SISUSTUSSUUNNITTELU TUO LISÄARVOA MYÖS ASUMISTERVEYSASIOISSA

Tervetuloa tutustumaan uuteen blogiini! Näin aluksi kirjoitan huomioita liittyen asumisterveyteen ja -viihtyvyyteen. Olen tehnyt pitkän uran asumisterveysmikrobiologian ja sisäilma-asioiden parissa ja sisustussuunnittelua opiskellessani havaitsin, kuinka kiinnostavalla tavalla sisustussuunnittelu, asumisviihtyvyys ja asumisterveys kietoutuvat toisiinsa.

Asumisviihtyvyydellähän tarkoitetaan asukkaan kokemusta omasta ympäristöstään. Kyseessä on siis subjektiivinen kokemus, joka voi vaihdella eri yksilöiden kesken. Asumisterveydellä puolestaan tarkoitetaan asuntojen ja julkisten tilojen terveydellisiä olosuhteita, jotka useimmiten ovat mitattavissa (esim. radon, melu, sisäilman mikrobipitoisuus…). Kaikille lienee selvää se, että sisustussuunnittelulla voimme vaikuttaa asumisviihtyvyyteen sisätiloissa; omaan silmään kaunis ympäristö tuo viihtyvyyttä. Se voi kuitenkin unohtua, että yksi osa asumisviihtyvyyttä ovat terveydelliset olosuhteet, esimerkiksi hyvä sisäilma. Myös tähän voidaan vaikuttaa sisustussuunnittelulla.

Sisustaminen ymmärretään usein vain värien, kalusteiden ja tekstiilien valinnaksi ja kalusteiden sijoitteluksi, ”sohvatyynyjen pöyhinnäksi”. Sisustussuunnittelu on kuitenkin paljon muutakin kuin visuaalisesti silmää miellyttävien tilojen luomista. Hyvä sisustussuunnitelma huomioi visuaalisuuden lisäksi myös tilojen käytännöllisyyden ja käytettävyyden, jotka mielestäni ovat vähintäänkin yhtä tärkeitä asioita kuin se, onko uusi sohva valkoinen vai harmaa tai kenties jotain aivan muuta. Huolellisella suunnittelulla voidaan visuaalisuuden lisäksi vaikuttaa suoraan sekä asumisviihtyvyyteen että asumisterveyteen. Toimiva ja käytännöllinen sisustus on paitsi kaunis, myös terveellinen ja turvallinen.

Terveellisessä ja turvallisessa tilassa on huomioitu käyttäjät. Huomiota kiinnitetään suunnittelussa mm. tilojen valaistukseen, äänitasoihin, siivottavuuteen ja materiaaleihin. Erilaiset toiminnot on sijoiteltu siten, että loukkaantumisriskit on minimoitu ja käyttömukavuus maksimoitu. Esimerkiksi valaistus vaikuttaa suuresti kaikkien tilojen käyttömukavuuteen ja turvallisuuteen. Hyvä valaistus ei ole itsestään selvyys ja se, millaista valaistusta vaaditaan, riippuu käyttäjistä ja heidän tarpeistaan. Valaistuksen työpisteellä, jossa mahdollisesti tehdään tarkkaa näkemistä vaativaa työtä, tulee olla erilainen kuin esim. oleskelutiloissa, joissa kenties keskitytään TV:n katseluun, seurusteluun ystävien ja perheen kanssa ja rentoutumiseen. Ikääntyneen henkilön valon tarve on erilainen kuin nuorten, näkövammaisen henkilön valaistustarpeet kotona ja työpaikalla eivät välttämättä ole lähimainkaan samat kuin normaalisti näkevän.

Olen astmaatikko ja pölyallerginen, joten henkilökohtaisesti minulle tärkeä asia on tilojen siivottavuus. Ulkoilma on merkittävä homeitiöiden lähde sisätiloissa erityisesti syksyisin ja itiöt kertyvät tasopinnoille muun pölyn joukkoon, mikäli siivouksesta ei huolehdita. Pinnoilta pöly myös herkästi vapautuu hengitysilmaan ilmanvaihdon virtausten mukana, kulkeutuu tilasta toiseen ja voi aiheuttaa oireilua. Siivouksen taso vaikuttaa siten suoraan asumisviihtyvyyteen ja -terveyteen: mitä enemmän pölyä, sen enemmän sisäilmassa on homeitiöitä ja muita hiukkasia, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa.

Sisäilmaongelman aiheuttajana ei aina välttämättä ole siis rakenteissa piilevä kosteusvaurio vaan oireilun taustalla voi olla myös heikko siivouksen taso tilan käyttöön ja tavaramäärään nähden. On luonnollista, että mitä hankalampia tilat ovat siivota, sitä helpommin siivous jätetään tekemättä tai se hoidetaan huonosti. Tämä on inhimillistä ja ymmärrettävää ja asia, joka sisustussuunnittelua tehtäessä kannattaa huomioida, varsinkin allergikkojen kodeissa. Esimerkiksi korkean tilan katossa roikkuvat valaisimet voivat olla kauniita ja tyylikkäitä, mutta kuinka helposti puhdistettavia ne ovat? Entä tuleeko yläpölyjä siivottua kuin kerran, pari vuodessa, onko kaappien päälle kertynyt niin paljon tavaraa riittävien säilytystilojen puuttuessa, että siivous ei edes onnistu?

Pölyn kannalta ongelmallisia tiloja asunnoissa ovat erityisesti makuuhuoneet ja muut tilat, joissa käsitellään tekstiilejä. Myös lemmikit lisäävät usein tilojen siivoustarvetta, tämän itsekin koiran omistajana tiedän; ei riitä, että koiran karvaa on kaikkialla, sen lisäksi lattioille ja kalusteille voi päätyä hiekkaa, rapaa, oksennusta, virtsaa ja ulosteita. Helposti puhdistettavat materiaalit nousevat tällöin arvoon arvaamattomaan. Toimistoissa puolestaan pöydillä irtonaisina lojuvat paperit ja mapit keräävät helposti pölyä.

Kun tilat eivät ole liian ahtaasti kalustettuja, ovin tai kansin suljettavaa säilytystilaa on riittävästi ja tilaan valitaan helposti puhdistettavia ja pölyämättömiä materiaaleja, siivous helpottuu ja parhaimmassa tapauksessa siivouksen tarve vähenee. Samalla sisäilman laatu paranee. Materiaalien valinnalla voidaan vaikuttaa myös sisätiloihin vapautuvien haihtuvien, orgaanisten yhdisteiden  määrään. 

Ei ole siis yhdentekevää, millaiseksi tilojen sisustus suunnitellaan. Sisustussuunnittelussa aionkin itse kiinnittää erityistä huomiota visuaalisuuden lisäksi nimenomaan tilojen terveellisyyttä ja turvallisuutta lisääviin seikkoihin, jotta tiloista tulisi sekä viihtyisät että terveelliset.