Sivun näyttöjä yhteensä

sunnuntai 29. lokakuuta 2023

ASUNTOA MYYMÄSSÄ

Syksy on ollut kiireinen. Äidin kuoleman jälkeen en ole ehtinyt, hieman kärjistetysti sanoen, muuta kuin käymään koulussa ja sen jälkeen kotona syömässä ja nukkumassa. Nyt äiti on saatettu hautaan, perunkirjoitus on hoidettu ja äidiltä jääneet käyttökelpoiset tavarat ovat lähes kaikki saaneet uuden kodin. Lisäksi olen veljeni kanssa remontoinut ja siivonnut äidin 73,5 neliön kerrostalokolmion myyntikuntoon.

Vuonna 2006 rakennetussa talossa sijaitseva 5. kerroksen asunto oli onneksi vanhempieni jälkeen pääosin hyvässä ja siistissä kunnossa. Ainoastaan toisen makuuhuoneen ja olohuoneen tapetit olivat auringonvalon vuoksi palaneet siihen kuntoon, että päätimme repiä ne pois ja maalata seinät. Myös eteisen käytävä oli siinä kunnossa, että seinät oli maalattava uudelleen; äidin sinitarroin kiinnitetty postikorttikokoelma oli jättänyt alkuperäiseen maalipintaan ikäviä jälkiä, jotka eivät lähteneet pesemällä pois.

Remontti ei tietenkään sujunut niin helposti, kuin olin kuvitellut. Makuuhuoneen tapettien poisto kävi kivuttomasti, mutta olohuoneen tapetit istuivat seinässä harvinaisen tiukasti. Kun viimein tapetit oli saatu irti, piti erityisesti olohuoneessa tehdä melkoinen määrä kittausta ja hiontaa, että seinistä saatiin maalauskelpoiset. Seinät olivat täynnä mitä omituisimpia röpelöitä ja epätasaisuuksia, jopa siinä määrin, että ylitasoitus olisi ollut seinien tasoitukseen järkevin vaihtoehto. Sitä en lähtenyt tekemään, koska en ole vielä riittävästi sitä opiskellut ja harjoitellut.

Mutta saimme kuin saimmekin seinät maalauskuntoon. Sen jälkeen tuli ongelmia seinämaalin kanssa. Koska emme halunneet sijoittaa remonttiin mitään suuria rahasummia, ostimme aluksi Biltemasta edullista, valkoista seinä- ja kattomaalia. Tämä oli virhe. Maali oli paksua ja sen levittäminen seinään telalla oli todella vaikeaa! Maali nahkottui muutamissa minuuteissa, mutta oli uudelleen maalattavissa vasta kahdeksan tunnin kuluttua. Työ edistyi hitaasti. Maalattuani makuuhuoneen seinät kolmeen kertaan tulimme veljeni kanssa siihen tulokseen, että nyt riittää! Maali meni vaihtoon, sillä en saanut seiniin tasaista maalipintaa tällä maalilla sitten millään. Eikä siinä onnistunut veljenikään.

Vaihtoehdoksi löytyi Rustasta valkoinen Nyans seinämaali. Tämän saman maalin sävyllä koala maalasin keväällä tyttären vuokrayksiön seiniä ja nyt tämän toisenkin maalauskokemuksen jälkeen voin kyllä lämpimästi suositella Nyansin maaleja! Maali on helposti levittyvää, peittää kahdella maalauskerralla (toki maalattava pinta vaikuttaa tähän) ja kuivaa kahdessa tunnissa uudelleen maalattavaksi.

Miksi maalasimme seinät valkoiseksi? Tätä varmasti ihmettelevät ne henkilöt, jotka tuntevat sisustustyylini, en ole suurten valkoisten pintojen ystävä. Valkoinen valikoitui väriksi tässä tapauksessa siksi, että asunto on menossa meille tuntemattomille ihmisille, joiden sisustusmausta meillä ei ole aavistustakaan. Tarkoitus oli tehdä asunnosta siisti, sellainen, jossa ei välttämättä tarvitse heti tehdä remppaa, jos ei halua. Useimpia ihmisiä valkoiset seinät miellyttävät. Jos uusi omistaja ei ole valkoisen ystävä, seinät ovat nyt siinä kunnossa, että ne on helppo maalata mieleisellään sävyllä tai tapetoida.

Remontti on nyt siis taputeltu, asunto on myynnissä Etuovi.comissa ja ensimmäiset näytöt on pidetty. Myymme asuntoa itse. Alla muutamia kuvia.












Esittelykuvien ottaminenkaan ei ollut maailman yksinkertaisin asia, koska sen enempää veljeni kuin minäkään emme ole ammattikuvaajia. Kännykällä otetut kuvat onnistuivat osittain, mutta veljeni mielestä ikkunoiden ja seinien välinen kontrasti oli liian suuri. Yritimme tuoda seinille lisää valoa veljeni studiovaloilla. En ole kuitenkaan koskaan käyttänyt kuvatessani mitään ylimääräisiä valoja, joten en osannut oikein kuvata niiden kanssa. Valmiit kuvat olivat kolkkoja ja tunnelma kylmä. Lopulta kaivoin esiin vanhan järjestelmäkamerani, ylläolevat kuvat on otettu sillä. Ylimääräistä valoa on käytetty ainoastaan saunan ja pesuhuoneen kuvissa.

Jos olet kiinnostunut siististä kerrostaloasunnosta Jyväskylässä, niin minulle voi laittaa viestiä. Asunnossa on 3 h + k + vh + ph/wc + s + erillinen wc + p. Lisätietoja löytyy Etuovi.comista tai kysymällä minulta.

sunnuntai 1. lokakuuta 2023

VANHAA TYYLIÄ

Asumme vanhassa talossa, joten kalusteetkin saavat minun puolestani olla vanhoja. Moderneissa kalusteissa ja modernissa tyylissä ei ole mitään vikaa, mutta omaan kotiini sopivat vanhat kalusteet.

Siksi olinkin hyvin iloinen, kun anoppi päätti lahjoittaa itselleen tarpeettoman vanhan kaapin meille! Kaappi sopi eteisen nurkkaan kuin olisi sinne tehty. Nurkkauksessa aiemmin ollut valkoinen, osittain tuunailtu lipasto siirtyi pojan huoneeseen.



Kaapille ei tarvinnut tehdä muuta kuin repiä kaapin sisälle liimattu keltainen, huonokuntoinen tarra pois. JOS kaapille jotain haluaisin tehdä, kaapin pohjan voisi käsitellä puuvahalla tummaksi ja pinnan käsitellä sellakalla. Toistaiseksi kaappi saa olla kuitenkin juuri tuollainen kuin se nyt on.


Tähän eteisen nurkkaukseen olen suunnitellut uutta seinäpintaa ja tuon seinällä olevan taulun, jonka on maalannut edesmennyt serkkuni Hannu Torkko, korvannee peili. Taululle löytyy näkyvä ja hyvä paikka toisaalta. Toistaiseksi kuitenkin oman kodin projektit saavat odottaa, sillä remontoimme äitini asuntoa myyntiin. Maalausta koulussa ja maalausta vapaa-ajalla... Siinäpä se tämä syksy vierähtääkin.

Aurinkoisia syyspäiviä!

lauantai 30. syyskuuta 2023

KALUSTEMAALAUSTA

Aloitin muutama viikko sitten TE-toimiston/Gradian järjestämän Maalaus ja pintatyöt -kurssin. Kurssi alkoi kalustemaalauksella. Olemme maalanneet koulussa ensimmäiset viikot mm. peili- ja laakaovia sekä asiakkaiden koululle tuomia kalusteita, mutta kouluun sai tuoda myös oman pienkalusteen pintakäsiteltäväksi.

Äidin asunnolta kulkeutui asunnon tyhjennyksen yhteydessä kotiini mm. kolme osaa sisältävä sarjapöytä. Kiikutin pöydistä pienimmän koululle käsittelyyn, sillä pöydän pinta oli kulunut ja naarmuinen eikä värikään oikein miellyttänyt. Minulla ei ollut vielä pöydän hiontavaiheessa käsitystä siitä, millainen pöydästä tulisi, mutta asia selkeni, kun olin saanut pöydän jaloista hiottua lakan pois.

Jalat olivat nimittäin kirjavat, kuin jonkun kissaeläimen turkki. Muutamat kurssikaverit ihastelivat jalkoja ja siitä se ajatus sitten lähti! Päätin, että jalat saavat jäädä kirjaviksi.

Lakkasin jalat himmeällä lakalla ja muut osat maalasin puolihimmeällä, mustalla Teknoksen Futura 20 -kalustemaalilla. Alla kuva kalusteesta ennen käsittelyjä ja käsittelyiden jälkeen. Pöydälle löytyi sopiva paikka olohuoneestamme kahden kaapin välistä.


Alla kuvia jakkaran käsittelyvaiheista:


Kukkapöytä onnistui mielestäni hyvin. Ainoastaan se harmittaa, että tason maalipinta naarmuttui hieman siinä vaiheessa, kun lakkasin jalkoja kolmatta kertaa. Pöytä oli lakkauksen aikana ylösalaisin pahvin päällä ja jostain syystä maaliin jäi hankausjälkiä, onneksi tosin vain vähäisiä. Niitä ei juuri huomaa, ellei aivan läheltä katso. Silti harmittaa. Tämä kokemus ei houkuttele käyttämään Teknoksen kalustemaalia jatkossa, sillä Tikkurilan kalustemaalien kanssa minulla ei ole ollut koskaan tämmöistä ongelmaa. Onneksi tason voi maalata uudelleen, jos naarmut alkavat häiritsemään.

Koulussa siirrymme seuraavaksi seinien ja kattojen maalaukseen, mutta kotona minulla on lisää pienkalusteita työn alla. Niistä lisää myöhemmin.

maanantai 11. syyskuuta 2023

LAATIKOSTO SÄHKÖPÖYDÄN ALLE

Hankin muutama vuosi sitten itselleni kotiin sähköpöydän työpöydäksi säästyäkseni niska-hartiavaivoilta. Olen kuitenkin kaivannut pöydän alle laatikostoa, tavaraa kun on ja osan tavaroista soisi olevan helposti saatavilla, kun pöydän ääressä työskentelen. 

Äidin asunnolta jäi tarpeettomaksi valkoinen yöpöytä 70-luvulta. Otin siitä mitat ja totesin, että pöytä sopii sähköpöytäni alle kuin nakutettu. Maestron suureksi riemuksi (harmiksi) kiikutin yöpöydän(kin) kotiin (olen roudannut meille kassi- ja laatikkokaupalla tavaraa äidin asunnolta...) kunnostettavaksi.

Laatikostojen kädensijoihin suihkautin kevyesti hopean väristä spraymaalia. Muut pinnat hioin kevyesti ja tein kahdesta eri kalustemaalista (jämämaaleja) sekoituksen, jota sitten vetelin yöpöydän pinnoille vaahtomuovitelalla. Täytyy sanoa, että telalla tuli todella kaunis pinta! En enää jatkossa maalaa huonekaluja siveltimellä, kuten olen tehnyt tähän saakka. Tela sen olla pitää!

Alla ennen ja jälkeen -kuva. Laatikostosta tuli kauniin sinivihertävä ja se sopii sähköpöytäni alle meidän työhuoneeseen aivan loistavasti. Eikä maksanut mitään tämä projekti.

Lisää tuunausprojekteja on tulossa, sillä jemmasin äidin asunnolta itselleni myös vanhan jakkaran, pienen lipaston ja nurkkakaapin. Niissäpä riittää hiomista ja maalaamista tulevalle talvelle. Ja hiomista ja maalaamista on tiedossa muutenkin, sillä aloitan ylihuomenna maalaus ja pintakäsittelytyö -kurssin Gradialla!

Kaikesta surusta ja murheesta huolimatta elämä jatkuu. Ihanaa syksyn jatkoa kaikille ja kiitos teille, jotka olette ottaneet osaa suruuni!

maanantai 28. elokuuta 2023

KUOLEMAN KOSKETUS

Kuolema on nyt koskettanut minua, perhettäni, sukuani, jopa ystäviäkin. Iäkäs äitini nukkui pois torstaiaamuna. Nyt ei ole voimavaroja blogin ylläpitoon, sisustamiseen, puutarhanhoitoon tai Taideseura Koprun asioiden aktiiviseen hoitoon. Edessä on hautajaisten järjestäminen ja äidin tavaroiden läpikäyminen ja asunnon tyhjentäminen. Se tulee olemaan koskettava ja muistorikas seikkailu, jonka onnekseni saan tehdä yhdessä veljeni kanssa.

Olen onnekas, en ole tämän kaiken keskellä yksin.

Mielessäni kummitteli synkkä kuva Kuoleman Enkelistä. Vangitsin sen paperille öljypastelliliiduilla, pois päästäni.

Tässä hän nyt on. 


Sanotaan, että kuolema on prosessi eikä mikään enkeli tai muu hahmo, joka  vie ihmisen mennessään rajan taa, kun elonpäivät ovat tulleet päätökseen. Näinhän se luonnontieteellisesti ajateltuna on. Sitä prosessia tuli viimeiset viikot seurattua hyvinkin läheltä, sitä ihmisen hiljaista hiipumista, kehon riutumista. Hävisi liikuntakyky, ruokahalu, elämänhalu. Ei ollut kivaa katseltavaa, mutta opettavaista ja mieleenpainuvaa. Kuolema tuli lopulta armollisena vapahtajana ihmiselle, joka ei enää jaksanut elää. "Älkää surko minun kuolemaani, sehän on minulle helpotus."

Päivitän blogiani taas joskus, varmastikin tämän vuoden puolella, mutta sen tarkemmin en osaa ajankohtaa kertoa. Hyvää syksyä teille kaikilla, jotka käytte täällä tarinoitani lukemassa! Tapaamme kyllä vielä ja tästäkin kokemuksesta selviän. Koska onnekseni minä en ole yksin.

torstai 17. elokuuta 2023

KUN TOIMINTAKYKY ALENEE...

...ei aiemmin toimiva sisustus välttämättä enää palvelekaan asukasta. Näin voi käydä esimerkiksi vanhuuden ja/tai sairauden saadessa yliotteen. 

Oma läheiseni on yli 90-vuotias, keuhkosyöpää ja sydämen vajaatoimintaa sairastava heikkonäköinen nainen. Aiemmin omatoimisen ihmisen toimintakyky on nyt elinvuosien ja sairauksien vuoksi alentunut ja niinpä suunnittelin ex tempore hänen kotiinsa uuden järjestyksen. Ideana oli muuttaa irtokalusteiden järjestystä siten, että keittiöön ja WC- ja pesutiloihin on vuoteesta mahdollisimman lyhyt matka; kävely tuottaa potilaalle vaikeuksia hengitysvajeen vuoksi.

Kerrostalokolmiosta, jonka jokainen huone oli aikaisemmin ollut hyötykäytössä, otettiin nyt tehokäyttöön keittiön ja WC:n läheisyydessä sijaitseva olohuone. Olohuoneesta siirrettiin makuuhuoneisiin sohva, pyörivä nojatuoli, lattiavalaisin ja sohvapöytä (kuvassa). TV ja TV:n vieressä oleva kirjahylly saivat jäädä paikoilleen, samoin TV:n edessä ollut keinutuoli.

Sohvan paikalle tuotiin seniorisänky, jossa on nousutuki ja hygieniasuojattu patja. Sängyn vierelle mahtuivat yöpöydät ja sängyn läheisyyteen saatiin myös portatiivi, jota läheiseni käyttää silloin, kun voimat eivät riitä kulkea WC-tiloihin saakka. Maton paikkaa vaihdettiin.



Hyviä päivinä ikäihminen voi istua ikkunanurkkaukseen sijoitetussa nojatuolissa, jossa on koroke helpottamassa ylösnousemista. Olohuoneeseen jätettiin myös pari muuta istuinta, jotka palvelevat vierailijoita.


Vaikka ihminen olisi sairas tai vanha, ei se, miltä koti näyttää, ole yhdentekevää. Läheiselleni oli tärkeää saada yöpöydille tietyt liinat ja olohuoneeseen jääville pikkupöydille tietyt esineet. Koska läheiseni näkee heikosti, tulee tavaroiden (esim. lääkkeet ja puhelin) olla yöpöydille tietyssä järjestyksessä ja helposti saavutettavissa. 

Uusi järjestys on helpottanut läheiseni kotona oloa huomattavasti. Eikä muutos maksanut mitään, vain huonekalujen siirtämisen vaivan! Jatkoa ajatellen on mahdollista hankkia apuvälinelainaamosta pyörillä varustettu vuodepöytä, jotta asuja voi ruokailla nousematta sängystä pois. Toistaiseksi läheiseni on ruokaillut keittiössä tai käyttänyt rollaattorin tasoa pöytänä. 

Tämänkin tyyppisen muutoksen suunnittelu on osa sisustussuunnittelijan työtä. Olen asiakkaitani varten, etsimässä juuri sinulle sopivia ratkaisua sinun kotiisi!

tiistai 8. elokuuta 2023

SAIRAAT PELARGONIAT

Ostin muutamia vuosia sitten kesäalesta kolme pelargoniaa yhden euron kappalehintaan. Kukat ovat kiva sisustuselementti niin sisällä kuin ulkona kuistillakin, joten mielelläni niitä ostelen, jos edullisesti saan. Usein hieman rupuisiltakin näyttävät kasvit piristyvät, kun ne pääsevät hyvään multaan, isompaan ruukkuun ja saavat säännöllisesti hoitoa.

Pelargoniat kukkivat pari kesää, talvehtivat hyvin talven ja toisenkin ja keväällä alkoivat hyvissä ajoin puskemaan vihreää, jopa nuppujakin.

Sitten tapahtui dramaattinen käänne: punainen pelargonia alkoi kellastua ja punertua. Lehdet saivat syksyisen värin, vaikka kukka kukki ja näytti muuten voivan hyvin. Aluksi luulin, että olen kastellut kasvia liikaa. Tästä ei kuitenkaan ollut kyse.

Maestro löysi netistä syyn ongelmaan: pelargonialla oli sienitauti. Todennäköisesti oireiden syynä oli mullan kautta leviävä Pythium-sieni, joka aiheuttaa juuriston tummumista ja lehtien kellastumista ja tippumista. Tautiin ei käsitykseni mukaan ole muuta hoitoa kuin mullan ja ruukun vaihto. 

Myös kaksi muuta pelargoniaa sairastui. Niidenkin lehdet alkoivat kellastua eikä kukintakaan kovin loisteliasta ole ollut. Toisen (kuvassa vasemmalla) olen jo vaihtanut uuteen multaan ja uuteen ruukkuun, toisen annoin olla. Aika vaivaisilta näyttävät vielä molemmat, vaikka molemmissa on nyt nuppuja ja kukkia. Kuistilla oleva valkoinen pelargonia näyttäisi toipuvan ilman mullanvaihtoa. Miten lie käy tuolle toiselle sitten.


Punaisen pelargonian sain pelastettua multaa ja ruukkua vaihtamalla ja se näyttää nyt terveeltä. Enpä silti tiedä, viitsinkö enää ensi talvea pyöritellä näitä kasveja nurkissani.