VAATEKAAPIT SIISTIKSI

Raivausinto jatkuu, koska tavaraa on edelleenkin liikaa tiloihin nähden. Nuoriso ei mielellään päästä minua tonkimaan nurkkiaan, mutta pojan vaatekaapin sain otettua työn alle.

Pojan pieni kaappi pursuili vaatteita ja sekalaista tavaraa. Puhtaita vaatteita oli mahdotonta enää sulloa kaappiin ja puolipitoiset lojuivat pojan sohvalla. Yhdessä pojan kanssa kävimme vaatteet läpi ja uskokaa tai älkää, kaapista lähti kaksi muovikassillista vaatteita kierrätykseen!!! Pari tavarahyllyä on vielä raivaamatta, mutta jonain päivänä vielä nekin syynätään...

Kaiken muun lisäksi kaapissa lattiatasolla oli vanha lelulaatikko, joka oli täynnä epämääräistä, sekalaista sälää. Kävimme läpi myös sen. Suurin osa laatikossa olleesta tavarasta oli roskaa! Rikkinäistä elektroniikkaa, vanhoja koulukirjoja ja monisteita, toimimattomia tussikyniä, muutama rikkinäinen silmälasikotelo, puhelinten kuoria, nuhruisia kynäpenaaleja... Lajittelin tavarat ja ne on nyt kierrätetty. Käyttöön tai jatkojalostukseen jäi laatikon sisällöstä vain noin 1/5. Kylläpä kannatti tätäkin laatikkoa pyöritellä kaapissa vuosikaudet, voi hyvänen aika sentään... Raivaaminen kannattaa!

Alla vielä kuva pojan vaatehyllyistä ennen raivausta ja sen jälkeen. HUOM! En ole mestari vaatteiden viikkaamisessa, tiedän, että vaatteet voisivat olla hyllyillä siistimminkin... Mutta pointti tässä on se, kuinka paljon tilaa hyllyille tuli lisää raivaamisen jälkeen. Romulaatikkokin päätyi tyhjänä vintille, kaappiin saatiin säilöön kenkälaatikoita (tyhjiä), jotka poikani jostain syystä (jota en ymmärrä) haluaa säilyttää. Ovatpahan nekin pois huoneen nurkasta pyörimästä, siivousta ovat hankaloittaneet.

Järjestelin myös makuuhuoneemme ison peiliovikaapiston. Maestron vaatteisiin en koskenut, mutta kaiken muun pistin uuteen uskoon. Koska omat vaatteeni olivat hyllyillä sikin sokin, enkä ikinä löytänyt juuri sitä vaatetta, jota olin etsimässä, ostin koreja ja lajittelin vaatteet niihin. Toimii! Samalla tuli käytyä vaatevarasto läpi. Kierrätykseen lähti kassillinen vaatteita sekä lisäksi pieni määrä sisustustekstiilejä. Säilytykseen jääviä lankoja, verhoja ym. varten ostin muovilaatikoita, jotka ovat mitoiltaan paremmin kaappiin sopivia kuin aiemmin käytössä olleet - hukkatilaa jää vähemmän.

Tavaroiden järjestys kaapissa ei ollut toimiva, joten muutin sitäkin. Tavaraa on edelleen liikaa, mutta tavarat ovat nyt minun kannaltani järkevämmässä järjestyksessä kuin aiemmin. 

Kaapin tilojen 100% hyödyntäminen vaatisi hyllyjen siirtoa ja mahdollisesti uusien korivaunujen hankintaa - ja tavaroiden karsintaa edelleen. Tämä olisi vaatinut panostusta myös Maestrolta, mutta hänellä ei ollut nyt sellaiseen aikaa muiden projektien vuoksi. Nämä minun tekemäni pienet uudistukset helpottavat kuitenkin meidän arkea ja isomman uudistuksen teemme sitten, kun olemme talossamme kahden. Siinä vaiheessa on helpompi hahmottaa, mitä ja millaisia säilytysratkaisuja tarvitsemme ja kuinka paljon.

Pölymuija toivottelee täältä tavarapaljouden keskeltä raivausintoa sinullekin! Tavaraa saa olla, mutta aika ajoin on fiksua käydä tavarat läpi ja laittaa pois ne, joille ei ole enää käyttöä.

MATTOJA VAI EI?

Ennen joulua kävin vaihtamassa kuulumisia tuttavani luona ja tutustumassa samalla uuteen omakotitaloon, johon he olivat kesällä muuttaneet. Uusi talo oli trendikäs ja pienen perheen tarpeisiin riittävän suuri ja toimiva. Sisustus oli hyvin minimalistinen ja erityisesti silmääni pisti mattojen puuttuminen.

Tämä sai minut pohtimaan mattojen historiaa ja sitä, miksi niitä on ryhdytty käyttämään ja käytetään yhä – onko matoille nykykodeissa oikeasti tarvetta vai ovatko ne vain sisustuselementtejä esim. koristetyynyjen tavoin?

Mattojahan on kudottu jo ainakin 2500 vuoden ajan ja niiden arvellaan olevan aasialaisten paimentolaiskansojen keksintöä. Näille paimentolaismatoilla oli monia käyttötarkoituksia: niitä käytettiin nukkuma- ja istuinalustoina, lämmikkeenä viitan tai takin tapaan, jopa satuloina. Paimentolaismatot oli helppo kääriä rullalle ja ottaa mukaan, kun asuinpaikkaa vaihdettiin ja niitä jätettiin myös lapsille perinnöksi. Monissa kulttuureissa matot olivat ja ovat yhä myös merkittävä itseilmaisun keino niitä kutoville henkilöille, siis tekstiilitaidetta, sekä keino välittää kansan kulttuuria tuleville sukupolville.

Räsymatto puolestaan on suomalainen mattoklassikko, jonka tarina alkoi varsinaisesti 1800-luvulla, ehkä jo aiemminkin, sillä vanhin tunnettu räsymatto on vuodelta 1798. Mattoja kudottiin kodeissa vanhoista vaatteista ja lakanoista, joita saatettiin värjätä kasvivärein. Matot olivat siis hyvin ekologisia, koska ne valmistettiin kierrätysmateriaaleista. Aluksi räsymattoja oli lähinnä varakkaimmissa kodeissa, mutta puuvillan yleistyessä räsymattoja ilmestyi myös työläiskoteihin. Mattoja käytettiin lämmittämään kylmiä lattioita, mutta myös esteettisistä syistä. Usein matoilla peitettiin lattiat kokonaan. Suuri määrä mattoja kertoikin talon varakkuudesta.

kuvat: Pixabay

Entä nykyään? Miksi käytämme mattoja tai emme käytä? Itse koen, että matot ovat esteettisesti kauniita sisustuselementtejä, jotka tuovat tilaan pehmeyttä ja lämpöä. Matoton tila on mielestäni kylmä ja kolkko eikä kovin kodikas. Taloissa, joissa ei ole lattialämmitystä, matot toimivat lattioiden lämmikkeenä, aivan kuten jo 1800-luvulla. Matot myös suojaavat lattiaa lialta ja naarmuuntumiselta. Esimerkiksi lemmikkitalouksissa lattiat ovat usein kovilla ja matto on helpompi ja edullisempi uusia kuin vaikkapa parketti tai laminaatti. Matot myös parantavat kodin akustiikkaa, erityisesti kodeissa, joissa on korkeaa tilaa ja isoja ikkunoita.

Matottomuudellakin on puolensa. Jos kodin haluaa olevan mahdollisimman vähäeleinen ja virikkeetön, voi matottomuus olla vaihtoehto. Matoista on myös oma vaivansa: ne likaantuvat ja niitä pitää imuroida, tampata, tuulettaa ja pestä. Varsinkin keinokuituiset matot ovat hankalia puhdistaa, ne keräävät itseensä koiran- ja kissankarvat, hiukset ja muut kuidut. Lemmikit voivat olla varsinaisia mattotuholaisia ja jatkuva lemmikkien oksennusten ja muiden vahinkojen siivoaminen matoilta voi käydä hermoille siinä määrin, että on helpompi heivata matot pois kuin puhdistaa niitä jatkuvasti. Toisaalta matto, kuten muutkin tekstiilit, sitoo itseensä ilmassa leijuvaa pölyä. Parempi pölyhiukkanen matossa kuin hengitysilmassa, sanoo Pölymuija! Lemmikkieläintalouksiin löytyy myös hyviä ja helposti puhdistettavia mattovaihtoehtoja – niistä lisää toisella kertaa.

Kuva: Pixabay

Itse en haluaisi ilman mattoja elää. Matot tuovat mielestäni sisustukseen lämpöä ja viihtyisyyttä. Mattoja ja muita sisustustekstiilejä vaihtamalla voi myös nopeasti muuttaa huoneen ilmeen ja tunnelman toisenlaiseksi. Myöskään akustiikan kannalta mattojen merkitystä ei sovi vähätellä.

Mitä mieltä te lukijat olette mattojen käytöstä? Ovatko matot ehdoton kyllä vai voisiko matottomuus olla vaihtoehto ja jos voisi, niin miksi? Olisi mielenkiintoista kuulla mielipiteitänne!

Mukavaa vuodenvaihdetta!

SISUSTAMINEN ASUMISTERVEYS HUOMIOIDEN - MITÄ SE TARKOITTAA?

Joitakin kertoja olen törmännyt siihen, että suunnittelupalveluistani kiinnostuneet ihmiset ovat olettaneet minun olevan henkilö, joka tutkii rakenteita, ilmanvaihtoa ja ottaa näytteitä sisäilmasta. Tästä ei kuitenkaan ole kysymys. Olen työskennellyt kolmekymmentä vuotta tutkijana/asiantuntijana mikrobiologian, työhygienian ja sisäilman parissa, joten näytteenottokin on kyllä tuttua puuhaa, esimerkiksi sisäilman mikrobinäytteitä osaan ottaa vaikka puoliunessa. Tarjotessani sisustussuunnittelua en kuitenkaan toimi tutkijana enkä näytteenottajana, vaan sisustussuunnittelijana, joka huomioi suunnitteluprosessin aikana tekijät, jotka vaikuttavat asumisterveyteen. Missioni on suunnitella ihmisille tiloja, jotka ovat viihtyisiä, mutta myös terveellisiä ja turvallisia.

Asumisterveyteen vaikuttavia asioita ovat mm. ilmanvaihdon toimivuus, sisäilman kemikaalit, mikrobit ja muut hiukkaset, valaistus, sisustuksen ergonomia, ääniolosuhteet, lämpötila ja vetoisuus. Aivan kaikkeen ei sisustuksen keinoin voi vaikuttaa, mutta moneen asiaan kyllä. Esimerkiksi ergonomia ja valaistus ovat asioita, jotka ovat muokattavissa. Kun kalusteet on mitoitettu käyttäjille sopiviksi, tuki- ja liikuntaelinten oireilu voi vähentyä. Turvallisuus esimerkiksi ikäihmisen kotona paranee, kun tavarasäilytys suunnitellaan siten, että tarvetta vaikkapa porrasjakkaran käytölle ei enää ole. Valaistuksen optimointi puolestaan parantaa sekä turvallisuutta että kaiken tiloissa tapahtuvan toiminnan helpottumista. Esimerkiksi päänsäryt voivat vähentyä, kun valaistus on mitoitettu oikein. Ääniolosuhteisiinkin voidaan valittaa mm. tekstiilivalinnoilla.

Itselleni läheisin asumisterveysasia on sisäilman puhtaus. Rummutan edelleen sen puolesta, että mitä helpommin siivottava koti on, sitä parempi on sisäilman laatu. Veljenpoikani ristikin minut "Pölymuijaksi" ja ylpeänä tätä titteliä kannan!

Pölyä kertyy joka ikiseen kotiin ja pöly voi sisältää monenlaisia terveydelle haitallisia partikkeleita. Kotipöly voi sisältää esimerkiksi homeitiöitä, vaikka rakennuksessa ei kosteusvauriota olisikaan – ulkoilma toimii loistavana homeitiöiden lähteenä, erityisesti syksyllä. Ulkoilmasta päätyy sisätiloihin paljon myös muita epäpuhtauksia (raskasmetallit, nokihiukkaset…), jotka voivat aiheuttaa terveyshaittoja. Kyseessä ei siis ole vähäpätöinen asia.

Moni silti vähättelee siivouksen tarpeellisuutta. Koti on luonnollisesti asumista varten, eikä sen tarvitse joka hetki olla kiiltävän puhdas. Kaikkia meitä joskus laiskottaa ja siivoaminen tuntuu varmasti jokaisesta ajoittain vastenmieliseltä – tai sitten siihen yksinkertaisesti ei ole aina aikaa. Pölyn kertyminen heikentää kuitenkin sisäilman laatua ja voi lisätä esimerkiksi allergia- ja astmaoireita. Yksinkertaistettuna:

siivouksen laiminlyönti -> pölyn kertyminen -> sisäilman laadun heikkeneminen -> terveyshaittojen lisääntyminen (kuva alla).

Mikä avuksi?

Tässä vaiheessa kuvaan astuu mukaan sisustussuunnittelu asumisterveysnäkökulma huomioiden. Kun tilat suunnitellaan niin, että pölyä kertyy käyttäjien toiminta ja mieltymykset huomioiden mahdollisimman vähän, siivoamistiheys voi olla harvempi. Kun tilat suunnitellaan niin, että pinnat ovat siivotessa helposti saavutettavissa ilman pujottelua ahtaissa väleissä ja ilman massiivista kalusteiden siirtelyä, siivoaminen sujuu nopeammin ja helpommin eikä enää tunnu niin vastenmieliseltä.

Asumisterveyttä voidaan parantaa hyvinkin yksinkertaisilla toimenpiteillä. Alla esimerkki pienestä ja edullisesta muutoksesta.

Esimerkki:

Ongelma: Viisihenkisen perheen kotona tyttären huoneen vaatekaapin hyllyt olivat vajaakäytöllä. Hyllyillä, joiden välissä oli korkeutta noin 35 cm, oli vaatteita noin 20 cm:n korkuisina pinoina. Lähes puolet kaapin vetoisuudesta oli siis hyödyntämättä. Samaan aikaan perheenäiti tuskaili säilytystilan puutteen kanssa.

Ratkaisu: Kaapin alimmat hyllyt poistettiin ja tilalle hankittiin ulosvedettäviä koreja. Vaatteet sijoitettiin koreihin ja ylähyllyt saatiin muuhun käyttöön. Muutoksesta innostuneena perhe kävi läpi myös muut vaatekomerot ja teki niihin vastaavia muutoksia.

Hyöty: Tällä edullisella säilytystilan muutoksella saatiin komeroiden ylemmille hyllyille säilytystilaa muille tavaroille. Kun säilytystilaa saatiin lisää, iso osa kodin tasoilla pyörivistä tavaroista saatiin kaappeihin talteen. Pölyä keräävien tavarakasojen väheneminen helpotti siivousta ja kodin ilme siistiytyi. Muutos, sisältäen koripaketit ja sisustussuunnittelijan konsultointipalkkion, maksoi alle 300 euroa.

Pienilläkin toimenpiteillä voidaan siis saada aikaan isoja, viihtyvyyttä ja terveyttä edistäviä muutoksia. Eikä sen tarvitse aina olla edes kovin kallista.

Toivottavasti tämän artikkelin jälkeen lukija ymmärtää paremmin, mitä tarkoittaa sisustussuunnittelu asumisterveysnäkökulma huomioiden. 

Pölymuija kiittää ja kuittaa!

kuvat: canva.com