AJATUKSIA SISUSTUSSUUNNITTELIJAN TYÖSTÄ

Lempiaineeni koulussa olivat äidinkieli, biologia ja kuvaamataito. Nuorena pohdiskelin kovin, missä ammatissa voisin yhdistää nämä kolme lempiainettani ja tehdä samalla jotain, joka olisi ihmiskunnalle hyödyllistä. 

Jossakin vaiheessa halusin taiteilijaksi. 

Ammatinvalintaa tuskaillessani isäni sanoi, että "nälkätaiteilijaksi et rupea, hankit kunnon ammatin". Pidin isäni sanoja järkevinä ja välivuoden jälkeen hakeuduin opiskelemaan ympäristötieteitä. Sillä tiellä olen edelleen.

En ole koskaan katunut sitä, että lähdin opiskelemaan luonnontieteitä. Nautin opiskeluajasta ja olen nauttinut myös tutkijan työstä yliopistossa sekä nykyisestä laboratoriotyöstä. Edelleen homepesäkkeiden tarkastelu jaksaa viihdyttää, niin oudolta kuin se ehkä ulkopuolisesta tuntuukin. Mikroskoopin läpi tarkasteltuna homesienet ovat usein yllättävänkin kauniita. Kuitenkin, kun vuosia ja vuosia tekee yhtä ja samaa, painiskelee samojen ongelmien parissa ja vuosi toisensa jälkeen joutuu toteamaan aina vain uudelleen sen, että mikään ei muutu, vaikka tiedon luulisi lisääntyvän, alkaa kiinnostavakin työ turhauttaa. Kun kohdalleni osui mahdollisuus toteuttaa pitkäaikainen haave opiskella sisustussuunnittelua, tartuin tilaisuuteen. 

Ja hyvä oli, että tartuin. Opin lyhyessä ajassa paljon ja oivalsin, että sisustaminen ei ole vain asumisviihtyvyyden lisäämistä, vaan sillä on suuri merkitys myös asumisterveyteen. Voin sisustussuunnittelijan luovassa työssä hyödyntää kaikkea, mitä olen ympäristöhygieenikkona ja asumisterveysmikrobiologian asiantuntijana oppinut. Ja mikä parasta: myös sisustussuunnittelijan työssä voin auttaa ihmisiä! Koska sehän on suunnittelun tavoite: luoda jotain, joka helpottaa elämää ja tuo siihen jotain parempaa kuin mitä ennen oli. Suunnittelijan tehtävä on kuunnella ihmisiä ja luoda tiloja, jotka palvelevat niiden käyttäjiä. Tästä asiasta ihmisillä on usein vääriä käsityksiä; kuvitellaan, että suunnittelija tulee "määräämään", miltä vaikkapa olohuoneen pitäisi näyttää tai millaiset keittiön kaapit pitäisi hankkia. Näinhän asia ei ole! Suunnittelutyö tehdään asiakkaan ehdoilla ja hänen toiveitaan ja budjettiaan kunnioittaen. Ja juuri tässä on työn suola: työssä on haasteita ja ongelmia ratkottavaksi. Kahta samanlaista kohdetta ei ole! Se on yksi syy, miksi haluan tehdä sisustussuunnittelua.

Ihmisillä on erilaisia käsityksiä myös siitä, mitä suunnittelijan työ vaatii. Sehän ei riitä, että osaa tehdä 3D-kuvat ja seinäprojektiot. Ideointiin ja sopivien tuotteiden etsimiseen kuluu valtavasti aikaa ja juuri ideointi vaatii sitä paljon puhuttua luovuutta, jota ihmisellä joko on tai ei ole. Myös dokumenttien piirtäminen ja kirjoittaminen vie oman aikansa, samoin käynnit suunnittelukohteessa. Tunnissa tai kahdessa ei suunnitelmaa laadita ja se valitettavasti näkyy myös suunnittelun hinnassa. 

Jos vaikkapa kylpyhuoneen suunnitteluun kuluu kaksi päivää, olisitko valmis tekemään sen sellaiseen hintaan, että kaikkien verojen ja työeläkemaksujen, matkakulujen ym. jälkeen sinulle jäisi käteen 100 euroa? Minä en ole, koska haluan työlläni elättää itseni ja perheeni.

Väitän kuitenkin, että sisustussuunnittelijan käyttäminen kannattaa, vaikka sillä onkin hintansa. Omaan ympäristöönsä turtuu aivan samalla tavalla, kuin esimerkiksi hitaasti etenevän sairauden oireisiin voi turtua ja tottua. Hankalissa paikoissa olevat huonekalut oppii kiertämään ja huonossa valossa lukiessa alkaa huomaamattaan siristellä silmiään ymmärtämättä, että lisävalo helpottaisi elämää huomattavasti. Kun johonkin tilanteeseen tottuu, ongelmille sokeutuu. Kun paikalle kutsutaan ulkopuolinen ammattilainen, hän näkee helposti epäkohdat, joita muuttamalla tilasta voi saada toimivamman ja viihtyisämmän. Eikä tämä välttämättä aina vaadi koko tilan räjäyttämistä atomeiksi - pienilläkin muutoksilla voi saada aikaan suuren muutoksen. Suunnittelijaa käyttämällä voi myös säästää rahaa: kun tulee kerralla hyvä ja remontti tehdään oikeantyyppisiä materiaaleja käyttäen, ei remonttia ole tarve tehdä muutaman vuoden kuluttua uudelleen. Hyvin suunnitellen saadaan aikaa ja käyttöä kestäviä tiloja.

Ongelmana on, että ammattitaitoisen sisustussuunnitelman tuoman lisäarvon huomaa usein vasta sitten, kun suunnitelma on tehty ja toteutettu. Kynnys pyytää sisustussuunnittelija apuun näyttää olevan monille liian korkea, koska suunnitelman tuomaa lisäarvoa ei heti prosessin alussa nähdä. Toivottavasti osaan tässä blogissani tuoda esille asioita, jotka kirkastavat lukijoille sisustussuunnittelun tuomia etuja ja hyötyjä ja valaisevat sen tavoitteita ja prosessin kulkua.