VALOA PIMEYTEEN

Marras- ja joulukuu ovat Suomessa tunnetusti pimeitä ja synkkiä kuukausia. Kynttilöitä onkin tullut polteltua paljon viime päivinä, ne tuovat sekä kaunista, pehmeää valoa että tunnelmaa. 

Koska askartelu on kivaa eikä kynttilälyhtyjä koskaan ole mielestäni liikaa, tein kokeeksi pari kynttilälyhtyä tyhjiksi jääneistä lasipurkeista. Käytin näihin DIY-lasilyhtyihin 2 kpl lasipurkkeja, liimaa, erilaisia naruja ja nauhoja, paperia, liimalakkaa, rautalankaa, helmiä ja koristehiekkaa. Toinen lyhdyistä jää omaan käyttöön, toinen päätyi lahjapakettiin mukinalusen ja kasveilla värjätystä villalangasta neulottujen kämmekkäiden kanssa. Näitä voisi askarrella lisääkin - jos olisi purkkeja!

Vaikka sähköä on säästettävä, olemme silti uskaltautuneet virittämään jouluvaloja niin sisälle kuin uloskin. Valoa tarvitaan pimeyden keskelle! Maestro viritteli vilkkuvan, väriä vaihtavan valosarjan kaivolle ja lapset perinteisemmän kuistille. Mökiltä haimme kuistille lisäksi kuusen, johon laitoin samat valot ja koristeet kuin viime vuonnakin.

Näiden lisäksi kun laittelee vielä kynttilöitä lyhtyihin palamaan, niin kylläpä riittää valoa. Koko yötä emme toki valoja polttele, vaan sammutamme kaikki valot yöksi.

Tämä valoasiahan on hyvin kaksipiippuinen juttu. Toisaalta tarvitsemme valoa pimeyteen, sillä se lisää turvallisuutta. Valoisassa on helpompi kulkea ja toimia, kuin pimeässä. Ihmismieli jonoaa myös kauneutta, jota esimerkiksi tunnelmavaloin voidaan luoda. Toisaalta sähköä pitäisi säästää jo luonnonkin vuoksi. Sähkön tuottaminen kuluttaa luonnonvaroja, vaikka sitä tuotettaisiin miten. Lisäksi valokin voi olla saastetta, jos sitä on liikaa. Valosaaste häiritsee mm. monien yöeläinten toimimista, se on tutkittu juttu. Näiden asioiden ristitulessa koetan jotenkin sompailla ja kulkea kultaista keskitietä. 

Mitä ajatuksia sinulla herää tunnelmavalojen käytöstä ja sähkön säästämisestä?

MÖKIN UUDISTUNUT ULKOASU

Kuluneen kesän tavoitteena meillä oli maalata kesämökin ulkoseinät, uusia kuistin lattia ja rakentaa kuistin eteen portaat. Kelit eivät alkukesästä suosineet vanhan maalin poistourakkaa, joten maalaamaan pääsimme vasta elokuun puolella. 

Valmista kuitenkin tuli! Mökki on nyt maalattu Virtasen Neljän öljyn maalilla, sävy Kuutsalo. Kuistin lattia ja portaat rakennettiin ruskeasta kestopuusta. 

Mökkimmehän on siis rakennettu v. 1969, kuten olen jo monta kertaa todennut, ja ensimmäinen uusintamaalaus tehtiin 90-luvun alkupuolella. Maali (ilmeisesti lateksia), jota tuolloin käytettiin, ei nykytiedon mukaan ollut lainkaan järkevä valinta hirsimökin käsittelyyn, joten sen vuoksi pyrimme poistamaan kaiken vanhan maalin ulkoseinistä ennen kuin maalasimme mökin. Tässä oli aivan järjetön homma, apuna käytettiin maalin poistoon tarkoitettua jyrsintä, käsipelillä emme olisi saaneet maalia ikinä irti. Lopputulos kuitenkin palkitsi ja nyt mökki on käsitelty maalilla, joka ei sulje kosteutta maalipinnan ja hirren väliin. Muutos entiseen on valtava, mökkiä ei samaksi enää tunnistaisi, kuten eräs naapureista totesi.

Alla muutama kuva mökistämme eri aikakausina havainnollistamaan muutosta:

Jos mökki on muuttunut, niin on tehnyt myös pihapiiri. Alun perin mökkitontti oli täysin metsittynyt, puiden ja kivien lomassa kulki muhkuraisia polkuja. Oli varjoisaa, itikoita piisasi. Nyt tontti on puutarhamainen/puistomainen ja polkujen tilalla on leveät kivituhkareitit, joita pitkin voi kulkea lastenvaunuilla, rollaattorilla tai vaikka pyörätuolilla. Auton saa ajettua tarvittaessa mökin viereen. Etupiha on laatoitettu ja rannalla on reilusti hiekkaa. Ennen varjoisa tontti kylpee valossa ja auringon lämmössä. Ja itikoita on reilusti vähemmän kuin aiemmin! Piha vaatii säännöllistä hoitoa ja varsinkin hiekkarannan pitäminen kasveista puhtaana on isohko urakka, mutta entiseen pihaan en enää vaihtaisi. Piha on nyt meidän näköisemme.

Mutta vaikka mökki pihoineen muuttuu, niin sama tunnelma, mikä siellä vallitsi kun olin lapsi, on yhä löydettävissä.

Näihin kuviin ja tunnelmiin päätän tällä kertaa.

FIILISTELYÄ JA MÖKKIREMPPAA

Kesä on mennyt vauhdilla kotona, mökillä ja erilaisissa kesäriennoissa, eikä minulla ole ollut intoa istua tietokoneen ääressä. Tänään oli hoidettava muutama asia ja sen vuoksi avattava kone, joten samalla voin laittaa tännekin uuden postauksen.

Tavoitteenahan meillä oli tänä kesänä maalata kesämökki ja kunnostaa mökin kuisti. Työ ei ole vaihtelevien säiden vuoksi edennyt aivan odotusten mukaisesti, toisin sanoen: vaiheessa ollaan! Mutta työ on edennyt kuitenkin, viime päivinä jopa vauhdikkaasti.

Sisähommathan mökillä on tehty ja hyvä niin, sillä remppahommien ohessa on ollut mukava juoda kahvit siistissä tuvassa, pestä hiet pois vastaremontoidussa saunassa ja köllähtää nukkumaan viihtyisään makuusoppeen. Kesäiltojen hämärtyessä olen nauttinut taas kynttilöiden polttamisesta, niiden luomaa tunnelmaa ei voita kyllä mikään.

Myös järvimaisema vaihtuvine väreineen viehättää minua vuodesta toiseen.

Ihan pelkkää raatamista kesä ei siis ole ollut, mukana on ollut pieniä levon ja nautinnon hetkiä myös. Tällä hetkellä mökin tilanne on se, että kuistille on uusittu pari pylvästä sekä poistettu ja korvattu uudella lahonnut hirrenosa kuistin etureunasta. Alla olevassa kuvassa vasemmalla näkyy vanha nurkkapylväs, jonka alta hirsien päät olivat lahonneet. Oikeanpuoleisessa kuvassa pylväs on uusittu. Lisäksi kuistin keskelle on lisätty pylväs tukemaan kattoa.

Mökki on nyt myös rapsuteltu puhtaaksi vanhasta maalista, joka oli täysin sopimaton hirsien maalaamiseen! Muovimaisen pinnan muodostava lateksi oli suosittu maali 90-luvulla ja isäni sortui käyttämään tätä maalia mökin uudelleenkäsittelyyn. Halusimme tämän maalin pois kokonaan ja maalin poistoon käytimme tähän tarkoitukseen suunniteltua työkalua, joka jyrsii ohuen kerroksen hirren pinnasta - maali lähtee siinä samalla. Työ oli raskasta ja hankalaa ja roskaa tuli paljon... Mutta kyllä se kannatti. 

Mökin ulkopinta on homepesty Virtasen homeentappajalla ja nyt odottelemme pintojen kuivumista, jotta pääsemme tekemään pohjakäsittelyn ja sen jälkeen maalaamaan - vihdoin ja viimein! Ulkomaalin väriksi on valittu Kuutsalo ja maalina on Virtasen neljän öljyn maali.

Kaksi kesää on nyt mennyt mökkiä remontoidessa. Tekemistähän mökillä riittää, ulkohuussin sisätyöt ovat edelleen kesken ja 90-luvulla rakennettu aittakin kaipaa jo huoltomaalausta. Mutta ehkäpä ensi kesänä keskitymme kuitenkin lomailuun...

Tähän loppuun laitan vielä mainoksen taideharrastajien kesänäyttelystä, johon minäkin vein töitäni näytille:

                                                              TERVETULOA NÄYTTELYYN!!!

Joulutunnelmaa kuistille

Vanhan talomme avokuisti on näyttänyt koko syksyn kovin ankealta. Mietin pitkään, mitä kuistille laittaisin, mikä näyttäisi kivalta ja kestäisi talven tuulet ja tuiskut. Päädyin lopulta hyvinkin yksenkertaiseen ratkaisuun: hankitaan kuistille oikea metsäkuusi!

Maestro ei vastustanut ajatusta, joten ryhdyimme tuumasta toimeen ja haimme kuistille kuusen mökiltä samalla kun haimme sieltä sirkkelin pois talveksi. Halpa-Hallista löytyi kuuseen sopiva edullinen valosarja ja edulliset joulupallot, hopeaa ja mustaa. Mitään räikeää en kuuseen halunnut, vaan sellaista yksinkertaista, vanhanajan tunnelmaa. Ja koska koristeet olivat edullisia, ei harmita, jos tuuli sattuu viemään niitä mennessään.

Kuusi on mielestäni kaunis ja oli mukavaa koristella pitkästä aikaa oikea kuusi. Sisällehän emme voi oikeaa kuusta tuoda, koska se nuhanenät vuotamaan. Muovikuusella olemme menneet jo toistakymmentä vuotta. Oikeaa kuusta ei kuitenkaan voita mikään, niinpä olen erittäin mielissäni siitä, että edes ulos sain oikean kuusen... Kuistille voisi ideoida vielä lisääkin jouluista tunnelmaa, mutta mennään nyt hetki näillä ja katsotaan, josko uusia ideoita vielä mieleen juolahtaisi.

Kuusi valoineen tuo mukavasti valoa pimeään iltaan ja yöhön. 

Jouluun on enää hetki. Vielä on paljon valmisteltavaa, mutta eiköhän sitä tänäkin vuonna ajoissa ehditä saamaan kaikki valmiiksi suurta juhlaa varten.