KORISTEMAALAUS VANHAAN ARKKUUN

Pappani teki minulle 70-luvun alkupuolella arkun, joka on kulkenut mukanani lapsuudesta saakka. Olen säilyttänyt arkussa kirjeitä, päiväkirjoja, runovihkoja ym. muistoja elämäni varrelta. 

Koristemaalauskurssilla piti valita näyttötyöksi joko kaluste tai seinä. Näyttökalusteeksi olisi soveltunut jokin koulun harjoitusovista, joita on hiottu ja maalattu eri tavoin kymmeniä kertoja. Ovi luonnollisesti olisi näytön jälkeen palautunut uusien opiskelijoiden hiottavaksi ja maalattavaksi. 

Halusin tehdä jotain pysyvämpää. Koska pappani tekemä arkku oli saanut vuosien saatossa monenlaisia kolhuja ja naarmuja eikä värikään oikein enää miellyttänyt, valitsin sen näyttökalusteeksi. 

Koristeluideana minulla oli aluksi steampunk-aiheinen kuva. Käytännössä se ei kuitenkaan toiminut. Olin muutaman päivän aivan jumissa aiheen kanssa, kunnes sattumalta koulun koristemaalauskirjoja selaillessani silmiini osui koristemaalauskuva lohikäärmeestä.

Siitä se idea sitten lähti.

Hioin ja kittasin arkun ja maalasin sen puolihimmeällä Futura Aqua-kalustemaalilla, sävy lootus. Memories-tekstiä varten piirsin ja leikkasin sabluunan, jonka avulla töpöttelin tekstin arkun kanteen käyttäen taideakryylivärejä. Lohikäärmeen kuvan jäljensin kanteen seuraavasti: väritin aluksi paperille tulostetun mallikuvan nurjan puolen vihreällä liidulla. Sen jälkeen asettelin paperin arkun kannelle siihen kohtaan, johon olin kuvaa suunnitellut, liitupuoli arkkua vasten. Kuljetin kuulakärkikynää kuvion ääriviivoja pitkin kevyesti painaen, jolloin paperin nurjalla puolella oleva liitu toimii kalkkeripaperin tavoin: niistä kohdista, joista olin kynällä painanut, jäi kanteen vihreä jälki, ts. kuvion ääriviivat kopioituivat kanteen. 

Koristekuvion olisi saanut tehdä joko kalustemaaleilla, öljyväreillä tai akryyliväreillä. Valitsin akryylivärit, koska niitä minulla oli kotona valmiina (myös koulun värejä olisi voinut käyttää, mutta halusin tehdä työn kotona omassa rauhassani) ja koska ne kuivuvat nopeasti. Ainahan nopea kuivuminen ei ole toivottavaa, silloin on parempi käyttää öljyvärejä... Tai käyttää akryylien kanssa maalausnestettä, joka hidastaa kuivumista. Tässä työssä nopea kuivuminen oli etu ja nopeutti työtä. Tosin akryyliväri on värinä sen verran läpikuultavaa, että jouduin maalaamaan useamman kerroksen peittävää jälkeä saadakseni.

Alla lopputulos. Maalauksen tekeminen oli hidasta ja tarkkaa puuhaa, varsinkin suorien viivojen vetäminen vaati tarkkuutta. Lohikäärmeen maalaamiseen kului aikaa peräti viisi tuntia! En halunnut hutiloida...

Alla vielä toinen kuva arkusta ennen ja jälkeen käsittelyn. 

Olen lopputulokseen hyvin tyytyväinen ja niin oli opettajakin. Tämä koristemaalaus oli erittäin koukuttavaa, hauskaa ja luovaa puuhaa ja jatkossa, kun maalaan ja tuunailen kalusteita, tulen varmasti tekemään koristeluja lisääkin. Voin tehdä koristemaalausta myös tilauksesta, tilaajan oman mallin pohjalta - tai suunnitella tilaajan antamien ehdotusten ja ideoiden pohjalta mallin ja toteuttaa sen. 

Tulevaisuudessa pidän kirppareita kiertäessäni silmät avoinna ja jos vastaan tulee vanhoja, edullisia kalusteita, ostan pois... Ja tuunailen sitten niistä jotain. Ensimmäinen tuunaus onkin jo työn alla. Siitä myöhemmin lisää.

MUMMOLATYYLIÄ AITTAAN

Tytär toivoi syksyllä mökin aitan alakertaan "mökkimäistä" sisustusta ja päädyin ns. mummolatyyliin. Olen aina halunnut virkatun päiväpeiton, mutta en ole sellaista kotiini tehnyt, koska koiraperheessä se on epäkäytännöllinen - aittaan sellainen kuitenkin käy, koska siellä koiramme harvoin on. 

Päätin siis väkertää aitassa olevaan parisänkyyn virkatun päiväpeiton. Isoäidin neliöt ovat aina käyttökelpoisia, mutta halusin tällä kertaa virkata jotain muuta ja päädyin virkkaamaan Pajuneliöitä. Ohjeen löysin netistä, en valitettavasti enää muista, kenen blogissa ohje oli. Mutta googlettamalla löytynee!

Peitteeseen kului lankaa kilokaupalla! Käytin kaikki Seitsemän Veljestä-lankani, kaikki Seiskaveikan kanssa samaa vahvuutta olevat jämälangat ja jouduin ostamaan kaupasta lankaa lisääkin. Kaiken kaikkiaan virkkasin 306 Pajuneliötä. Enemmänkin olisin voinut virkata, mutta päätin kokeilla, miltä peitto näyttää sängyllä sellaisena kuin se nyt on. Tarvittaessa peittoa voi vielä leventää virkkaamalla lisää lappuja.

Alla muutama kuva lopputuloksesta. Aitan sängyn päälle en ole vielä päässyt peitettä sovittelemaan, se onnistuu vasta keväällä sen jälkeen, kun aitasta on siivottu kaikki roju pois... Aitta on siis käytännössä varastona tällä hetkellä!

Opiskelu on puristanut minusta mehut aika totaalisesti, mutta sen verran jaksoin migreenin helpotettua sunnuntaina maalailla, että sain muutaman pienen työn tehtyä. Aihe putkahti mieleen nukkuessa ja toteutin sen sekä akryylivärein (ensimmäinen kuva) ja akvarelleilla (toinen kuva). Molempien töiden koko on A4.

Näiden abstraktien töiden myötä toivotan kaikille mukavaa loppuviikkoa! 

ABSTRAKTIA

Maalaamisesta on tämän talven aikana tullut minulle entistäkin tärkeämpi harrastus ja henkireikä. Tein aiemmin hyvinkin yksityiskohtaisia töitä, mutta nyt maalaustyylini on muuttunut abstraktimpaan suuntaan ja tarkka valokuvista kopioiminen on jäänyt vähemmälle. Jokaisen yksityiskohdan kopiointia tärkeämpää minulle on tavoittaa maalauskohteen tunnelma ja luonne. Haluan myös, että maalaukseni herättävät katsojassa tunteita ja ajatuksia ja jättävät tilaa katsojan omalle mielikuvitukselle. Jos näin käy, voin katsoa onnistuneeni.

Edelleenkin saan usein innoituksen maalaukseen valokuvasta. Joskus idea uuteen työhön putkahtaa kuitenkin jostain alitajunnan syövereistä. Niin kävi uusimman työni kohdalla. Minulla oli mielessä kohtalaisen selkeä mielikuva työstä ja siitä, millainen siitä tulisi - työlle oli valmiina jopa nimi, "Fever". Kesken maalausprosessin työ alkoi kuitenkin viedä minua aivan uusille poluille. Tuli polttava tarve maalata valkoisia taloja. Niitäpä sitten maalasin ja näin valmistui alla olevassa kuvassa esitetty akryylimaalaus, "Iltanäkymä", kooltaan 50 x 50 cm.

Luonto ja eläimet ovat aina olleet minulle tärkeitä maalausaiheita. Nyt on kuitenkin jostain syystä mielessä pyörineet kaupunkimaisemat ja erityisesti korkeat talot. Liekö sillä jotain tekemistä sen kanssa, että opiskelen parasta aikaa rakennusalaa? Unissa talon kerrotaan kuvaavan ihmisen omaa minuutta - ehkä talot liittyvät muutokseen, jota elän? Jotainhan nämä ihmisen mielestä kumpuavat kuvat kertovat. Mielessäni on jo uusi työ ja toivon, että  ehdin aloittamaan maalausta vielä tämän viikonlopun aikana. Tavoitteena on saada myös yksi sisustamiseen liittyvä käsityö valmiiksi, laittelen siitä kuvia tänne myöhemmin.

Ensimmäinen opiskeluviikko on nyt takana, työturvallisuuskortti suoritettu ja jotain uuttakin opittu. Tuleva viikko menee sekin vielä pääosin teorian parissa, sen jälkeen päästään tositoimiin, eli harjoittelemaan vesieristeiden tekemistä ja laatoittamista. Kotona yläkerran WC odottaa uudistusta, toivon että saan koululta itselleni sellaiset eväät, että pystyn hoitamaan vessaremontin ilman Maestron apua! Ensi pitäisi kuitenkin saada WC:n sisustussuunnitelma valmiiksi... Projekteja riittää!

Kivaa viikonloppua!

UUSI MAALAUS ETEISEEN

Ihminen on vaihtelunhaluinen eläin, siksipä päätin maalata eteisen kukkanurkkaukseen uuden sisustustaulun. Idea tauluun tuli valokuvasta, jossa veden pintaan heijastuu rannan kasvillisuutta. Maalausprosessin aikana kuva alkoi elää omaa elämäänsä ja poikani sanoikin lopputuloksen muistuttavan "niitä homeita, joita ennen katselit mikroskoopilla". Kieltämättä maalauksessa on jotain samaa, kuin mikrobikasvustoissa... :) Se ei kuitenkaan estänyt minua laittamassa taulua seinälle.

Alla kuvia! Annoin maalaukselle nimeksi "Väreilyä". Työ on maalattu/piirretty gessolla pohjustetulle hiilipiirustuspaperille akryyliväreillä ja tusseilla.

Kummastako maalauksesta sinä pidät enemmän? Itse pidän paljon tästä uudemmasta, erityisesti sen väreistä!

Opinnot alkoivat tällä viikolla ja jatkuvat nyt noin neljän kuukauden ajan. Voi olla, että en tiiviiden opiskelupäivien vuoksi ehdi/jaksa kovin usein jatkossa päivittää tätä blogia, mutta laitan tänne juttuja aina kun pystyn. Pysytelkää mukana!

KOKEILUSSA POURING FLUID

Törmäsin Lidlissä settiin, jossa oli kolme tuubia akryylivärejä + pouring fluid-pullo. Ostin, koska olen jo pitkään halunnut kokeilla kaatotekniikkaa. Paketissa oli ohjeet, mutta niitä noudattamalla sain aikaiseksi pelkkää sotkua. Lopulta toimin näin:

1) Puristin kolmeen eri mukiin akryyliväriä (kuhunkin eri väriä) ja lisäsin pouring fluidia sen verran, että väristä tuli juoksevaa. Fluidia piti lisätä todella reilusti, että pääsin haluamaani juoksevuusasteeseen! Väri olisi voinut olla vieläkin ohuempaa, kuin mitä se oli alla olevissa töissä.

2) Maalasin pohjakankaille taustavärin normaalisti akryylivärejä ja sivellintä käyttäen.

3) Kaadoin kustakin mukista väriliuoksen kankaalle. En kipannut kaikkea väriä yhteen kohtaan, vaan ripottelin sitä sinne tänne pitkin pohjakangasta.

4) Kallistelin pohjakangasta ja annoin värien juosta kankaalla ja sekoittua. Tarvittaessa lisäsin värejä.

Näin toimien sain tehtyä neljä maalausta, sen jälkeen fluid-pullo olikin tyhjä. Alla lopputulokset:

Annoin töiden kuivahtaa reilun vuorokauden ja sen jälkeen viimeistelin reunat ja signeerasin työt. Väri + fluid kuivui nopeasti ja lopputulos on muovimaisen kiiltävä ja kolmiulotteinen.

Tällä tekniikalla oli mielenkiintoista tehdä abstrakteja sisustustauluja. Aion ostaa lisää pouring fluidia ja jatkaa kokeiluja. Jatkossa tosin aion ohentaa akryylivärejä ensin vedellä ja lisätä fluidia vasta sen jälkeen, koska fluidia kuluu muuten turhan runsaasti. Olisi mieleniintoista kokeilla myös silikonin käyttöä töissä!

Oletko sinä kokeillut tätä tekniikkaa? Mitä pidät näistä minun kokeiluistani? Ainakin yksi näistä töistä tulee päätymään omalle seinälle, kunhan saan viriteltyä tauluun ripustimen. Ja taidekokeilut jatkuvat...

 

TAITEILUA JA UUDENVUODENLUPAUKSIA

En ole viime vuosina tehnyt uudenvuodenlupauksia, koska niiden pitäminen on useimmiten osoittautunut liian hankalaksi. Nyt kuitenkin olen luvannut itselleni seuraavaa: maalaan tai piirrän vuonna 2023 joka päivä jotakin, edes jotain pientä. Tätä varten askartelin itselleni taidepäiväkirjan. Laitan siitä tänne ehkä myöhemmin kuvia, mikäli saan lupaukseni pidettyä. Tavoitteenani on kehittyä taiteilijana ja ilman harjoittelua ei sekään onnistu. A5-kokoiseen taidepäiväkirjaani voin tehdä pienessä koossa luonnoksia ja erilaisia tekniikka-kokeiluja. Sinne voi purkaa myös päivän tuntoja vaikka vaan suttaamalla värejä, jotka kuvastavat senhetkistä mielialaa.

Vuoden 2022 viimeiset maalaustyöt tein joulun jälkeen, toettuni joululahjaksi saamastani flunssasta. "Lumimyrskyssä" on mixed media-työ, johon olen akryyli- ja vesivärein maalannut sanomalehtipaperisilpun päälle. "Marraskuu" on pääosin palettiveitsellä tehty akryylivärimaalaus. Maalauksen innoittajana toimi kesämökillä marraskuussa otettu valokuva.

Ja lisää lupauksia tulee tässä... Olen julistanut vuoden 2023 vuodeksi, jolloin en hanki mitään sellaista tavaraa, mitä en ihan oikeasti tarvitse. Näin siksi, että kotini on jo muutenkin aivan liian täynnä tavaraa, en tarvitse mitään turhaa krääsää. Toinen syy on puhtaasti taloudellinen. Menetettyäni päätyöni on pakko hieman kiristää kukkaron nyörejä, varsinkin nyt, kun kaikki tuntuu kallistuvan ja kallistuvan. Lisäksi nautin haasteista: on helppoa sisustaa, jos "pinkka on kunnossa" ja voi ostaa kaupasta ihan mitä haluaa. Mutta entäpä, jos uudistus on tehtävä tietyn, joskus tiukankin, budjetin puitteissa? Silloin suunnittelusta tulee haastavaa ja tämän tyyppisistä haasteista nautin! Kun haluaa sisustaa säästäen, on katsottava tarkkaan, mitä hankkii ja kierrätettävä tavaraa mahdollisimman paljon.

Tästä päästään toiseen aiheeseen, jota olen viime päivinä mietiskellyt. Kaikkialla hehkutetaan nyt hankkiutumaan eroon turhasta tavarasta ja sitä olen yrittänyt itsekin tehdä, jotta saisin kotiini enemmän tilaa ja tavarat järjestykseen. MUTTA MILLOIN TAVARA ON OIKEASTI TURHA? 

Minulla on esimerkiksi kaapissani talvitakki, joka on malliltaan jo hieman vanhentunut ja jota en viime talvena pitänyt kertaakaan. Jonkun mittarin mukaan vaate olisi turha ja joutaisi keräykseen. Nyt kun kuitenkin elämme aika tiukkoja aikoja eikä kukaan tiedä, kuinka tiukaksi taloustilanne vielä menee, olen pohdiskellut, kannattaa sittenkään laittaa pois sellaista vaatetta, joka on ehjä ja mahtuu päälle? Vain siksi, että sen malli on hieman alkanut kyllästyttää? Onko sellainen vaate turha -kuitenkaan? 

Tätä aihetta aion pohtia vielä lisää ja toivon kommentteja myös lukijoilta! Samalla aion osallistua Laura Holmströmin haasteeseen, jossa laitetaan viikon ajan (huomisesta maanantaista alkaen) pois 10 tavaraa/päivä. Siinä tavaroita pyöritellessä tulee varmasti mietittyä, mikä tavara on oikeasti turhaa ja mille saattaisi vielä löytyä kotoa järkevää käyttöä.

Loppuun kuvat aamulenkeiltä 31.12.22 ja 1.1.23. Hyvää uutta vuotta!!!

USVAMETSÄ KOLMELLA ERI TEKNIIKALLA

Tämä syksy on ollut minulle erilaisten taidekokeilujen ja luovan toiminnan aikaa. Uskaltauduin kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen jopa tarttumaan akvarelleihin! Olen aina ihaillut akvarellimaalauksia ja parikymppisenä osallistuin akverellimaalauskurssillekin. Siellä tulin siihen tulokseen, että ei ole minun juttuni. Mutta kukapa tietää, ehkä onkin? Maalaaminen ei nimittäin ollutkaan niin vaikeaa, kuin olin muistellut. Itse asiassa jopa nautin siitä niin paljon, että aion hankkia lisää puolikarkeaa akvarellimaalauspaperia... Sileästä paperista en pidä.

Maalasin kokeeksi Usvametsä-teoksen kolmella eri tekniikalla -ihan vain nähdäkseni, miten erilaisia töistä syntyy. Ensimmäinen kuva on tehty akryylivärein. Akryylit ovat tällä hetkellä minulle se ykkösjuttu. Toinen työ on tehty akvarelleilla paksulle puolikarkealle paperille. Kolmas työ on maalattu kuivapastelliliiduilla. Kuivapastelleilla maalailin vuosia, mutta koska ne pölyävät ja minulla on nykyään astma, olen viime aikoina pölyämisen vuoksi hieman vältellyt niiden käyttöä. Kokonaan ei aio kuitenkaan pastellimaalauksestakaan luopua!

 

Mikä näistä on sinun suosikkisi? Akryyli, akvarelli vai pastelli?

ASKARTELUA ARJEN TARPEISIIN

WC-pöntön puhdistus tuskin on kenenkään lempipuuhaa. Meillä ainakin nuoriso mielellään jättää tämän ikävähkön tehtävän mielellään äidille, eli minulle. Tästä hieman tuskastuneena askartelin vessan oveen muistutustaulun. Taulun teksti näkyy kuvassa hieman heikosti, siinä lukee näin: "Muista vessaharjaa käyttää jos pytty kakkaiselta näyttää". Mukana on hieman huumoriakin, "wishing you a speedy recovery", tarkoittaen pikaista toipumista ikävästä siivoustehtävästä... 

 

Tähän askarteluun käytin seuraavia materiaaleja:

- mixed media-tekniikalle tarkoitettua paperia (toimi hyvin)

- vesivärejä

- akryylivärejä

- leimasimia + Pro marker-tusseja

Näitä mixed media -töitä voisi tehdä lisääkin. En ole pitkään aikaan leimaillut mitään, mutta leimasimet toimivat näköjään hyvin akryylivärien kanssa. Niillä saa kivoja efektejä töihin. Nuo pienet leimasimet, joilla tein varsinaisen asiatekstin, suttasivat jonkin verran, mutta nyt ainakin katsojan on paneuduttava lukemaan tekstiä, jos haluaa saada siitä selvää... Ehkä viesti sitten menee jakeluun. Asumisviihtyvyys paranee kummasti, kun WC on siisti!

Koska tämä syksy on minulle kaikenlaisten taiteellisten ja luovien juttujen kokeilujen aikaa, hankin Poscon tusseja ja testasin niitäkin akryylivärien kanssa. Hyvin toimivat! Alla pieni työ (24 x 18 cm), jossa tausta on tehty akryyliväreillä ja puun oksat ja lintu mustalla tussilla. Kehys löytyi kaapin kätköistä. Annoin työlle nimeksi "Yölaulu".

Kokeilut jatkuvat, vaikka Maestro sairastuikin koronaan (virallisen testin tulosta odotamme), itse olen toistaiseksi oireeton. Astmaatikkona en suurin surminkaan koronaa haluaisi, mutta tulee, jos on tullakseen. Altistuminen on jo tapahtunut. Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille kuitenkin, pysykäähän terveenä!

SYYSHEDELMIÄ

Iloksenne kuva tuoreimmasta maalauskokeilusta! Tämä on akryylimaalaus canvaspaperille, koko 33 x 41 cm. Väreihin sain inspiraation ympäröivästä ruskasta. Pidän kyllä keltaisesta ja oranssista muutenkin.

Tätä työtä tehdessäni kokeilin Liquitex professional Paint Marker-akryylivärikyniä.  Kynät olivat pettymys, sillä väri oli läpikuultavaa ja kynien terä tarkoituksiini turhan paksu. Toiste en näitä kyniä osta, en ainakaan maalaamista varten. Johonkin askarteluun ehkä sopivat. Työ onkin pääosin tehty siveltimellä / vaahtomuovilla tuputtaen.

 

Pääni pursuaa erilaisia maalausaiheita, mutta välillä on tehtävä muutakin kuin maalattava. Myynnin ja markkinoinnin näyttö lähestyy ja siihen on valmistauduttava. Lisäksi minulta pyydettiin apua rivitalokolmion sisustamiseen. Kerron tästä projektista lisää myöhemmin.

Kivaa ja värikylläistä viikkoa kaikille!

ERILAISIA MAALAUKSIA

Vuosien varrella on tullut maalailtua ja piirreltyä monenlaista, niin itselle kuin lahjaksikin/myyntiin. Nyt kun on aikaa viimeinkin tehdä erilaisia kokeiluja, otan ilon irti ja leikin akryyliväreillä ja pastelleilla oikein olan takaa...

Olen maalannut eniten eläimiä, lähinnä hevosia, mutta myös kissoja, koiria ja lintuja. Yhden karhu-aiheisen työnkin olen tehnyt ja kettukin löytyy. Kaikkia eläinaiheet eivät miellytä, mutta kummityttö onneksi on poikkeus. Hän toivoi lahjaksi taulua ja arkistojani kaiveltuani löysin kissa-aiheisen pastellityön. Tyttö tykkäsi ja niinpä tämä pieni maalaus lähtee kummitytön hoiviin.

 

Maisemat ovat hyvin suosittuja maalausten aiheita. Esimerkiksi jo edesmennyt serkkuni, joka elätti itsensä taidemaalarina, maalasi lähes yksinomaan Lapin maisemia. Maisemamaalaukset eivät ole koskaan olleet minun juttuni, mutta huvin ja harjoituksen vuoksi aina välillä yritän niitäkin tehdä. Alkuviikosta suttasin pastelleilla alla olevan auringonlaskun. Tästä pienestä työstä tuli aika värikäs eikä mielestäni kovin onnistunut. Maestrolta kysyin rehellistä mielipidettä tyyliin "talteen vai roskiin", ja vastauksen saatuani teos päätyi talteen - itse olisin repinyt sen ja viskannut pois... Ehkä tämäkin työ jostain löytää kodin. Ihmisten mieltymykset toisinaan yllättävät ja siinäpä se elämän rikkaus onkin! Olisi kammottavaa, jos kaikki pitäisivät täsmälleen samanlaisista asioista.

Viimeisin työni on myös kokeilu. Tälle työlle annoin nimeksi "Punaposkinen tyttö". Työ on maalattu akryyliväreillä. 

Kokeilut tulevat jatkumaan...

Mikä näistä kolmesta työstä on sinun suosikkisi? Vai eikö mikään? 

AURINGONKUKKANAINEN JA AVAUTUMISTA

Avaudun tässä nyt hieman työkuvioistani samalla kun esittelen teille uusimman maalaukseni. 

Olen koulutukseltani ympäristöhygieenikko (FT) ja olen käynyt sen lisäksi vuoden mittaisen sisustussuunnittelijan koulutuksen. Tähän saakka merkittävimmän työurani olen tehnyt sisäilmalaboratoriossa asumisterveysmikrobiologian asiantuntijana; peräti 17 vuotta tuli tiirailtua mikroskooppiin. Mutta nyt se on loppu. Laboratoriomme on kuluneen vuoden aikana vaihtanut omistajaa kahdesti ja viimeisin omistaja päätti lakkauttaa koko toimipisteemme. Minut ja henkilökuntaan kuuluneet neljä muuta ihmistä irtisanottiin toukokuussa ja laboratorion toiminta päättyi kesäkuun lopulla.

Pitkän työuran tehneenä minulla on myös pitkä irtisanomisaika, 6 kk. Teen nyt töitä kotona, ts. päivystän puhelinta klo 8-16. Käytännössä voin tehdä ihan mitä haluan, kunhan olen työnantajan tavoitettavissa em. aikana. Ja tokihan minä olen. Jos työtehtäviä tulee, hoidan ne. 

Alkuvuodesta aloitin yrittäjyysopinnot, koska aavistelin, että labramme käy huonosti. Mielessäni siinsi unelma omasta sisustusalan yrityksestä. Opinnot päättyvät loppuvuodesta, samaan aikaan jään virallisesti työttömäksi, ellen sitä ennen löydä uutta toimea.

Nyt joku lukijoista miettii, että entäs se sisustussuunnittelu ja oma yritys? Kyllä, sisustussuunnittelu on intohimoni ja sitä haluaisin tehdä päätyökseni! Unelma omasta yrityksestä on edelleen olemassa. Missioni on suunnitella ihmisille toimivia, käytännöllisiä ja samalla kauniita koteja, joissa olisi terveellistä ja turvallista elää. Ajat ovat nyt kuitenkin sen verran huonot, että päätoimisena yrittäjänä toimiminen ei houkuttele eikä sisustussuunnittelijoille ole avoimia työpaikkojakaan tarjolla, ainakaan virallisilla kanavilla. Jatkan kyllä sisustussuunnittelutöiden tekemistä sivutoimisena laskutusyrittäjänä, mutta päätoimeksi siitä ei ainakaan vielä tässä vaiheessa ole. Palkkatyötä pitäisi löytää. Helpommin sanottu kuin tehty.

Tulevaisuus on siis täysin hämärän peitossa, mutta en jaksa murehtia sitä tässä vaiheessa. Olen nauttinut kesästä ja nyt nautin syksystä. Luovuus virtaa ja ideariihi päässäni raksuttaa kaiken aikaa, välillä turhankin kiivaasti. Ensimmäistä kertaa vuosiin minulla on aikaa maalata, piirtää, musisoida, lukea, askarrella... Tehdä ihan mitä vaan! Aikaa on myös ikääntyvälle äidille aivan eri tavalla kuin aiemmin. Huonomminkin asiat voisivat siis olla!

Viimeisin maalaukseni on Auringonkukkanainen. Tämä on akryylimaalaus kankaalle, koko 50 x 70 cm. Innoituksen kuvaan sain Instagramissa olleesta kauniista valokuvasta. Maalaus ei esitä ketään tiettyä henkilöä, tarkoituksella en tehnyt tästä muotokuvaa.

Tämä työ päätyy myytävien töiden joukkoon, omalle seinälle ja kotiemme väreihin tämä ei käy eikä tällä hetkellä mahdu. Eli jos maalaus kiinnostaa, ota yhteyttä!

Maalauksia tulee syntymään jatkossa aivan eri tahtiin kuin aiemmin. Myös sisustusprojekteja on suunnitteilla ja yksi valmistunut kohde pitäisi käydä kuvaamassa. Samalla kun uppoudun näihin luoviin projekteihini, annan alitajunnan raksuttaa. Uskon, että jossain vaiheessa minulle kirkastuu, mitä haluan tehdä tulevaisuudessa. Vaihtoehtoja on, ja opiskelu on yksi niistä. Varmaa on se, että "en jää kotiin masentumaan", kuten eräs opiskelutovereistani pelkäsi.

Katsotaan, minne tuuli tytön kuljettaa. Täältä tullaan, elämä!