle talvelle. Ja hiomista ja maalaamista on tiedossa muutenkin, sillä aloitan ylihuomenna maalaus ja pintakäsittelytyö -kurssin Gradialla!

Kaikesta surusta ja murheesta huolimatta elämä jatkuu. Ihanaa syksyn jatkoa kaikille ja kiitos teille, jotka olette ottaneet osaa suruuni!

PUUTARHAKALUSTEET KUNTOON

Mökillemme on vuosien saatossa kertynyt melkoinen määrä erilaisia puutarhakalusteita. Löydettyäni sattumalta paikallisen liikkeen poistomyynnistä harmaata kalusteille sopivaa käsittelyainetta (Waldcolor kuullote) naurettavan halpaan 4,5 euron hintaan, päätin aloittaa kalusteiden kunnostamisen.

Alkukesästä kunnostin ruskean puutarhapenkin. Lopputulos oli onnistunut ja siitä innostuneena otin viikonloppuna käsittelyyn myös muutaman tuolin.

Näitä tuoleja on yhteensä 6 kpl. Koska tuoleista vain kolme oli kuivia ja muut sateessa kastuneita, en saanut käsiteltyä kolmea tuolia enempää. Loput tuolit laitoin aitan kuistille sateen suojaan kuivamaan ja jatkan käsittelyprojektia, kunhan seuraavan kerran pääsen mökille.

Näiden tuolien lisäksi käsittelyä odottaa pyöreä pöytä ja siihen kuuluvat neljä tuolia. Näinköhän tuo kuullote riittää kaikkien käsittelyyn? 

UUSI TYÖHUONEEMME

Aloitin yläkerran tyhjentyneessä huoneessa remontin huhtikuussa ja viimein kesäkuun lopulla sain viimeisetkin sisustuselementit huoneessa paikoilleen. Uusi työtilamme palvelee meitä nyt Maestron etätyöpisteenä sekä harrastus- ja työtilana. Huoneessa on työpisteet meille molemmille, lukunurkkaus sekä runsaasti säilytystilaa. Ja kirsikkana kakun päällä, käynti parvekkeelle, jossa voi juoda vaikka päiväkahvit.

Remontti ja sisustaminen tehtiin pienellä budjetilla. Tapetit tilaan maksoivat 3 euroa/rulla, seinämaalia kului 3,6 l (sävy Tikkurilan "merisavu"). Lattia käsiteltiin Osmo Colorin öljyvahalla, sävy "tummatammi". Tilasimme öljyvahan ulkomailta, koska sieltä sen sai huomattavasti halvemmalla kuin Suomesta. Kattoon löysimme röpelöpinta-maalin edullisesti Lidlistä.

Sisustusteemana oli "tutkimusmatka" ja sen vuoksi huoneeseen on haalittu viidakko- ja matkusteluaiheisia elementtejä. Idea lähti verhoista ja tapetista. Sisustaminen tapahtui pääosin niillä esineillä ja huonekaluilla, mitä kotona oli jo valmiina. Ikkunaan ostin yhden verhon lisää ja työtuolien alle ostimme pelimatot suojaamaan lattiaa. Bilteman apinakuvioiset pelimatot olivat humoristinen ja aiheeseen sopiva valinta työtuolien alle. Elämässä pitää olla sekä väriä että huumoria, näin ajattelen! Lisäksi ostin ilmoitustaulun omaan työpisteeseeni maksettavia laskuja ym. varten. Kaikki muu sälä oli jo hankittuna, iso osa löytyi vintiltä.

Alla kuva lukunurkkauksesta kirjahyllyineen. Isän vanha tuoli, jonka olemme kunnostaneet, pääsi nyt hyötykäyttöön, samoin vintillä lojunut vanha valaisin, jonka olen saanut ylioppilaslahjaksi. Tyttären vanha pehmotiikeri pääsi pötköttelemään kirjahyllyn päälle seuranaan taulu, jonka olen maalannut 90-luvulla. Vintiltä löytynyt "aarre" tämäkin.

Maestron työpiste sijoitettiin parhaalle paikalle ikkunan alle. Tämä paikka olisi kelvannut minullekin, mutta nyt sen sai mies, koska hän tekee leipätyötään etänä kotona päivittäin ja työtilan on silloin oltava viihtyisä ja valoisa. Myös Ansku-koira sai oman paikan, missä pötkötellä. 

Oman työpisteeni sijoittelussa oli tärkeää, että luonnonvalo ikkunasta tulee edes osittain vasemman käden puolelta. Näin siksi, että piirrän ja maalaan oikealla kädellä. Kun valo tulee vasemmalta, käsi ei ole varjostamassa työtä. 

Työpisteeni taakse sijoitin vanhan kirjoituspöydän kaapin ja laatikoston "lipastoksi". Koska pöytäpinta oli näissä kalusteissa todella ikävän kulunut, päällystin sen tapetilla. Lipasto on väliaikainen ratkaisu, sen tilalle on tulossa muuta, siitä sitten lisää myöhemmin! 

Tässä huoneessa on onneksi runsaasti säilytystilaa, sillä toinen päätyseinä on pelkkää kaapistoa. Liukuovien taakse mahtuvat kivuttomasti kaikki kankaani ja maalaustarvikkeeni ja paljon muutakin. Peiliovet tuovat valoisaan huoneeseen lisää valoa ja tilantuntua.

Alla vielä muutamia yksityiskohtia huoneesta. Keltaiset metallilaatikot ovat muistaakseni olleet leipälaatikoita, nyt niissä on ompelulankoja. Kultaköynnökset toivon jonakin päivänä kiemurtelevan huoneen seinämillä pitkänä köynnöksenä.

VINKKEJÄ TAPETOINTIIN

Tein tällä viikolla elämäni ensimmäisen remonttikeikan. Kyseessä oli rivitalokaksion makuuhuoneen tapetointi. Ajattelin nyt tässä sitten yhtä kokemusta rikkaampana jakaa muutaman tapetointivinkin muillekin, jotka päätyvät tapetoimaan joko omaa tai jonkun muun huushollia. 

Makuuhuoneessa oli ilmeisesti 2000-luvun alkupuolella asennettu pystyraidallinen, vaalea/sinertävä tapetti. Tämän tapetin tilalle laitettiin tapetti Sandberg Gabriel, jossa on beigellä pohjalla vaalea salmiakkiruutu-kuvio.

 

Ja tässä sitten vinkkejä!

1) Ennen tapetoinnin aloittamista huone kannattaa tyhjentää, jos mahdollista. Liisteri / tapettiliima nimittäin roiskuu herkästi ja saattaa sotkea esim. tekstiilejä. Muutenkin on mukavampi työskennellä, jos tilaa on riittävästi. Ykköset yllä ei kannata työhön ryhtyä, rikkinäiset pieruverkkarit ovat järkevämpi asuste tähän(kin) hommaan.

2) Ennen tapetointia kannattaa poistaa pistorasioiden kannet sekä valokytkimet, katkaise virta sähkötaulusta ennen kuin alat tehdä tätä! Lattialistat voi myös poistaa, mutta tämä ei ole pakollista. Listojen löysytys voi riittää. Pääasia on, että uuden tapetin alareunan saa siististi listan alle piiloon. Kun seinä on tapetoitu, listan voi kopauttaa takaisin paikalleen naputtelemalla sitä kevyesti vasaralla.

3) Vanhat tapetit lähtevät useimmiten irti kostuttamalla ne vedellä. Kostuttaminen kannattaa aloittaa ylhäältä, koska vesi valuu alaspäin. Lattia kannattaa suojata, ettei se kastu turhaan. Tapetti irtoaa helposti kahdessa eri osassa: ensin päällimmäinen kuviokerros, sen jälkeen vaalea pohjakerros. Jos tapetti on kunnolla vettynyt, molemmat kerrokset irtoavat yhdessä, mikä nopeuttaa tapetin poistoa.

4) Kun vanhat tapetit on poistettu, kannattaa pahimmat lommot ja ruuvien reiät kitata. Kitin pitää kuivua kunnolla, ennen kuin sitä voi hioa. Mitä tasaisempi tapetoitava pinta on, sitä siistimpi on tapetoitu pinta. Pohjatöihin kannattaa suhtautua vakavasti! Osa betoniseinien oikaisuun käytetyistä tasoitteista pehmenee, kun vanhaa tapettia kostutetaan. Pehmeään tasoitteeseen tulee helposti lommoja ja viiruja. Nämä kaikki kannattaa kitata ennen uuden tapetin laittoa, jotta pinnasta tulee tasainen.

5) Tapetointi kannattaa tehdä valon suuntaisesti. Tässä kohteessa tapetoin aluksi peräseinän ja ensimmäisen vuodan asensin ikkunanseinän viereen (kuva yläpuolella).

6) Vaikka nykytapetit voi asentaa suoraan rullasta liisteröityyn seinään, suosittelen tapetointipöydän käyttämistä, erityisesti silloin, jos vuotaa on muotoiltava. Makuuhuone-kohteessa muotoiluja oli tehtävä mm. verholaudan ja oviaukon kohdalla sekä liukuovikomeron kiskojen vuoksi. On helpompaa leikata muotoilut tapetointipöydällä mittojen mukaan ja sen jälkeen tarkistaa, että muotoilut on tullut tehtyä oikein, kun tapetista on leikattu sopivan mittainen vuota, esim. tässä kohteessa 265 cm. Viimeiset hienosäädöt leikkauksiin voi tehdä sitten, kun tapetti on seinässä.

7) Mikäli tapetoit hellesäällä, laita liisteriä/liimaa runsaasti! Kuivuminen on kuumalla säällä nopeampaa. Myös tapetoija itse kuivuu kuumassa, joten taukoja on syytä pitää ja nesteytyksestä huolehtia - enkä tarkoita nesteytyksellä oluen juontia, vaan holittomia juomia. Väsyneenä ja kuivuneena ei homma luista.

8) Tapetin on kiinnityttävä seinään kunnolla, tapetointilasta on tässä kätevä työkalu. Lastalla saa vedettyä tapetin alta pois niin ilmakuplat kuin ylimääräisen liisterinkin. Kun vuota on siististi paikoillaan, liisterin jämät kannattaa pyyhkiä pois saman tien, ettei tapettiin jää tahroja.

Tässä minun vinkkini. Lisäksi voisin todeta, että tapetointi ei ole hätäisen hommaa, siihen kannattaa keskittyä ja tehdä työtä ajatuksen kanssa. Muuten tulee helposti sutta ja sekundaa. Omassa projektissani sain aikaa kulumaan noin kahden työpäivän verran, tapetoitavaa oli noin 18 neliötä. Mitä enemmän tapetoi, sitä nopeammaksi toki kehittyy. 

Loppuun vielä pari kuvaa raikastuneesta makuuhuoneesta!

VANHAA JÄLJITELLEN

Työharjoitteluni päättyi viime viikolla ja samalla koko huoneistosaneeraaja-kurssi - sain todistuksen perjantaina. Työharjoittelujakso oli antoisa, pääsin näkemään ja tekemään aivan uusia asioita, mm. asentamaan radonmattoa ja alapohjan eristeitä, purkamaan ulkoseinää ja näkemään samalla valesokkelirakenteen, piikkaamaan lattiaa ja muuraamaan. 

Viimeisin työmaa oli rintamamiestalon kellarikerros, jonne tehtiin mittavaa remonttia. Kellariin on rakenteilla sauna, pesuhuone, kodinhoitohuone, WC sekä askartelu- ja varastotilaa. Varastotilaan oli kaksi oviaukkoa, joista toinen oli päätetty sulkea. Olin mukana muuraamassa tätä aukkoa umpeen. 

Vanhoissa seinissä (niissä, jotka jätettiin pystyyn) näkyivät muottilaudoituksen jäljet. Talon omistajat eivät halunneet lähteä ylitasoittamaan seiniä, vaan vanha pinta haluttiin jättää näkyviin. Tämä tarkoitti sitä, että myös suljettuun oviaukkoon piti saada vastaavaa pintaa. Harkoilla umpeen muurattuun seinään levitettiin tasoitetta ja sen jälkeen muotoilin siihen vanhaa laudoitusta muistuttavaa kuviointia.

Lopputulos on mielestäni aika onnistunut ja sain myös ohjaajiltani myönteistä palautetta pintakuvioinnista. Harmittaa, että en pääse näkemään valmista lopputulosta, sillä seinät on vielä tarkoitus maalata. Kellarikerros olisi ollut kiva nähdä täysin valmiina, saunoineen päivineen. Mieltä kuitenkin lämmittää ajatus siitä, että olen ollut mm. muurarina ja tasoittajana jättämässä oman kädenjälkeni tähänkin kotiin!

Muuraus- ja tasoitehommat olivat mukavia. Pidin myös maalaamisesta, kaakeloinnista, tapetoinnista ja lattiapinnoitteiden asentamisesta. Purkuhommissakin olin mukana, ne olivat pölyisiä ja raskaita, mutta kuuluvat osana saneeraukseen. Tulevaisuudessa voisin nähdä itseni sekä sisustussuunnittelijana että pintakäsittelijänä. Katsotaan, minne tuuli tytön kuljettaa! Tulevaisuus on vielä tuntematon, muutamia suunnitelmia on, mutta vielä en tiedä, mikä toteutuu ja mikä ei. Monenlaista verkkoa on veteen heitetty! Etsin töitä aktiivisesti kaiken aikaa, niin sisäilmaan, ympäristöasioihin, sisustamiseen kuin remontointiinkin liittyen.

Ja siinä ohessa: nautin kesästä. Aurinkoisia kesäpäiviä sinullekin!