KIERRÄTYSKALUSTEITA TYÖHUONEESEEN

Koska yläkerran WC:n remppa venyy ja paukkuu, laitan tänne välillä kuvia työhuoneestamme. Huonehan remontoitiin noin vuosi sitten, kun tyttäremme muutti omilleen. Koska tavaraa on, työhuone päätettiin tuolloin kalustaa niin pitkälle kuin mahdollista jo olemassa olevilla kalusteilla ja tekstiileillä. Näin toimittiinkin. 

Sen verran uusi työhuone houkutteli kuitenkin satsaamaan, että Maestro, joka autoharrastuksensa puitteissa mm. verhoilee auton penkkejä, päätti hankkia uuden teollisuusompelukoneen käytettynä ostamansa tilalle. Uudelle koneelle löytyi luonteva paikka työhuoneesta, aiempi kone oli sijoitettu kellariin askartelutiloihin (joissa ei ole kovin siistiä tehdä mitään ompelutöitä).

Ompelukoneen yläpuolelle jäi tyhjää tilaa, johon löytyi anopin vintiltä passeli kaluste: appeni nikkaroima keittiön yläkaapisto. Kaapin ovissa oli niin kaunis sinertävä sävy, että päätimme säilyttää kaapisto alkuperäisenä. Olen innokas kunnostamaan kalusteita, mutta tämä kaapisto on niitä harvoja kalusteita, jotka halusin jättää alkuperäiseen kuntoon.

Tilaa ei ole koskaan liikaa, eikä työhuoneessa varsinkaan ole koskaan liikaa laskutilaa. Maestro oli jo pitkään koettanut saada minua luopumaan isoäitini vanhasta mankelista, jolle ei ollut meillä käyttöä. Laite oli toimiva, mutta ei kovin turvallinen. Suostuin luopumaan siitä pitkin hampain ja kyynelten kera (miten hullua itkeä mankelin vuoksi...), mutta jalan halusin säästää. Ostimme puulevyä ja Maestro nikkaroi niistä ja metallijalasta minulle sivupöydän. Tasot käsittelin Osmo Colorin öljyvahalla, sävy tumma tammi. Olen erittäin tyytyväinen tähän sivupöytään! Nyt minulle on lisää laskutilaa ja paikka mm. akryylivärilaatikolle.

Työhuoneemme on iloinen sillisalaatti kalusteita eri aikakausilta, väriäkin löytyy. Mutta minä rakastan tätä huonetta, tämä on kodikas, lämminhenkinen ja inspiroiva. Sekä toimiva! Täällä on hyvä tehdä niin toimistohommia kuin ommella ja taiteillakin. Vanhat kalusteet henkivät historiaa ja niihin liittyy paljon muistoja. Parempaa ei meille voisi olla!

TÄYDENNYSTÄ OLOHUONEESEEN

Edellisestä postauksesta on aikaa, sillä 2 kk kestänyt työharjoittelu, jouluvalmistelut ja kaamos veivät kaiken ajan ja energian. Voimavaroja blogin ylläpitämiseen ei ole ollut eikä heikko työtilanne ole mielialaa kohentanut. Yritän nyt uuden vuoden alkaessa ryhdistäytyä ja päivittää blogiani useammin! Sisustus- ja muita projektejahan minulla on kuitenkin meneillään kaiken aikaa, vaikkei kukaan niistä mitään maksakaan (mistähän sitä palkkatyötä ja maksavia asiakkaita löytäisi...??? Etsinyt olen kyllä, mutta ei oota ja kiitos, mutta ei kiitosta tulee kaikkialta).

Ennen joulua tuunailin muutaman pienkalusteen. Olohuoneen seinällä iät ajat nököttänyt mäntyinen kukkateline sai uuden pinnan, kun hioin sen ja käsittelin Osmo Colorin öljyvahalla. Vahan sävy lienee kirsikka, käytin kotoa löytynyttä vahapurkin jämää. Aluksi kukkateline näytti silmääni aika kälyiseltä, mutta kun vein sen olohuoneeseen, huomasin sen sopivan täydellisesti tummaa puuta olevien kalusteiden kaveriksi.

Toinen tuunattava pienkaluste oli äidiltäni peritty vaalean puun värinen hylly. Hyllytaso on melamiinia tms. muovipintaista materiaalia, joten ennen pintavärin vetoa hylly oli käsiteltävä tartuntapohjamaalilla. Pintaväriksi valitsin mustan. Suosin yleensä Tikkurilan huonekalumaaleja, koska niistä minulla on hyviä kokemuksia, mutta päädyin tällä kertaa valitsemaan edullisemman vaihtoehdon paikallisesta marketista. Hyllyn kellastuneet kannattimet hioin ja käsittelin uudelleen puolikiiltävällä Ilves-merkkisellä kalustelakalla.

Olohuoneen sisustus on nyt tältä erää valmis. Olen erittäin tyytyväinen olohuoneen muutokseen. Seuraavaksi muutostyöt jatkuvat yläkerrassa, tarkoitus on ottaa viimeinkin työn alle yläkerran WC sekä yläkertaan johtava portaikko. Omia projekteja siis riittää, mutta aikaa olisi kyllä tehdä suunnittelua, maalausta ja tapetointia myös muille! Teen vielä toistaiseksi sisustussuunnittelua ja pienremontteja Osuuskunta Verson kautta. Kysyntää näille on ollut harmillisen vähän; tuntuu, että kukaan ei nyt uskalla investoida mihinkään. Sisustamisen ja korjausrakentamisen tarve tuskin kuitenkaan on vähentynyt ja uskon vakaasti, ettei tämä heikko taloudellinen tilanne Suomessa voi ikuisesti kestää. 

Parempia päiviä odotellessa siis mennään! Aurinkoisia talvipäiviä kaikille!

OLOHUONEESEEN UUSI ILME TAPETILLA

Maalaus- ja pintatyöt -kurssilta ja kurssiin liittyvästä työharjoittelusta olen saanut sen verran kokemusta ja itsevarmuutta, että uskaltauduin ottamaan työ alle olohuoneemme tapetoinnin. Vanhat tapetit oli asennettu noin 20 vuotta sitten ja olivat jo aikansa eläneet niin kuntonsa kuin kuosinsakin puolesta. 

Uudeksi tapetiksi valikoitui K-Raudassa myynnissä oleva tapetti Decorama Easyup 19 9320. Emme kuitenkaan ostaneet tapetteja K-Raudasta, jossa ne olisivat maksaneet 29,90 euroa/rulla, vaan Maestro tilasi tapetit suoraan Ruotsista, jossa yhden rullan hinta oli tarjouksessa vain reilut 16 euroa! 

Alla yleiskuva olohuoneestamme ennen ja jälkeen tapetoinnin:

Tapetointiurakkaa varten olohuoneesta poistettiin kaikki helposti siirrettävä irtaimisto ja isoja huonekaluja siirrettiin keskemmälle huonetta seinien varsilta, jotta tapetointi onnistuisi. Työ kesti 8 päivää. Jos vanha tapetti olisi irronnut seinistä suosiolla, urakka olisi valmistunut nopeammin. Harmikseni näin ei kuitenkaan käynyt. Vanha tapetti imi vettä kuin sieni, kuivahti todella nopeasti ja irtosi seinästä pieninä soiroina. Apuna irrottamisurakassa oli välillä Maestro, välillä vanhin poikani. Työtä hidasti myös se, että olen arkisin päivät työharjoittelussa - sielläkin on tapetointia ja maalaamista, fyysistä työtä, jonka jälkeen olen usein iltaisin aika uupunut. Ihan joka ilta en siis jaksanut tapetointia kotona jatkaa. Ja olihan sitä välillä käytävä ruokakaupassakin.

Nyt tapetit on kuitenkin asennettu. Olohuoneen ilme muuttui avarammaksi ja valoisammaksi. Vaihdoimme myös hieman kalusteiden järjestystä: iso vitriinikaappi ja TV:n vieressä nököttänyt baarikaappi vaihtoivat paikkaa keskenään. Saimme näin olohuoneen tien puoleiseen päätyyn lisää tilaa. Seinältä baarikaapin päältä poistui myös pieni hyllykkö, jonka tulen korvaamaan pienemmällä.

Olohuoneeseen on tilattu eBay:stä uusi matto, jonka toivoakseni saamme tällä viikolla. Seinälle pitäisi hankkia uusi kello ja radion päälle tuleva hylly maalata. Ihan valmista ei siis vielä ole, mutta voiton puolella ollaan!

Ja uusia projekteja on tulossa ja työn alla...

VANHAA TYYLIÄ

Asumme vanhassa talossa, joten kalusteetkin saavat minun puolestani olla vanhoja. Moderneissa kalusteissa ja modernissa tyylissä ei ole mitään vikaa, mutta omaan kotiini sopivat vanhat kalusteet.

Siksi olinkin hyvin iloinen, kun anoppi päätti lahjoittaa itselleen tarpeettoman vanhan kaapin meille! Kaappi sopi eteisen nurkkaan kuin olisi sinne tehty. Nurkkauksessa aiemmin ollut valkoinen, osittain tuunailtu lipasto siirtyi pojan huoneeseen.

Kaapille ei tarvinnut tehdä muuta kuin repiä kaapin sisälle liimattu keltainen, huonokuntoinen tarra pois. JOS kaapille jotain haluaisin tehdä, kaapin pohjan voisi käsitellä puuvahalla tummaksi ja pinnan käsitellä sellakalla. Toistaiseksi kaappi saa olla kuitenkin juuri tuollainen kuin se nyt on.

Tähän eteisen nurkkaukseen olen suunnitellut uutta seinäpintaa ja tuon seinällä olevan taulun, jonka on maalannut edesmennyt serkkuni Hannu Torkko, korvannee peili. Taululle löytyy näkyvä ja hyvä paikka toisaalta. Toistaiseksi kuitenkin oman kodin projektit saavat odottaa, sillä remontoimme äitini asuntoa myyntiin. Maalausta koulussa ja maalausta vapaa-ajalla... Siinäpä se tämä syksy vierähtääkin.

Aurinkoisia syyspäiviä!

PIHAPROJEKTI

Mitäpä olisi kesä ilman pihaprojektia? Tai ylipäätänsä projektia? Kesällähän ei missään nimessä voi keskittyä pelkästään lomailuun ja lepäämiseen... 

Pihamme myllättiin kunnolla viimeksi 90-luvulla. Alapihalle jäi tuolloin alaoven ja autotallien ovien eteen alue, jossa on runsaasti savipitoista maata. Maa on herkästi routivaa ja erityisesti uudemman tallin oven edessä maa nousee talvisin jopa parikymmentä senttiä. Tästä on ollut harmia, sillä kun maa nousee, autotallin ovia ei saa kunnolla auki. Ja sekös miesväkeä keljuttaa.

Maestro sai viimein tarpeekseen tästä ongelmasta ja nyt on aloitettu operaatio maanvaihto. Kaivamme savipitoisen maan pois, kuskaamme sen mökille ja laitamme tilalle mursketta. Samalla uusimme seinän viereen 90-luvulla ladotun laatoituksen: kivet otetaan ylös, maata muokataan (erityisesti kallistuksia) ja sen jälkeen vanhat kivet ladotaan takaisin. Ja mikäli intoa ja aikaa riittää, siistimme myös talon perustuksen edes tältä yhdeltä seinustalta, viimeinkin... Siistimistä kaipaisivat myös autotallin ovet!

Samalla toteutamme pihaprojektin myös mökillä: huussin taakse tulee alue, jonne laitamme uuden lämpökompostorin (toki se pitää ensin ostaa jostakin). Vanha kompostori jää jälkikypsytystä varten. Alueella on kompostorien lisäksi tarkoitus varastoida mm. kalkki- ja lannoitesäkkejä ym. puutarhanhoidossa tarvittavaa tavaraa. Maisemoin alueen niin, että säkit ja muut roinat eivät heti pistä silmään, kun tuvan ikkunasta vilkaisee ulos. Suunnitelma on jo aika pitkälti hahmoteltu mielessäni ja odotan innolla, että pääsen toteuttamaan sitä...

Projektia siis riittää, tänäkin kesänä. Aitta jäänee sisustamatta ja samoin huussi, mutta onhan se kesä ensivuonnakin. Ja syksylläkin ehtii tehdä monenlaista. 

Hoidetaan nyt nämä pihaprojektit ensin!

UUSI TYÖHUONEEMME

Aloitin yläkerran tyhjentyneessä huoneessa remontin huhtikuussa ja viimein kesäkuun lopulla sain viimeisetkin sisustuselementit huoneessa paikoilleen. Uusi työtilamme palvelee meitä nyt Maestron etätyöpisteenä sekä harrastus- ja työtilana. Huoneessa on työpisteet meille molemmille, lukunurkkaus sekä runsaasti säilytystilaa. Ja kirsikkana kakun päällä, käynti parvekkeelle, jossa voi juoda vaikka päiväkahvit.

Remontti ja sisustaminen tehtiin pienellä budjetilla. Tapetit tilaan maksoivat 3 euroa/rulla, seinämaalia kului 3,6 l (sävy Tikkurilan "merisavu"). Lattia käsiteltiin Osmo Colorin öljyvahalla, sävy "tummatammi". Tilasimme öljyvahan ulkomailta, koska sieltä sen sai huomattavasti halvemmalla kuin Suomesta. Kattoon löysimme röpelöpinta-maalin edullisesti Lidlistä.

Sisustusteemana oli "tutkimusmatka" ja sen vuoksi huoneeseen on haalittu viidakko- ja matkusteluaiheisia elementtejä. Idea lähti verhoista ja tapetista. Sisustaminen tapahtui pääosin niillä esineillä ja huonekaluilla, mitä kotona oli jo valmiina. Ikkunaan ostin yhden verhon lisää ja työtuolien alle ostimme pelimatot suojaamaan lattiaa. Bilteman apinakuvioiset pelimatot olivat humoristinen ja aiheeseen sopiva valinta työtuolien alle. Elämässä pitää olla sekä väriä että huumoria, näin ajattelen! Lisäksi ostin ilmoitustaulun omaan työpisteeseeni maksettavia laskuja ym. varten. Kaikki muu sälä oli jo hankittuna, iso osa löytyi vintiltä.

Alla kuva lukunurkkauksesta kirjahyllyineen. Isän vanha tuoli, jonka olemme kunnostaneet, pääsi nyt hyötykäyttöön, samoin vintillä lojunut vanha valaisin, jonka olen saanut ylioppilaslahjaksi. Tyttären vanha pehmotiikeri pääsi pötköttelemään kirjahyllyn päälle seuranaan taulu, jonka olen maalannut 90-luvulla. Vintiltä löytynyt "aarre" tämäkin.

Maestron työpiste sijoitettiin parhaalle paikalle ikkunan alle. Tämä paikka olisi kelvannut minullekin, mutta nyt sen sai mies, koska hän tekee leipätyötään etänä kotona päivittäin ja työtilan on silloin oltava viihtyisä ja valoisa. Myös Ansku-koira sai oman paikan, missä pötkötellä. 

Oman työpisteeni sijoittelussa oli tärkeää, että luonnonvalo ikkunasta tulee edes osittain vasemman käden puolelta. Näin siksi, että piirrän ja maalaan oikealla kädellä. Kun valo tulee vasemmalta, käsi ei ole varjostamassa työtä. 

Työpisteeni taakse sijoitin vanhan kirjoituspöydän kaapin ja laatikoston "lipastoksi". Koska pöytäpinta oli näissä kalusteissa todella ikävän kulunut, päällystin sen tapetilla. Lipasto on väliaikainen ratkaisu, sen tilalle on tulossa muuta, siitä sitten lisää myöhemmin! 

Tässä huoneessa on onneksi runsaasti säilytystilaa, sillä toinen päätyseinä on pelkkää kaapistoa. Liukuovien taakse mahtuvat kivuttomasti kaikki kankaani ja maalaustarvikkeeni ja paljon muutakin. Peiliovet tuovat valoisaan huoneeseen lisää valoa ja tilantuntua.

Alla vielä muutamia yksityiskohtia huoneesta. Keltaiset metallilaatikot ovat muistaakseni olleet leipälaatikoita, nyt niissä on ompelulankoja. Kultaköynnökset toivon jonakin päivänä kiemurtelevan huoneen seinämillä pitkänä köynnöksenä.

VÄRIKÄS MAKUUHUONE

Tyttären muutettua kotoa pois meni useamman huoneen sisustus uusiksi, myös makuuhuoneemme. Sain lopultakin siirrettyä työpöytäni pois makuuhuoneesta yläkerran uuteen työhuoneeseen ja näin makuuhuoneeseen vapautui tilaa mm. vanhoille sähköuruilleni. 

Äidiltä peritty ja itse kunnostettu lipasto toimi aiemmin askartelutarvikkeiden säilytyskalusteena, nyt se saa palvella jonkinlaisena meikkipöytänä ja yöpöytänä. 

Lipaston päälle sopi mukavasti tyttäreltä lainattu valopeili sekä itse tekemäni ristipistotyöt. Sain viimein seinälle myös vanhat valaisimet, jotka ovat peräisin lapsuuskodistani. Valaisimet ovat luultavasti 60-70 -luvun tuotantoa. Seinävalaisinten kaveriksi sommittelin lasteni tekemiä grafiikkatöitä.

Lipaston paikalle siirsin yläkerran käytävästä tumman hyllykön, johon mahtuu mukavasti kirjoja ja koriste-esineitä. Tuolille hyllykön edessä ei oikeastaan olisi tilaa, mutta sitä tarvitaan Maestron puolipitoisten vaatteiden säilytykseen :)

Alla vielä yleisnäkymä makuuhuoneeseen ovelta. Makuuhuoneen turkoosi tapetti jakaa varmasti mielipiteitä (kuten moni muukin värivalinta kodissamme), mutta itse pidän paljon tuosta turkoosin ja tumman puun yhdistelmästä. Tapetti on ollut paikoillaan useita vuosia enkä ole vielä siihen kyllästynyt. Lattian kirsikanväriset laminaatit sen sijaan joutaisivat vaihtoon...

Kotimme on värikäs ja meillä on paljon itse tehtyjä tekstiilejä, mm. makuuhuoneessa päivä- ja torkkupeitto sekä koristetyynyjen päälliset olen itse ommellut. Räsymatot on kutonut enoni vaimo Kangasalta. Makuuhuonetta sisustaessani en ostanut mitään uutta, vaan käytin kotoa löytyvää tavaraa. Makkari on nyt mieleiseni, tuo lipastonurkkaus on ehdoton suosikkini!

Mitä sinä pidät tämäntyyppisestä värimaailmasta ja sisustustyylistä?

VANHAA JÄLJITELLEN

Työharjoitteluni päättyi viime viikolla ja samalla koko huoneistosaneeraaja-kurssi - sain todistuksen perjantaina. Työharjoittelujakso oli antoisa, pääsin näkemään ja tekemään aivan uusia asioita, mm. asentamaan radonmattoa ja alapohjan eristeitä, purkamaan ulkoseinää ja näkemään samalla valesokkelirakenteen, piikkaamaan lattiaa ja muuraamaan. 

Viimeisin työmaa oli rintamamiestalon kellarikerros, jonne tehtiin mittavaa remonttia. Kellariin on rakenteilla sauna, pesuhuone, kodinhoitohuone, WC sekä askartelu- ja varastotilaa. Varastotilaan oli kaksi oviaukkoa, joista toinen oli päätetty sulkea. Olin mukana muuraamassa tätä aukkoa umpeen. 

Vanhoissa seinissä (niissä, jotka jätettiin pystyyn) näkyivät muottilaudoituksen jäljet. Talon omistajat eivät halunneet lähteä ylitasoittamaan seiniä, vaan vanha pinta haluttiin jättää näkyviin. Tämä tarkoitti sitä, että myös suljettuun oviaukkoon piti saada vastaavaa pintaa. Harkoilla umpeen muurattuun seinään levitettiin tasoitetta ja sen jälkeen muotoilin siihen vanhaa laudoitusta muistuttavaa kuviointia.

Lopputulos on mielestäni aika onnistunut ja sain myös ohjaajiltani myönteistä palautetta pintakuvioinnista. Harmittaa, että en pääse näkemään valmista lopputulosta, sillä seinät on vielä tarkoitus maalata. Kellarikerros olisi ollut kiva nähdä täysin valmiina, saunoineen päivineen. Mieltä kuitenkin lämmittää ajatus siitä, että olen ollut mm. muurarina ja tasoittajana jättämässä oman kädenjälkeni tähänkin kotiin!

Muuraus- ja tasoitehommat olivat mukavia. Pidin myös maalaamisesta, kaakeloinnista, tapetoinnista ja lattiapinnoitteiden asentamisesta. Purkuhommissakin olin mukana, ne olivat pölyisiä ja raskaita, mutta kuuluvat osana saneeraukseen. Tulevaisuudessa voisin nähdä itseni sekä sisustussuunnittelijana että pintakäsittelijänä. Katsotaan, minne tuuli tytön kuljettaa! Tulevaisuus on vielä tuntematon, muutamia suunnitelmia on, mutta vielä en tiedä, mikä toteutuu ja mikä ei. Monenlaista verkkoa on veteen heitetty! Etsin töitä aktiivisesti kaiken aikaa, niin sisäilmaan, ympäristöasioihin, sisustamiseen kuin remontointiinkin liittyen.

Ja siinä ohessa: nautin kesästä. Aurinkoisia kesäpäiviä sinullekin!

JOS ET VOI PEITTÄÄ, KOROSTA!

Blogini on ollut tauolla reilun kuukauden, vaikka mitään taukoa ei ollut tarkoitus pitää. Niin vain kävi. Kevät on ollut raskas, työharjoittelu rakennustöiden parissa on vaatinut veronsa. Lisäksi lähipiiriimme kuulunut meille tärkeä ja rakas ihminen nukkui pois lyhyen ja yllättävän sairausjakson jälkeen. Väsyneenä ja surullisena blogin päivitys ja sisustaminen eivät ole olleet listaykkösenä. 

Työhuone saatiin kuitenkin valmiiksi ja kunhan se on sisustettu, laittelen siitä kuvia. Työhuoneen myötä meni myös kolmen muun tilan sisustus uusiksi. Yksi näistä on olohuoneemme, jonne tuli yllättävän paljon tilaa, kun Maestron työpöytä ja iso työtuoli siirrettiin sieltä pois. Tilalle löytyi vanha senkki anopin vintiltä ja somisteeksi senkin päälle kukkia ja isäni vanha putkiradio.

Uusiksi meni myös olohuoneen värimaailma! Olen jo pitkään katsellut karsaasti olohuoneemme 90-luvun lopulla laitettuja tapetteja. Koska en vielä vähään aikaan pääse niistä eroon, päätin noudattaa yhtä sisustamisen kultaisista säännöistä: Jos et voi peittää, niin korosta. Idea tähän lähti oikeastaan pöytäliinasta, jonka ostimme eräällä kotimaanmatkalla ja joka päätyi olohuoneen pöydälle. Se sointui tapetteihin niin kivasti, että ajatus huoneen värimaailman muutoksesta alkoi itää.

Tuumasta toimeen! Kaivoin vintiltä pääväriltään keltaisen maton, joka oli aikoinaan lastenhuoneessa. Ikkunaan ripustin siniset verhot, joissa on samaa sinisen sävyä kuin matossa. Keltaiset/oranssit tapetit sointuvat nyt kokonaisuuteen. Olohuone on lämpimän värikäs. Tämä väripläjäys on varmasti monelle liikaa, mutta omaan mielialaani tämä istuu nyt hyvin.

Tällä sisustuksella mennään olohuoneessa nyt ainakin kesän yli. Syksyllä sitten katsotaan tilannetta uudelleen.

Hyvää alkavaa kesää kaikille ja onnea kaikille uusille ylioppilaille ja ammattiin valmistuneille!

HITAASTI ETENEVÄ REMPPA

Yläkertaan tulevan työhuoneen remontti on edennyt hitaasti. Aloitin rempan huhtikuun alussa heti kun tytär oli saanut kimpsunsa ja kampsunsa rahdattua uuteen kotiinsa, eikä vieläkään ole valmista. Aluksi tuli ongelmia lattian hionnan kanssa ja sen jälkeen tökki katon maalaus. Nämä molemmat hommat jäivät Maestron kontolle. Seinät sentään olen saanut nyt maalattua ja tapetoitua!

Seinien sävyä mietittiin vielä uudelleen katon maalaamisen jälkeen. Ripustin muutamia värilastuja katon rajaan ja sitten yhdessä Maestron kanssa pähkäilimme, mikä sävyistä sopisi katon hieman luonnonvalkoiseen taittavaan sävyyn sekä tapettiin. Alla olevasta kuvasta näkyy kattoon tullut hieman röpelöinen ja karkea kuvio, mikä tekstuurimaalilla pitikin saada aikaan.

 Uudeksi sävyksi valikoitui Tikkurilan "merisavu". Päädyimme tähän vaaleaan, vihertävään sävyyn, koska halusimme säilyttää huoneen valoisuuden ja raikkauden. Tämä sävy ei tapetin rinnalla näyttänyt tunkkaiselta, kuten moni muu sävy. 

Maalasin huoneen ikkuna- ja päätyseinät kahteen kertaan. Maalia kului lähes 3,6 litraa. Oviseinän tapetoin, pari rullaa tapettia riitti hyvin yhdelle seinälle. Kuvion kohdistamisen kanssa oli aluksi ongelmia, mutta siitäkin selvittiin!

Käsittelemättä on enää lattia. Yritän saada öljyvahan lattiaan tulevana viikonloppuna. Remonttia on jarruttanut mm. se, että en työpäivien jälkeen ole enää kotona jaksanut remontoida. Olen toista viikkoa ollut maalaamassa vanhan kerrostalon kellarissa seiniä, lattioita ja kattoja, työ on fyysistä ja siten myös uuvuttavaa. Lähipiirissä sattunut sairastapaus on myös hidastanut tahtia ja nostanut stressitasoja.

Mutta eiköhän remppa viikonloppuna etene! Kun lattia on käsitelty, huone onkin sitten lattialistoja vaille valmis!

SISUSTUSTEEMANA TUTKIMUSMATKA

Yläkerrasta vapautui huone tyttären muutettua kotoa pois ja remontoin sitä nyt yhdessä Maestron kanssa työhuoneeksi. 

Huone sisustetaan teemalla "tutkimusmatka". Idea lähti tapetista; pitkällisen etsinnän jälkeen mieleinen tapetti huoneeseen löytyi RTV:n alennuslaarista hintaan 3 euroa/rulla. Näin edulliseen löytöön oli pakko tarttua! Alla ideakuvaa huoneen sisustamiseen; lattiaan tulee Osmo Colorin Öljyvahaa (tumma tammi) ja pari seinää maalataan Tikkurilan sävyllä "serpentiini". Kalusteet löytyvät pääosin kotoa, samoin tekstiilit. Jotain pientä joutunen ostamaan, katsotaan nyt...

 

Alla kuvia myös lähtötilanteesta eli huoneesta ennen remontin alkua. Huone on viimeksi remontoitu nuoremman poikani huoneeksi, mutta päätyi tyttäreni käyttöön. Huoneen sävyt ovat poikani valitsemat ja vaikka mm. tapetti oli vielä hyväkuntoinen, haluan huoneeseen toisenlaista tunnelmaa ja värimaailmaa.

Remontti alkoi tapetin poistolla. Sen jälkeen hiottiin lattia, joka oli aiemmin käsitelty Osmo Colorin valkoisella öljyvahalla. Vahan hiomiseen tarvittiin sen verran järeä hiomakone, ettei sen käsittely onnistunut minulta vanhan rasitusvamman vuoksi. Yritin kyllä hiontaa kevyemmällä laitteella, mutta se ei purrut öljyvahaan. Lattian hiominen jäi Maestrolle, jolla on lihasvoimaa huomattavasti enemmän kuin minulla... Lattian suojaamisen, katon ja seinien kittaukset ja hionnat sain sentään hoidettua, mutta katon maalaus jää Maestrolle. En yksinkertaisesti pysty tekemään pitkään sellaista työtä, jossa on pidettävä käsiä koholla pään yläpuolella ja samalla pideltävä käsissä jotain työvälinettä! Katon maalausyritys päättyi surkeaan maalausjälkeen ja aikaansai yläselän jämähtämisen siten, että makasin eilisen päivän sohvalla jäätävästä päänsärystä kärsien... Tähän kaatui todennäköisesti ajatukseni lähteä opiskelemaan pintakäsittelyä. Ainakaan kattojen maalausta en pysty tekemään.

Maestro maalannee katon uudelleen tänään. Löysimme kattoon tekstuurimaalia, joten maalausjäljestä pitäisi tulla röpelöinen. Röpelöisyys toivottavasti peittää katossa nyt näkyvät kipsilevyjen saumausjäljet tai ainakin hämää katsojan silmää niin, etteivät ne korostu.

Alla vielä kuva huoneesta tapetin poiston jälkeen. Kovin on valkoista!

Näihin tunnelmiin päätän tällä kertaa. Mukavaa viikonloppua!

TAPETTI TAIPUU MONEEN

Tapettia voi hyödyntää muutoinkin kuin seinän pintamateriaalina. Sain koulusta ilmaiseksi tarpeettomia tapetteja ja niistä kauneimmasta otin pätkän ja kehystin eteisen seinälle kukkanurkkaukseen - se on sellainen paikka, johon on todella vaikeaa löytää pitkään silmää miellyttävää taulua..

Tapettitaulusta tuli kiva. Hyödynsin tapetin jämiä myös päällystämällä muutaman pahvilaatikon säilytysrasioiksi.

Aika kivat tuli näistäkin, täyttyvät tavaroilla aikanaan... Tytär on nyt muuttamassa kotoa pois, joten täällä on piakkoin kämppä hyrsky myrskyn ja tavarat saavat uusia paikkoja, kun pääsen remontoimaan ja sisustamaan tyttären huoneen uuteen uskoon. Silloin ovat nämäkin rasiat varmasti tarpeen.

Mutta vielä tapeteista; tapetti taipuu myös maalausalustaksi! Kotoa löytyi näytepätkä harmaankirjavaa vinyylitapettia. Kokeilin siihen öljypastelliliituja ja väri tarttui hyvin ja oli myös helppo levittää liukkaalla pinnalla. Alla kuva tapetista ennen kuin aloin piirrellä siihen.

Pienen piirtelyn myötä syntyi Auringonlasku, kokoa 40 x 40 cm. Taidanpa käyttää jatkossakin tapetteja maalausalustana, kun tulee sopivan värisiä vastaan!

PITSIÄ JA TUUNAILUJA

Pidän rouheasta sisustuksesta, mutta myös koristeellisuudesta. Vaikka en ole yltiöromanttisen sisustuksen ystävä, tykkään pitsiliinoista ja -verhoista. Erityisesti juuri niiden koristeellisuudesta. Aika paljon olen pitsiliinoja virkannut itsekin, verhoja myös, koska koristeellisuus viehättää.

Kevätauringon ensisäteiden pilkistellessä päätin vaihtaa olohuoneen tummat verhot valoisampiin. Kaivoin kaapista esille äidiltäni saamani valkoiset pitsiverhot ja ripustin ne olohuoneen ikkunoihin. Ikkunoita on kaksi ja verhot ovat keskenään erilaiset. Molemmat ovat kuitenkin valkoiset ja pitsikuvioiset, joten eriparisuus ei haittaa. Ei ainakaan omaa silmääni.

Nämä pitsiverhot ovat ainakin neljäkymmentä vuotta vanhat, sillä muistelen näiden olleen aikoinaan vanhempieni makuuhuoneen ikkunassa, silloin kun olin vielä nuori - ja siitä on kauan, kun olen vanhempieni luona asunut. Hyvin nämä verhot ovat kestäneet käyttöä ja pesua!

Lykkäsin palan pitsiä myös tuunaamaani kukkaruukkuun. Ruukku oli tavallinen valkoinen muoviruukku, aika tylsä ja vähän jo nuhruinenkin. Minulla sattui olemaan pienet määrät mustaa ja ruskeaa liitumaalia, sekoitin ne keskenään ja maalasin tällä mustanruskealla maalilla ruukun sekä myös vanhat, siniset taulunkehykset - vain päästäkseni maalista eroon. Koska kukkaruukku näytti yksivärisenä aika tylsältä, tuunailin sitä hieman lisää käyttämällä pitsiä, paljetteja ja helmiä. Alla tulos. Toinen tyhjä kukkaruukku on löytö SPR:n kirpputorilta. Viehätyin ruukun vanhanaikaiseen ilmeeseen. Viherkasvithan näihin pieniin ruukkuihin pitäisi vielä hankkia...

Alla kuva sinisistä kehyksistä, jotka myös maalasin. Laitoin kehyksiin maalaamani akvarellin. Kuvatessa valo hieman heijasteli kehyksen lasista, joten akvarelli ei aivan pääse kuvassa oikeuksiinsa. Tälle etsin jossain vaiheessa kotoa paikan, pidän tämän kuvan synkeästä tunnelmasta :).

Mutta vaikka synkeä akvarelli viehättää, mieleni ei ole lainkaan synkeä, päinvastoin! Opiskelu on ollut kiinnostavaa ja innostavaa. Vielä pari viikkoa harjoituksia koululla ja sen jälkeen alkaakin sitten työharjoittelu.

Hyvää viikonloppua!!!

SAUNA ENNEN JA JÄLKEEN

Rintamiestalon kellarikerroksessa sijaitsevan saunan remontti on nyt ohi ja sauna kylpykunnossa! Remontin suunnittelusta vastasin minä ja remontin toteutuksesta puolestaan Evratel Ay, Risto Paananen. Saunan pinnat, lauteet, kiuas ja valaisin uusittiin. Patteri maalattiin ja ikkuna tiivistettiin ja maalattiin. Kiukaan taakse jäävää laatoitusta korjattiin.

Saunassa ei ole nyt hukkatilaa ja saunomaan mahtuu useampikin ihminen yhtä aikaa. 

Uusi kiuas on matalampi kuin entinen, joten lämpöä saadaan paremmin myös alalauteille. Uusi kiuas on myös mitoitettu juuri tämän kokoiselle saunalle, joten lämpöä pitäisi riittää. Paloturvallisuussyistä kiukaan päälle asennettiin palosuojalevy.

Suunnitelmassani suosittelin kiukaan alla olevan korokkeen purkua, mutta siitä luovuttiin. Purkutyö olisi saattanut johtaa koko lattialaatoituksen uusintaan tai ainakin paikkaukseen ja siihen ei nyt tämän remontin yhteydessä haluttu satsata.

Asianmukaiset kaiteet suojaavat löylynheittäjää kupsahtamasta kiukaalle. Lauteet rakensi Sunsauna ja asensi Risto Paananen.

Uusi ovi tuo valoa ja tilantuntua matalaan saunaan.

Ja lopuksi vielä kuvakollaasi lähtötilanteesta eli siitä, miltä sauna näytti ennen remonttia.

Mitä pidätte muutoksesta? Asiakas oli tyytyväinen lopputulokseen, "se on nyt aivan eri sauna", oli kommentti muutoksesta. Itsekin olen tyytyväinen ja iloinen tästä lopputuloksesta! Tämä saunaprojekti oli hauska, mielenkiintoinen ja opettavainen. Nyt kun tämä projekti on saatu maaliin, voin hyvillä mielin keskittyä joulun odotukseen.

Mukavaa joulukuun alkua!