PIENEN HIRSIMÖKIN REMONTOINTI JA SISUSTAMINEN, OSA IV

Juhannusjuhlat jäivät meiltä tänä vuonna väliin, sillä juhannus meni tuvan pintoja hioessa ja maalatessa. Alla kuvakollaasi tuvasta ja hiomisprosessista. 

Hionnan jälkeen pinnat imuroitiin ja lattia ja seinät suojattiin pahvilla / muovilla. Sen jälkeen oli vuorossa katon maalaaminen.

Pidän maalaushommista, mutta katon maalaaminen oli kyllä ikävää puuhaa!!! Muovitettu huone oli tukalan kuuma ja työasento ikävä. En ole kovin pitkä, mutta koska tupa on matala, vain 2100 mm, yletyin nippa nappa maalaamaan ilman jakkaraa. Silti työ oli hankalaa. Sain tärvättyä ensimmäisen maalikerroksen levittämiseen kolmisen tuntia. Sen jälkeen olin aivan uuvuksissa. Niska jumitti, hartioita särki ja silmän päällä sykki alkava migreeni. Toimistotyöntekijän kroppa ei sovellu näihin fyysisiin töihin ihan noin vaan... 

Katto piti maalata kahteen kertaan ja Maestro sai kunnian maalata toisen kerroksen, koska minä en jaksanut. Maestron huhkiessa minulle jäi kivasti aikaa uimiseen, koiran kanssa leikkimiseen ja puutarhan ja maisemien ihailuun. 

Työ tekijänsä palkitsee. Katosta tuli oikein hyvä. Totta kai tulos olisi ollut parempi, jos kattopaneelit olisi uusittu kokonaan. Sama juttu lattian kanssa. Sekä kattopaneelit että lattialankut ovat laadultaan vähän mitä sattuu, niissä on oksanreikiä ym. ja laudan raotkin ovat paikoin leveämpiä, paikoin kapeampia. Halusin kuitenkin säilyttää mökillä niin paljon vanhaa, kuin se järkevästi ajatellen on mahdollista. Käytännön syistä ja turvallisuuden vuoksi mm. ikkunat, keittiö, piiput, kiuas ym. uusitaan. Mutta kattojen ja lattioiden uusiminen ei mielestäni ollut tarpeellista. Pelkkä maali riitti tässä kohteessa näiden pintojen raikastamiseen.

Eilen käsittelin tuvan seinät samalla hirsivahalla, millä pukuhuonekin käsiteltiin. Ensimmäisen kerroksen jälkeen tuvan seinät näyttivät niin kivoilta, että päätimme jättää toisen vahakerroksen levittämättä. Pukuhuoneessa vaadittiin kaksi käsittelykertaa, jotta hionnan jälkeen hirsiin jäänyt kirjavuus saatiin peitettyä. Tuvassa hiottu hirsipinta ei kuitenkaan jäänyt kirjavaksi, joten yksi käsittelykerta tuotti toivotun tuloksen. Hirsien kuviointi näkyy ohuen hirsivaha-kerroksen alta niin kauniisti!

Mökissä on käytetty hirsien välissä tilkkeenä mineraalivillaa. Sitä pursuili hionnan yhteydessä huoneilmaan, ja varmasti sitä on sieltä vapautunut ilmaan aiemminkin. Mineraalivilla ei onneksi nykytietämyksen mukaan ole esim. karsinogeenistä eikä aiheuta pysyviä terveyhaittoja. Ärsytysoireita se kuitenkin voi aiheuttaa, mm. ihon ja silmien kutinaa sekä hengityselinoireita. Hirsien käsittelyn yhteydessä vetelin hirsivahaa ronskisti myös mineraalivillatilkkeiden päälle. Näin villaa ei jatkossa pääse vapautumaan sisäilmaan eikä aiheuttamaan oireilua.

Alla vielä kuvat tuvasta ennen katon ja seinien käsittelyä sekä käsittelyjen jälkeen. Tänään olisi tarkoitus maalata lattia  ja loppuviikolla ehkä pääsemmekin jo kasaamaan uutta keittiötä... 

PIENEN HIRSIMÖKIN REMONTOINTI JA SISUSTAMINEN, OSA III

Mökkiremontti edistyy helteisestä säästä huolimatta. Viemme remppaa eteenpäin nyt useammalla rintamalla: katto, sauna, pukuhuone, tupa... Vain makuusopeksi muutettava keittiö saa toistaiseksi olla ennallaan.

Maestro purki viikonloppuna katolta pois vanhan kulahtaneen huopakatteen ja läikikkään aluspahvin. Roskaa tuli aivan valtava määrä, vaikka kyse on pienen mökin loivasta harjakatosta. Kattoa suojaamaan laitettiin pressut. Katon kanssa on kaikenlaista säätämistä, sillä aiomme laittaa huopakatteen tilalle peltikatteen. Maestro on perehtynyt aiheeseen, minä en niinkään, joten en tästä asiasta kirjoittele nyt enempää.

Tuvasta raijasimme pois kaiken ylimääräisen, jotta pääsen hiomaan katto-, seinä- ja lattiapinnat. Tyhjennyksen yhteydessä pelastin kovasti vitsikkään isäni keittiön oviaukon päälle liimaaman keltaisen tarran, jonka kohtalosta nuoriso oli jo ollut huolissaan. En vielä tiedä, kehystänkö tuon tekstitarran vai mitä sille teen, mutta mökin seinälle se vielä jossain muodossa päätyy!

Puhdistimme myös vanhan takan alla/edessä olleen suojapellin. Oletuksena oli, että pelti on kuparia, ja sen mukaan puhdistusta lähdettiin toteuttamaan suolalla ja etikalla. Melkoisen tummanvihreä vaahto pellistä irtosi, kun hinkkasin sitä juuriharjalla... Tämän käsittelyn jälkeen pelti oli omituisen himmeä ja marjapuuron värinen. Maestro sitten hinkkasi peltiä vielä jonkinlaisella killotuslaikalla ja lopputulos on aivan tyydyttävä. Mökin ikä saa näkyä myös tässä pellissä!

Minun päätyöni viikonloppuna oli katto- ja lattialistojen maalaaminen. Sainkin kaikki maalatuksi, ja listat kuivuivat helteessä nopeasti. Osa listoista saatiin jo pukuhuoneeseen paikoilleenkin. Pukuhuoneeseen on nyt asennettu myös pieni kaapisto ja valaisin, josta tosin toistaiseksi puuttuu sähkö. 

Alunperin tarkoitukseni oli, että pukuhuoneeseen laitetaan samat valkoiset kaapit, jotka siellä olivat jo pitkään olleetkin. Kaapit olivat kuitenkin jo sen verran kärsineet, että päätimmekin laittaa tilaan varastossa pyörineet, uudet ja käyttämättömät, Ikean kaapit. Nämä kalusteet tilasimme aikoinaan kotimme WC-remonttia varten, mutta emme sitten saaneetkaan kaappeja sopimaan toivotulla tavalla. Näin ne sitten jäivät ylimääräisiksi. Hyvä kun käyttöä löytyi! Tumma väri sopii pukuhuoneeseen siinä missä valkoinenkin. Toki valkoinen olisi ollut raikkaampi vaihtoehto, mutta näillä nyt mennään. Uusi alakaappi on hieman pienempi kuin vanha, mikä tuo lisää tilaa pieneen pukuhuoneeseen. 

Sunnuntaina Maestro tilasi mökillemme uudet ikkunat. Vanhojenkin kunnostamista mietimme, mutta siinä olisi ollut iso työ eikä ikkunoista olisi kuitenkaan saanut avattavia ja helposti pestäviä. Saamme ikkunat vasta elokuussa, onneksi kuitenkin ennen talvea!

Myös ulko-ovien uusimista olemme harkinneet, mutta nekin pitäisi teettää mittatilaustyönä, kuten ikkunatkin, mahtaako maksaa vaivaa? Mietimme vielä ovien kohtaloa. Tällä hetkellä fiilis on se, että vanhat ovet hiotaan ja maalataan. Mieli saattaa toki matkan varrella muuttuakin.

Tässä remonttiturinat tällä kertaa. Pian jatketaan taas!

PIENEN HIRSIMÖKIN REMONTOINTI JA SISUSTAMINEN, OSA II

Alkuviikon myrskytuulet repivät osan mökkimme viimeisiään vetelevästä huopakatosta irti! Maestro teki katolle väliaikaisen korjauksen, mutta kiirehän tuon katon kunnostamisella on. Emme kuitenkaan pääse laittamaan kattoa uuteen uskoon, ennen kuin tupaan tulevan kaminan ja uuden kiukaan uudet piiput on asennettu paikoilleen. Kiukaan piippua emme pääse asentamaan, ennen kuin saunaan on rakennettu uusi lattia (entinen on siis purettu, jos en ole siitä aiemmin maininnut). Ja lattiaa emme pääse tekemään, ennen kuin mökin keskeltä notkollaan oleva lattia on saatu tuettua betonipilarein ja mökki saatu vaateriin. Suurin osa mökin alla aiemmin olleista luonnonkivistä on jo korvattu betonipilareilla, mutta vielä riittää työsarkaa tunkille ja Maestrolle. 

Mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Remontti etenee kaiken aikaa! Saunan seinät on hiottu ja käsitelty Teknoksen Satu Saunasuojalla, sävy T3011. Seiniin tuli kaunis sävy ja kiilto, aine oli myös helppo levittää. Ainakin saunan seinien osalta värin valinta onnistui! Saunan lattia purettiin seinien käsittelyn jälkeen. Purkuhommissa Maestron verkkaritkin repesivät, mutta se nyt on pientä... 

Myös pukuhuoneen osalta remontti on edistynyt. Katto on hionnan jälkeen maalattu valkoiseksi, maalaukseen käytimme Teknoksen Paneelikattomaalia, joka peitti vanhan kellastuneen katon kahdella maalauskerralla. Seinät käsittelimme Teknoksen Hirsivahalla, sävy 3014. Seinistä tuli kauniin tumman ruskeat, kiiltävät ja kuultavat, aivan kuten olin toivonut ja suunnitellut. Myös lattia on jo kertaalleen maalattu, mutta se ei vielä näissä kuvissa näy.  Lattian maalaamiseen käytimme Teknoksen Teknofloor Aqua lattiamaalia, PM1, puolikiiltävä, sävy T4019. Värikartassa tämä sävy näytti vihertävänharmaalta, mutta lattiassa lähes valkoiselta, ainakin tuon ensimmäisen käsittelyn jälkeen.

Viikonloppuna remontti jatkunee taas, tiedossa on ainakin lattianmaalausta ja kaminan eteen tulevan pellin kiillotusta, tuvan tyhjennystä lopustakin irtaimistosta ja muuta mukavaa.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

PIENEN HIRSIMÖKIN REMONTOINTI JA SISUSTAMINEN, OSA I

Tänä kesänä Maestrolla ja minulla on remonttikohteena perheemme v. 1969 hirsinen kesämökki. Tässä artikkelisarjassa kerron remontin edistymisestä ja peruskorjattujen tilojen sisustamisesta. Tilamuutosten suunnittelu ja sisustussuunnitelma ovat minun käsialaani, toteutuksesta vastaa Maestro, joka ei ole rakennusalan ammattilainen sen enempää kuin minäkään, muuten vain käsistään kätevä mies.

Kerron aluksi hieman taustatietoja mökistämme. Mökki on rakennettu aikoinaan suoraan luonnonkivien päälle ja soveltuu vain kesäkäyttöön. Neliöitä mökissä on vain 29 m², näihin neliöihin sisältyvät tupa, keittokomero, pukuhuone, sauna ja kuisti. Mökki kaipaa perusteellista remonttia sekä ulko- että sisätiloiltaan. 2000-luvulla aiemmin sähköttömään mökkiin on asennettu aurinkosähkö, joka mahdollistaa mm. jääkaapin ja television käytön. Muita nykyajan mukavuuksia mökissä ei sitten olekaan: ruoanlaitto on tähän saakka tapahtunut keittokomeroon sijoitetulla kaasuliedellä sekä ulkona grillaamalla, myös astioiden pesu on suoritettu ulkona kesäkeittiössä. Juoksevaa vettäkään ei ole, juomavesi on tuotu mökille kanistereissa ja pesuvedet kannettu järvestä. Harmaiden vesien käsittely on toteutettu viranomaisvaatimukset täyttävällä tavalla.

Saunamökin lisäksi tontilla on 1990-luvulla rakennettu aitta, pieni varasto/liiteri sekä v. 2015 rakennettu kompostikäymälä, joka on sisätiloiltaan vielä kesken. WC on tarkoitus rakentaa loppuun viimeistään ensi kesänä, aitta ei toistaiseksi remonttia kaipaa.

Kyseessä on kokonaisuudessaan hyvin vaatimaton kesäpaikka, joka on kuitenkin palvellut sukuani ja perhettäni hyvin yli viidenkymmenen vuoden ajan.

Vuosien varrella mökkiin on uusittu mm. huopakatto ja saunan lattia, sekä tehty joitakin maalauksia, mutta näistäkin korjaustoimenpiteistä on jo muutama vuosikymmen aikaa. Tällä hetkellä mökkimme on siis täydellisen peruskorjauksen tarpeessa. Remontoimme nyt aluksi mökin saunan ja pukuhuoneen ja katsomme sen jälkeen, mitä muuta ehdimme ja jaksamme tänä kesänä tehdä – aikaa on jäätävä myös lomailuun ja lepäämiseen!

Saunassa suurimmat ongelmat ovat olleet kiukaan suuri koko ja sijoittelu ja tästä johtuva ahtaus sekä turvattomat, notkuvat lauteet ja suojakaiteiden puute. Saunaremontin tavoitteena on saada saunasta turvallinen ja aiempaa tilavampi sekä raikastaa pintoja sekä saunassa että pukuhuoneessa. Värimaailmaa suunnitellessani hain pukuhuoneeseen raikasta ja viileää tunnelmaa ja päädyin sinivalkoiseen väritykseen irtaimistossa ja tekstiileissä. Saunan osalta pyritään säilyttämään alkuperäinen tunnelma.

Aloitimme remontin toukokuussa tyhjentämällä remontoitavat tilat. Pukuhuoneeseen oli kertynyt kaikenlaista sälää, josta osa päätyi jäteastiaan. Vaikka pukuhuone on pieni, se näytti yllättävänkin tilavalta sen jälkeen, kun kaikki ylimääräinen irtaimisto oli poistettu! 

Saunasta poistettiin kiuas piippuineen ja lauteet sekä purettiin katto. Lattiasta kiukaan alta löytyi hieman lahoa ja piipun juuresta sekä väli- että vesikatosta löytyi myös pienehkö kosteusvaurio. Koska katot ja lattia oli joka tapauksessa tarkoitus uusia, eivät kosteus- ja lahovauriot tuo mainittavaa lisätyötä. Mutta haikeudella luovumme vanhasta kiukaasta! Hyvin se palveli, isän ammattikoululla teettämä kiuas, yli viisikymmentä vuotta… Vanhan kiukaan tilalle tuleva uusi kiuas on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin vanha ja tämä tuo mukavasti lisätilaa ja myös turvallisuutta alle 4 m²:n saunaan.

Saunan vanhat hirsiseinät pestiin ja hirsistä vuolaana valunut pihka poistettiin raappaamalla ja hiomalla. Myös pukuhuoneen seinistä ja katosta poistettiin pihkapisarat ja pintojen hionta on aloitettu. Pihkaa olikin runsaasti ja sen poistaminen seinistä on suoraan sanottuna ollut melko työlästä. 

Saunan ja pukuhuoneen remontti edistynee tässä kesän mittaan. Saammeko juhannukseksi valmista, jää nähtäväksi! Liian tiukkaa aikataulua emme ole halunneet remontille ottaa, jotta aikaa jäisi myös lomailuun ja kesästä nauttimiseen.

Tästä jatketaan, tavataan taas!

SISUSTUSSUUNNITTELU TUO LISÄARVOA MYÖS ASUMISTERVEYSASIOISSA

Tervetuloa tutustumaan uuteen blogiini! Näin aluksi kirjoitan huomioita liittyen asumisterveyteen ja -viihtyvyyteen. Olen tehnyt pitkän uran asumisterveysmikrobiologian ja sisäilma-asioiden parissa ja sisustussuunnittelua opiskellessani havaitsin, kuinka kiinnostavalla tavalla sisustussuunnittelu, asumisviihtyvyys ja asumisterveys kietoutuvat toisiinsa.

Asumisviihtyvyydellähän tarkoitetaan asukkaan kokemusta omasta ympäristöstään. Kyseessä on siis subjektiivinen kokemus, joka voi vaihdella eri yksilöiden kesken. Asumisterveydellä puolestaan tarkoitetaan asuntojen ja julkisten tilojen terveydellisiä olosuhteita, jotka useimmiten ovat mitattavissa (esim. radon, melu, sisäilman mikrobipitoisuus…). Kaikille lienee selvää se, että sisustussuunnittelulla voimme vaikuttaa asumisviihtyvyyteen sisätiloissa; omaan silmään kaunis ympäristö tuo viihtyvyyttä. Se voi kuitenkin unohtua, että yksi osa asumisviihtyvyyttä ovat terveydelliset olosuhteet, esimerkiksi hyvä sisäilma. Myös tähän voidaan vaikuttaa sisustussuunnittelulla.

Sisustaminen ymmärretään usein vain värien, kalusteiden ja tekstiilien valinnaksi ja kalusteiden sijoitteluksi, ”sohvatyynyjen pöyhinnäksi”. Sisustussuunnittelu on kuitenkin paljon muutakin kuin visuaalisesti silmää miellyttävien tilojen luomista. Hyvä sisustussuunnitelma huomioi visuaalisuuden lisäksi myös tilojen käytännöllisyyden ja käytettävyyden, jotka mielestäni ovat vähintäänkin yhtä tärkeitä asioita kuin se, onko uusi sohva valkoinen vai harmaa tai kenties jotain aivan muuta. Huolellisella suunnittelulla voidaan visuaalisuuden lisäksi vaikuttaa suoraan sekä asumisviihtyvyyteen että asumisterveyteen. Toimiva ja käytännöllinen sisustus on paitsi kaunis, myös terveellinen ja turvallinen.

Terveellisessä ja turvallisessa tilassa on huomioitu käyttäjät. Huomiota kiinnitetään suunnittelussa mm. tilojen valaistukseen, äänitasoihin, siivottavuuteen ja materiaaleihin. Erilaiset toiminnot on sijoiteltu siten, että loukkaantumisriskit on minimoitu ja käyttömukavuus maksimoitu. Esimerkiksi valaistus vaikuttaa suuresti kaikkien tilojen käyttömukavuuteen ja turvallisuuteen. Hyvä valaistus ei ole itsestään selvyys ja se, millaista valaistusta vaaditaan, riippuu käyttäjistä ja heidän tarpeistaan. Valaistuksen työpisteellä, jossa mahdollisesti tehdään tarkkaa näkemistä vaativaa työtä, tulee olla erilainen kuin esim. oleskelutiloissa, joissa kenties keskitytään TV:n katseluun, seurusteluun ystävien ja perheen kanssa ja rentoutumiseen. Ikääntyneen henkilön valon tarve on erilainen kuin nuorten, näkövammaisen henkilön valaistustarpeet kotona ja työpaikalla eivät välttämättä ole lähimainkaan samat kuin normaalisti näkevän.

Olen astmaatikko ja pölyallerginen, joten henkilökohtaisesti minulle tärkeä asia on tilojen siivottavuus. Ulkoilma on merkittävä homeitiöiden lähde sisätiloissa erityisesti syksyisin ja itiöt kertyvät tasopinnoille muun pölyn joukkoon, mikäli siivouksesta ei huolehdita. Pinnoilta pöly myös herkästi vapautuu hengitysilmaan ilmanvaihdon virtausten mukana, kulkeutuu tilasta toiseen ja voi aiheuttaa oireilua. Siivouksen taso vaikuttaa siten suoraan asumisviihtyvyyteen ja -terveyteen: mitä enemmän pölyä, sen enemmän sisäilmassa on homeitiöitä ja muita hiukkasia, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa.

Sisäilmaongelman aiheuttajana ei aina välttämättä ole siis rakenteissa piilevä kosteusvaurio vaan oireilun taustalla voi olla myös heikko siivouksen taso tilan käyttöön ja tavaramäärään nähden. On luonnollista, että mitä hankalampia tilat ovat siivota, sitä helpommin siivous jätetään tekemättä tai se hoidetaan huonosti. Tämä on inhimillistä ja ymmärrettävää ja asia, joka sisustussuunnittelua tehtäessä kannattaa huomioida, varsinkin allergikkojen kodeissa. Esimerkiksi korkean tilan katossa roikkuvat valaisimet voivat olla kauniita ja tyylikkäitä, mutta kuinka helposti puhdistettavia ne ovat? Entä tuleeko yläpölyjä siivottua kuin kerran, pari vuodessa, onko kaappien päälle kertynyt niin paljon tavaraa riittävien säilytystilojen puuttuessa, että siivous ei edes onnistu?

Pölyn kannalta ongelmallisia tiloja asunnoissa ovat erityisesti makuuhuoneet ja muut tilat, joissa käsitellään tekstiilejä. Myös lemmikit lisäävät usein tilojen siivoustarvetta, tämän itsekin koiran omistajana tiedän; ei riitä, että koiran karvaa on kaikkialla, sen lisäksi lattioille ja kalusteille voi päätyä hiekkaa, rapaa, oksennusta, virtsaa ja ulosteita. Helposti puhdistettavat materiaalit nousevat tällöin arvoon arvaamattomaan. Toimistoissa puolestaan pöydillä irtonaisina lojuvat paperit ja mapit keräävät helposti pölyä.

Kun tilat eivät ole liian ahtaasti kalustettuja, ovin tai kansin suljettavaa säilytystilaa on riittävästi ja tilaan valitaan helposti puhdistettavia ja pölyämättömiä materiaaleja, siivous helpottuu ja parhaimmassa tapauksessa siivouksen tarve vähenee. Samalla sisäilman laatu paranee. Materiaalien valinnalla voidaan vaikuttaa myös sisätiloihin vapautuvien haihtuvien, orgaanisten yhdisteiden  määrään. 

Ei ole siis yhdentekevää, millaiseksi tilojen sisustus suunnitellaan. Sisustussuunnittelussa aionkin itse kiinnittää erityistä huomiota visuaalisuuden lisäksi nimenomaan tilojen terveellisyyttä ja turvallisuutta lisääviin seikkoihin, jotta tiloista tulisi sekä viihtyisät että terveelliset.