SISUSTAMINEN ASUMISTERVEYS HUOMIOIDEN - MITÄ SE TARKOITTAA?

Joitakin kertoja olen törmännyt siihen, että suunnittelupalveluistani kiinnostuneet ihmiset ovat olettaneet minun olevan henkilö, joka tutkii rakenteita, ilmanvaihtoa ja ottaa näytteitä sisäilmasta. Tästä ei kuitenkaan ole kysymys. Olen työskennellyt kolmekymmentä vuotta tutkijana/asiantuntijana mikrobiologian, työhygienian ja sisäilman parissa, joten näytteenottokin on kyllä tuttua puuhaa, esimerkiksi sisäilman mikrobinäytteitä osaan ottaa vaikka puoliunessa. Tarjotessani sisustussuunnittelua en kuitenkaan toimi tutkijana enkä näytteenottajana, vaan sisustussuunnittelijana, joka huomioi suunnitteluprosessin aikana tekijät, jotka vaikuttavat asumisterveyteen. Missioni on suunnitella ihmisille tiloja, jotka ovat viihtyisiä, mutta myös terveellisiä ja turvallisia.

Asumisterveyteen vaikuttavia asioita ovat mm. ilmanvaihdon toimivuus, sisäilman kemikaalit, mikrobit ja muut hiukkaset, valaistus, sisustuksen ergonomia, ääniolosuhteet, lämpötila ja vetoisuus. Aivan kaikkeen ei sisustuksen keinoin voi vaikuttaa, mutta moneen asiaan kyllä. Esimerkiksi ergonomia ja valaistus ovat asioita, jotka ovat muokattavissa. Kun kalusteet on mitoitettu käyttäjille sopiviksi, tuki- ja liikuntaelinten oireilu voi vähentyä. Turvallisuus esimerkiksi ikäihmisen kotona paranee, kun tavarasäilytys suunnitellaan siten, että tarvetta vaikkapa porrasjakkaran käytölle ei enää ole. Valaistuksen optimointi puolestaan parantaa sekä turvallisuutta että kaiken tiloissa tapahtuvan toiminnan helpottumista. Esimerkiksi päänsäryt voivat vähentyä, kun valaistus on mitoitettu oikein. Ääniolosuhteisiinkin voidaan valittaa mm. tekstiilivalinnoilla.

Itselleni läheisin asumisterveysasia on sisäilman puhtaus. Rummutan edelleen sen puolesta, että mitä helpommin siivottava koti on, sitä parempi on sisäilman laatu. Veljenpoikani ristikin minut "Pölymuijaksi" ja ylpeänä tätä titteliä kannan!

Pölyä kertyy joka ikiseen kotiin ja pöly voi sisältää monenlaisia terveydelle haitallisia partikkeleita. Kotipöly voi sisältää esimerkiksi homeitiöitä, vaikka rakennuksessa ei kosteusvauriota olisikaan – ulkoilma toimii loistavana homeitiöiden lähteenä, erityisesti syksyllä. Ulkoilmasta päätyy sisätiloihin paljon myös muita epäpuhtauksia (raskasmetallit, nokihiukkaset…), jotka voivat aiheuttaa terveyshaittoja. Kyseessä ei siis ole vähäpätöinen asia.

Moni silti vähättelee siivouksen tarpeellisuutta. Koti on luonnollisesti asumista varten, eikä sen tarvitse joka hetki olla kiiltävän puhdas. Kaikkia meitä joskus laiskottaa ja siivoaminen tuntuu varmasti jokaisesta ajoittain vastenmieliseltä – tai sitten siihen yksinkertaisesti ei ole aina aikaa. Pölyn kertyminen heikentää kuitenkin sisäilman laatua ja voi lisätä esimerkiksi allergia- ja astmaoireita. Yksinkertaistettuna:

siivouksen laiminlyönti -> pölyn kertyminen -> sisäilman laadun heikkeneminen -> terveyshaittojen lisääntyminen (kuva alla).

Mikä avuksi?

Tässä vaiheessa kuvaan astuu mukaan sisustussuunnittelu asumisterveysnäkökulma huomioiden. Kun tilat suunnitellaan niin, että pölyä kertyy käyttäjien toiminta ja mieltymykset huomioiden mahdollisimman vähän, siivoamistiheys voi olla harvempi. Kun tilat suunnitellaan niin, että pinnat ovat siivotessa helposti saavutettavissa ilman pujottelua ahtaissa väleissä ja ilman massiivista kalusteiden siirtelyä, siivoaminen sujuu nopeammin ja helpommin eikä enää tunnu niin vastenmieliseltä.

Asumisterveyttä voidaan parantaa hyvinkin yksinkertaisilla toimenpiteillä. Alla esimerkki pienestä ja edullisesta muutoksesta.

Esimerkki:

Ongelma: Viisihenkisen perheen kotona tyttären huoneen vaatekaapin hyllyt olivat vajaakäytöllä. Hyllyillä, joiden välissä oli korkeutta noin 35 cm, oli vaatteita noin 20 cm:n korkuisina pinoina. Lähes puolet kaapin vetoisuudesta oli siis hyödyntämättä. Samaan aikaan perheenäiti tuskaili säilytystilan puutteen kanssa.

Ratkaisu: Kaapin alimmat hyllyt poistettiin ja tilalle hankittiin ulosvedettäviä koreja. Vaatteet sijoitettiin koreihin ja ylähyllyt saatiin muuhun käyttöön. Muutoksesta innostuneena perhe kävi läpi myös muut vaatekomerot ja teki niihin vastaavia muutoksia.

Hyöty: Tällä edullisella säilytystilan muutoksella saatiin komeroiden ylemmille hyllyille säilytystilaa muille tavaroille. Kun säilytystilaa saatiin lisää, iso osa kodin tasoilla pyörivistä tavaroista saatiin kaappeihin talteen. Pölyä keräävien tavarakasojen väheneminen helpotti siivousta ja kodin ilme siistiytyi. Muutos, sisältäen koripaketit ja sisustussuunnittelijan konsultointipalkkion, maksoi alle 300 euroa.

Pienilläkin toimenpiteillä voidaan siis saada aikaan isoja, viihtyvyyttä ja terveyttä edistäviä muutoksia. Eikä sen tarvitse aina olla edes kovin kallista.

Toivottavasti tämän artikkelin jälkeen lukija ymmärtää paremmin, mitä tarkoittaa sisustussuunnittelu asumisterveysnäkökulma huomioiden. 

Pölymuija kiittää ja kuittaa!

kuvat: canva.com