Sivun näyttöjä yhteensä

tiistai 19. lokakuuta 2021

HUONEKASVIT JA ASUMISTERVEYS

Aika ajoin saan sisäilmamikrobiologian asiantuntijana vastata kysymykseen ”voivatko huonekasvit aiheuttaa sisäilmaan homeongelmaa?”. Vastaukseni on, että kyllä ja ei, riippuen siitä, mitä ongelmalla tarkoitetaan.

Huonekasvien kasvualustanahan on tyypillisesti multa, joka ei ole steriiliä, eikä sen sitä pidäkään olla. Mullassa on aina mikrobeja, myös homeitiöitä. Mullan homeitiöt muodostuvat kuitenkin ongelmaksi vasta siinä vaiheessa, kun mullan pinnalla on havaittavissa näkyvää homekasvua. Esimerkiksi puutarhureille tuttu kanelihome muodostaa mullan pinnalle oranssinruskeaa, jauhomaista kasvustoa. Jos mullan pinnalla näkyy kasvustoa, on mahdollista, että mullasta voi vapautua homeitiöitä huoneilmaan. Itiöintiin vaikuttavat mm. homelaji ja kosteusolosuhteet.

Mutta ennen kuin paniikki iskee, on muistettava se, että ei sisäilmakaan ole steriiliä. Sekä sisä- että ulkoilmassa esiintyy homeitiöitä, ne kuuluvat ihmisen luonnolliseen asumisympäristöön. Sisällä home muodostuu ongelmaksi vasta silloin, kun sitä on tavanomaista enemmän, tai jos sille on jo aiemmin herkistynyt. Oireiluun vaikuttavat voimakkaasti ihmisen omat henkilökohtaiset ominaisuudet. On ihmisiä, jotka voivat ns. ”työntää päänsä homepönttöön”, kuten eräs luennoitsija muinoin asian värikkäästi ilmaisi, saamatta mitään oireita. Osa ihmisistä puolestaan reagoi hyvinkin pieniin pitoisuuksiin. Tässä on kyseessä sama asia kuin missä tahansa allergiassa: heinäallerginen saa oireita kävellessään heinäpellon poikki, mutta se, jolla ei tätä allergiaa ole, ei oireita saa. Viherkasvien hankintaa harkitsevan on siis mietittävä, mikä tilanne on omalla kohdalla.

Homeen lisäksi mullassa voi olla myös muita mikrobeja, jotka aiheuttavat oireita. Mullalle oireileva voi korvata mullan muilla kasvualustoilla, esimerkiksi kookoskuidun, kaarnan, lecasoran, perliitin, molersaven, vermikuliitin ja hiilen sekoituksilla. Yksi vaihtoehto on jättää huonekasvit hankkimatta ja käyttää sisustuksessa korvaavia elementtejä, vaikkapa kuiva- tai leikkokukkia.

Myös itse kasvit voivat olla allergisoivia. Helposti allergisoivia kasveja ovat esimerkiksi lyyra- ja limoviikuna, traakkipuu, oleanteri, rahapuu, kiinanruusu, jukkapalmu, saniaiset sekä useat fiikukset. Kukkivista huonekasveista allergiaa aiheuttavat helposti krysanteemit ja gerbera. Allergiset ihmiset ovat usein herkkiä myös voimakkaille tuoksuille. Huonekasvien hankinnassa on hyvä huomioida tämäkin.

Palataan vielä hetkeksi homeasiaan. Vaikka huonekasvin mullassa kasvaisikin näkyvää homerihmastoa, se voi aiheuttaa oireilua, mutta se ei aiheuta ongelmia rakenteisiin. Homeitiöt eivät lähde kasvamaan esim. huonekalujen tai seinärakenteiden pinnoilla, ellei niille ole riittävästi kosteutta. Homehtunut kukkamulta ei siis aiheuta sen suurempaa ongelmaa sisäilmalle/rakenteille kuin esim. homehtunut leipä tai hedelmä.

Viherkasveja ei tarvitse homeen vuoksi myöskään hävittää. Mullanvaihto riittää ensiavuksi ja sen jälkeen kasville sopiva, oikeaoppinen kastelutapa ja -rytmi.















Toinen huonekasveihin ja asumisterveyteen liittyvä asia ovat VOC-yhdisteet, eli haihtuvat, orgaaniset yhdisteet. NASAn vuonna 1989 tekemässä tutkimuksessa todettiin, että monet huonekasvit kykenevät poistamaan ilmasta haitallisia yhdisteitä, esimerkiksi formaldehydiä. Drexelin yliopiston (Philadelphia, USA) vuonna 2019 tekemässä tutkimuksessa kuitenkin tultiin toisenlaiseen johtopäätökseen. Yliopiston tiedotteessa apulaisprofessori Michael Waring totesi, että vaikka kasvit ovat mahtavia, ne eivät puhdista sisäilmaa niin nopeasti, että sillä olisi vaikutusta kodin tai toimistojen sisäilman laatuun. Tutkijoiden mukaan aiempien tutkimusten perusvirheenä on ollut, että laboratorio-oloissa tehtyjä mittauksia on liikaa yleistetty tiloihin, joissa ihmiset normaalisti viettävät aikaa. Huonekasvit eivät kykene korvaamaan toimivaa ilmanvaihtoa, oli se sitten passiivinen tai koneellinen.

Mutta vaikka kasveista ei nykytiedon mukaan ilmanpuhdistajiksi olekaan, on niistä silti monenlaista iloa. Kasvit ovat kauniita ja lisäävät viihtyvyyttä, tuovat kappaleen luontoa myös sisätiloihin ja ovat monipuolinen sisustuselementti. Niitä voi hoitava ja niille voi jutella. Kasvit lisäävät myös huoneilman kosteutta, erityisesti gerbera, fiikus, sulkasaniainen, kulta- ja pensaspalmu, kultaköynnös, kääpiöbanaani, muratti ja traakkipuut mainitaan sisäilman kosteutta lisäävinä huonekasveina. Joidenkin lähteiden mukaan kasvit voivat sitoa itseensä ilmassa leijuvia hiukkasia ja sitä kautta parantaa sisäilman laatua. Kasvien hoito ja kasvatus on monille myös paljon iloa tuottava harrastus.

Minulla on tällä hetkellä kodissani yhdeksän huonekasvia. Enemmänkin niitä hankkisin, jos olisi tilaa. Minulla on todettu heinä- ja pölyallergia sekä astma, mutta en ole huomannut, että kasveista olisi minulle terveydellistä haittaa. Heinäkasveista sisätiloissa olisi, mutta niitä ei kotoani löydykään.
















Jos sinulla on kysyttävää huonekasveihin ja asumisterveyteen liittyen, laita kommenttia, yritän vastata kysymyksiin parhaani mukaan!

3 kommenttia:

  1. Tämä oli mielenkiintoinen juttu, kiitos. Eli kukat eivät siis mainittavasti puhdista ilmaa? Tuli tästä heti mieleen yksi monisairas henkilö, joka makaa sairaalasängyssä, jonka viereen on joku asetellut useita ilmaa puhdistavia kasveja. Ovat siis ilmanraikastijina hyödyttömiä? Tosin onhan niillä ilman muuta tuo viihtyvyyttä lisäävä arvo.
    Meillä on myös töissä muutama henkilö, jotka eivät voi mennä mihinkään, missä he haistavat homeen, koska saavat välittömästi oireita. Ainakin toinen on aiemmin altistunut pahasti. Itselle eivät nuo pahatkaan homeelle haiseviksi mainitut kohteet tuota ongelmia. Vähän arveluttaa kutsua tuollaisia ihmisiä omaan kotiinkaan, koska oma koti voi saada siitä hometuomion ;D

    VastaaPoista
  2. Näin se valitettavasti uusimpien tutkimusten mukaan on, että kasveista ei ole ilmanpuhdistajiksi. Mutta viihtyisyyttähän ne toki tuovat ja voivat omalla tuoksullaan peittää muita huoneiston hajuja/tuoksuja. Tämä voi tietysti olla sekä positiivinen että negatiivinen asia. Kaikki eivät pidä esim. kostean mullan tuoksusta.
    Homeelle altistunut henkilö voi saada vakaviakin oireita (esim. anafylaktinen shokki) tiloissa, joissa on hometta. Määrien ei tarvitse olla suuria, jos kohdalle sattuu laji, jolle on altistunut aiemmin. "Hometuomion" tulee kuitenkin perustua aina mittauksiin ja tutkimuksiin, ei pelkkään oireiluun. Home kun ei aina ole se oireilun aiheuttaja ja homeen kaltaista tuoksua voi aiheuttaa muukin kuin homekasvusto, esim. kloorianisolin haju muistuttaa voimakkaasti homeen hajua. Hajujen alkuperä olisi kuitenkin aina järkevää selvittää, sillä jos jossain on hometta (talon rakenteissa), siellä on myös kosteutta ja kosteus pilaa rakenteita, jos asiaa ei korjata.

    VastaaPoista
  3. Työpaikalle on vienyt parisenkymmentä ruukkukasvia tylsää toimistotilaa piristämään (toki siihen houkuttavat myös vanhan talon leveät ikkunasyvennykset), kotona ei ole ensimmäistäkään. Juurikin tuo kostea multa on se, joka ei kotona isosti houkuta, en voi olla ajattelematta hometta, itiöitä, lenteleviä öttiäisiä... Ja ikkunalaudatkin puuttuvat.
    Vaikka olenkin vankka luonnonmateriaalien kannattaja, olisin vankkumaton synteettisen kukkamullan ostaja, jos sellaista olisi kaupan. Olisiko tästä business-ideaksi...? ;o)

    VastaaPoista

Kiva kun vierailit blogissani!